Wikipedia, Vapaa tietosanakirja
niinpä ... monet vetoavat wikipediaan kuin johonkin erehtymättömään jumalalliseen totuuteen .... sama koskee joidenkin hölmöjen asennetta Helsingin Sanomiin, joka on heille jonkinlainen virallinen ja absoluuttisen totuuden tietävä ja kertova taho .... ja kolmas kummallisuus on monen ihmisen (varsinkin nuorenpuoleisten, ehkä erityisesti tyttöjen) suorastaan uskonnonluonteinen usko lukion oppikirjojen äärettömään virheettömyyteen ja totuudellisuuteen .... onkohan vika koululaitoksessamme, jossa on menty paljolti siihen, että luetaan asioita ulkoa ... ynmmärryksestä ja kriittisyydestä ollenkaan huolehtimatta .... vai heijastuuko vielä Kekkosen ajan 'suomettuminen' ........
(editoitu vain painovirheet)
Aina on hyvä tarkistaa tietonsa useista lähteistä. Tosin nykyään ongelmana on, että uutislähteet kuten vaikkapa digitoday vain lapioivat ulos nettiin toisten uutislähteiden uutisia ainoana prosessointinaan käännös suomen kielelle. Internet on kuin suuri kopiokone myös uutisten suhteen.
Myös BBC nielaisi tämän mitä ilmeisimmän uutisankan, mikä saa pohtimaan BBC:n lähdekritiikin nykyistä tasoa. Koko sopan keskellä on henkilö nimeltään Jeffrey Merkey, jota toistuvasti tituleerataan Novellin entisenä tiedemiehenä tämän kahden vuoden Novell-työrupeamansa takia. Jeffrey Merkeystä löytää netistä helposti lisätietoa. Jää vaikutelma riidanhaluisesta hahmosta. Hän on ilmeisesti haastanut oikeuteen useita nettimaailman superjulkkista, nettisaitteja ja myös 200 nimimerkkikirjoittajaa herjauksesta.
Tämä sama voisi tapahtua myös vaikkapa Ranneliikkeessä. Kuvitellaan, että on henkilö N.N. josta kirjoitetaan Ranneliikkeen palstalla ikävään sävyyn, mahdollisesti jopa totuudenmukaisesti. Henkilö N.N. lahjoittaa rahaa Ranneliike ry:lle tai ostaa mainoksia. Tämän jälkeen N.N. pyytää Ranneliikkeen ylläpitoa poistamaan ikävän jutun, johon ylläpito suostuu. Tämän jälkeen N.N. väittää, että Ranneliike ei ole luotettava ja vieläpä lahjottavissa, joten myöskään N.N.:stä kerrotut tiedot Ranneliikkeessä eivät ole luotettavia.
Eilen kirjoitin juttua Selma Lagerlöfistä ranneliikkeeseen. Suomalaisessa wikipediassa kirjailijasta oli vain muutama rivi. Yhtä niukka oli englanninkielinen wikipedia. Ruotsiksi hänen rakkauksistaan oli vain lauseen pituinen maininta. Lesbo-sanaa ei sanottu. Unkariksi ei sanaakaan rakkaussuhteista, ei myöskään viroksi. Paras juttu oli saksankielisessä wikipediassa. Siellä kerrottiin laajimmin hänen kirjeenvaihtonsa julkisuuteen tulemisesta.
Wikipedia auttaa, kun nopeasti pitää saada sen verran tietoa, että pääsee liikkeelle jonkin oman aikamme asian selvittelyssä. Verraton apu se on esim. erilaisten lyhenteiden (puolueiden nimet eri maissa, yms.) selvittämisessä. Itse olen ottanut tavaksi mainita, jos olen laajemmin kerännyt tietoa wikipediasta.
mutta älkää nyt liikaa luottako siihen wikipediaan!!!!
Caveat: Tunnen ihmisiä, jotka tarkoituksella kirjoittavat virheellistä tietoa Wikipediaan ja mittaavat kuinka kauan kyseinen misinformaatio sivustoilla pysyy. Tietyt sivut ovat saaneet olla rauhassa useampia kuukausia...
pahempaa on se, että tarkoituksellisesti johdetaan harhaan ... wikin '''puolueettomuus''' ja '''avoimuus''' ja '''luotettavuus''' on vaarallinen kulissi!
Wikipedian luotettavuus on mielestäni vain hitusen parempi kuin Hikipedian, jonka sisältö lie teekkarihengessä luotua epäinformaatiota. ;)
Työkaverini aina jaksavat naureskella minulle, kun johonkin työhön liittymättömään asiaan etsin netistä tietoa ja jos sitä en muualta löydä, kerron Wikipedian version höystettynä huomautuksella lähteen olevan hiukan epäluotettava Wikipedia. Minkäs minä sille voin, että silloin, kun vielä koulussa olin, meille muistutettiin lähdekritiikin tarpeellisuudesta...
Wikipedian luotettavuutta on aina epäilty. Tämän takia arvostettu tiedelehti Nature teki vuonna 2005 tutkimuksen, jossa verrattiin Wikipedian ja Encyclopaedia Britannican artikkeleita mielivaltaisesti valituista 50 tieteellisestä aiheesta. Artikkelit annettiin asiantuntijoiden tarkastettaviksi ilmoittamatta niiden alkuperää. Molempien tietokirjojen artikkeleista löytyi virheitä, puutteita ja harhaanjohtavia väittämiä. Wikipediasta ongelmia löytyi 162 kappaletta, Britannicasta 123. Keskimääräinen virheiden lukumäärä Britannicassa oli 2,92 per artikkeli ja Wikipediassa 3,86.
Ainakin tämän tutkimuksen perusteella tuntuu melkoiselta vähättelyltä väittää wikipediaa vain hitusen luotettavammaksi kuin hikipedia. Paras on hyvän vihollinen, sanotaan. Vienon ja Heppulin kommenteista voisi päätellä, että he etsivät nimenomaan parasta. Onnea etsintään. :-) Vermillionin kavereiden wikipedia-tutkimus taitaa noudattaa samaa etiikkaa kuin valaiden metsästys tieteellistä tarkoitusta varten. :-(
Minua tässä Juhanin aloittamassa ketjussa häiritsi se, miten helposti minkä tahansa yleishyödyllisen asian, kuten tässä wikipedian, voi nollata melko pienellä vaivalla. Tekniikkaa kutsutaan FUDiksi, joka tulee englannin sanoista Fear, Uncertainty and Doubt eli Pelko, Epämääräisyys ja Epäilys. Joitain vuosia sitten Microsoft kuvitteli Linuxin syrjäyttävän Windowsin ja aloitti FUD-kampanjan Linuxia vastaan. Linux oli kuulemma epäamerikkalainen, koska se ei maksanut mitään, ja epäluotettava, koska pahantekijät voivat etsiä siitä virheitä, ynnä muuta mielikuvilla pelottelua. FUD-kampanjoita ovat omalla tavallaan myös eräiden piirien homojen mustamaalaaminen. FUDia vastaan on vaikea taistella asiatiedoilla. Tuntuu joka kerta turhauttavalta, kun FUD voittaa perustellun mielipiteen. Näin kävi esimerkiksi Kaliforniassa marraskuussa, kun homoliitot kiellettiin.
Kannatetaan.
sinisilmäistä uskoa wikipedian (yms.) '''pyyteettömyyteen''' ja '''piolueettomuuteen''' on helppo käyttää esim. poliittisiin tarkoituksiin .... ja varmaan kätetäänkin....
eikä kaikkien '''ympäristöjärjestöjenkään''' tavoitteena ole pyyteetön luonnon suojelu tms., vaan niilläkin saattaa olla kytköksiä jos vaikka minne .... varmasti onkin .....
jos olette sinisilmäisiä niin uskotte varmaan joulupukkiinkin ....
jo 1970-luvulla kuulin aikamoisia asioita erään arvostetun kotimaisen järjestön johdon toimista, kun eräs läheiseni oli siellä työssä .....
Samankaltaisia ajatuksia minulla on, kuin Heppulin kirjoituksessa. Todellisuus on aina silloin tällöin toinen, mitä julkisuudessa esitellään. Kunnioitetut hyväntekijät saattavat olla aivan muuta todellisuudessa. Esimerkkinä vaikka äiti Teresa, joka oli todellisuudessa Vatikaanin tapa hankkia lisää rahaa.
Juuri nyt huomioni kohdistuu kolmen katolisen papin The Priest -lauluyhtyeeseen. Heistä oli sopivasti jouluksi valmistunut kiiltokuvamainen markkinointivideo. He ilmoittavat levytyssopimuksen tuottojen menevän hyväntekeväisyyteen. Minun nenääni tämä(kin) homma hieman haiskahtaa.
Olen oppinut epäluuloiseksi esimerkiksi julkista hyväntekeväisyydeksi kutsuttavaa toimintaa kohtaan. Huoleni on se, etten ole riittävän epäluuloinen.
Wikipediaa vapaaehtoisesti avustavien työ on arvokasta. Jos joku siinä siivellä kerää luvatta itselleen tuottoja, se ei ole oikein.
Perheessämme on tehty päätös, että avustuskohteet valitaan huolella. Haluamme useimmiten tietää, kuinka avustus käytetään. Avustuksen keräämiseen ei välttämättä tarvita aina isoa organisaatiota. Kun hieman katselee ympärilleen, avustukselle voi kohde löytyä helpostikin lähipiiristä. Kauaksi avun perille menoon tarvitaan toki organisaatioita. Juuri päättyneen kurssimme loistavalle opettajalle lahjoitimme Kirkon ulkomaanavun kautta vuohen, joka menee jollekin perheelle kehitysmaahan. Hän oli hyvin otettu lahjasta.
pahempaa kuin avustusten meno vääriin käsiin on, mikäli esim. luonnonsuojelun verukkeella yritetään vaikkapa vaurioittaa jonkin alan tuotantoa yhdessä maassa toisen maan suurteollisuuden suosimiseksi (siis VERUKKEELLA ja valheellisesti), noin esimerkiksi, ja tältä eräiden järjestöjen toiminta kyllä on monta kertaa vaikuttanut - ja järjestöthän saattavat periaatteessa vaikka kiristää jotakin maata, firmaa, teollisuuslaitosta tai vaikka henkilöäkin - ne tuntuvat toimivan hyvin samaan tapaan kuin tiedustelupalvelut ja toisaalta samaan tapaan kuin suuryritykset (en tarkoita tässä mitään pieniä kotimaisia organisaatioita vaan suuria ulkomaisia/kansainvälisiä) - 'kenttätyön' saattavat (pääosin) tehdä 'hyväuskoiset hölmöt' kohdemaasta ... niitä aina riittää, kun joku puhuu kauniita .....
Suomessa ei ole totuttu keräämään yksityisiltä ihmisiltä rahaa muuhun kuin hädänalaisten auttamiseen. Viime kunnallisvaalien rahastosotku osoitti, että käytännöissä on vielä hiomista. Wikipedian kotimaassa USA:ssa varainkeruu yksityishenkilöiltä on tavanomaisempaa kuin Suomessa, syynä ehkäpä lahjoitusten verovähennysoikeus USA:ssa. USA:n presidentinvaalikampanjan lahjoitukset nousivat sekä Hillary Clintonilla että Barack Obamalla yli huiman 100 miljoonan dollarin rajan. Wikipedian 6 miljoonan dollarin varainkeruu on melko pieni myös verrattuna Kirkon Ulkomaanavun 24 miljoonan euron budjettiin. Näinköhän Juhanin lahjoittama vuohi on korvamerkitty toimitettavaksi nimenomaan vuohen muodossa avustuskohteeseensa.
Kaiken yleishyödyllisen toiminnan pyörittäminen edellyttää rahaa on se sitten peräisin varainkeruulla tai verovaroin. Rahoituslaskelmien läpinäkyvyys ja tilintarkastus pyrkii takaamaan rahojen päätymisen mahdollisimman tarkkaan juuri siihen tarkoitukseen, mihin se on kerätty. Johonkin on lopulta aina vedettävä raja, mitä yksityinen ihminen itse pystyy tarkistamaan.
Vuohi elää aikansa. Mutta miten paljon avustettavat hyötyisivätkään, jos heillä olisi käytössään kaikki se tieto, joka meillä on helposti netistä saatavilla?
JuhaniV kirjoitti: " Haluamme useimmiten tietää, kuinka avustus käytetään. Avustuksen keräämiseen ei välttämättä tarvita aina isoa organisaatiota. Kun hieman katselee ympärilleen, avustukselle voi kohde löytyä helpostikin lähipiiristä."
Kyllä, itselleni avustamisesta on tullut elämäntapa. Esitetty kritiikki on ollut sellaista, että melkein itsekin olen avustamisaen tarpeessa. Se pätee laajemminkin, avustuksiin rahoja pistävät köyhät suhteessa hölläkätisemmin kuin rikkaat.
Kun luottamus pankkeihin romahtaa jäljelle jää vain ihmisten luottamus toisiinsa.
Noissa organisaatioiden kautta lahjoittamisissa on nykyaikana kaikenlaisia riskejä. Monet niistä on lopulta kiihkokristillistaustaisia tai niitä ohjaavat lahjoittajat siihen suuntaan. Esimerkiksi lehmän mukana saattaa lahjoituskohteessa tulla ohjeita välttää kondomin käyttöä. Näiden ohjeiden välittäminen koulussakin saattaa luonnollisesti olla vaatimus lehmien saapumiselle.
Wikipediaa käytän itse nykyään siihen, että luen artikkelin silmäillen ja käyn sitten lähteiden kimppuun, jos niitä vain on netissä. =) Monilta muilta sivuilta löytää usein Wikipedian tekstin kopioituna, joten se on hyvä lukea ennen kuin lähtee etsimään tietoa muualta. Itse tosin etsinkin lähinnä poliittisesti värittymättömistä aiheista kuten luonnontieteiden peruslaeista, materiaalien ominaisuuksista jne. tietoa, joten tieto on usein melko luotettavaa. Monet luonnontieteiden opiskelijat käyttävät huoletta (ja minun käsitykseni mukaan ihan aiheellisesti huoletta) wikipediaa kokeisiin lukemiseen. =) Kemian, fysiikan ja matematiikan alalla sitä uskaltaa suositella lähteeksi.
jumjum kirjoitti: "Wikipediaa käytän itse nykyään siihen, että luen artikkelin silmäillen ja käyn sitten lähteiden kimppuun, jos niitä vain on netissä. =) Monilta muilta sivuilta löytää usein Wikipedian tekstin kopioituna, joten se on hyvä lukea ennen kuin lähtee etsimään tietoa muualta. Itse tosin etsinkin lähinnä poliittisesti värittymättömistä aiheista kuten luonnontieteiden peruslaeista, materiaalien ominaisuuksista jne. tietoa, joten tieto on usein melko luotettavaa. Monet luonnontieteiden opiskelijat käyttävät huoletta (ja minun käsitykseni mukaan ihan aiheellisesti huoletta) wikipediaa kokeisiin lukemiseen. =) Kemian, fysiikan ja matematiikan alalla sitä uskaltaa suositella lähteeksi."
Kuin myos, virheitä siellä toki aina silloin tälloin tulee vastaan niin kuin muuallakin mutta yleisesti ottaen noilla aloilla wiki on aika luotettava ja hyvä lähtokohta ainakin peruskaavoje, vakioiden, termien määrittelyjen yms. haulle.
Populaarikulttuuri on myos yleensä aika hyvin käsitelty, ne ovat nuo politiikan, historian, uskontojen yms. sivut jotka ovat taistelutantereita.
jumjum kirjoitti: " Esimerkiksi lehmän mukana saattaa lahjoituskohteessa tulla ohjeita välttää kondomin käyttöä."
Olet oikeassa, kehottaisin kondomin käyttöön lehmän kanssa. En tosin tiennyt että niitä Afrikkaan sitä varten lähetetään. Ilmankos ovat köyhiä. Suomessa lehmän mukana toivoo vain lypsyjakkaraa.
