Viktoriaaniset arvot - Mistä ne tulivat?

Toisessa keskustelussa Vaeltaja referoi [jotakuta asiantuntijaa], joka kertoi islamistisen maailman omaksuneen viktoriaaniset arvot kolonialismin aikana. Mutta mikä on viktoriaanisen moralismin tausta? Miksi yläluokka vaihtoi 1700-luvun keimailun, koreilun ja puoliviralliset avioliiton ulkopuoliset suhteet 1800-luvun vakavuuteen, pelkistyneisyyteen ja häpeiltyihin käynteihin bordelleissa? Mikä meni vikaan, kun seksistä tuli kuvottava asia ja mahdollisimman pitkästä neitsyydestä itseisarvo?

Molemmat ääripäät ovat yhtä huonoja .... tyhjyyttään kumiseva keimailu ja 'laillistettu' pettäminen jne ... ja viktoriaaninen ahdistus ..... oliko ahdistus reaktio siihen, että havaittiin itse, miten mätää ja tyhjää meno oli ....

Kumpikin ääripää edustaa tavallaan samaa, siis ne ovat sama asia erilaisen naamion tai kääreen tai kulissin peittäminä: rakkaus puuttuu (keimailu ei sisällä rakkautta, tai se ei ainakaan ole aitoa kestävää rakkautta, tai rakkautta halveerataan siinä, tai ehkä paremminkin pelätään - ja viktoriaaneilla taas ei ollut eroottisuutta, joka kuitenkin jotenkin liittyy mystisesti kaikkeen rakkauteen jollakin tasolla tai tavalla).

Molemmat mallit olivat teennäisiä ja pinnallisia ja valheellisia. Rakkaus ei ole teennäistä eikä pinnallista eikä valheellista.

Se homojen erillis-""kulttuuri "" ja paljon puhuttu puskaseksi (jota käsitellään jossain eri viestiketjussa täällä, en muista nyt missä) on sekin pinnallista ja valheellista - ja juuri sen parina elää sitten se moralistinen ahdistus- ja ahdistajakulttuuri Aslaneineen ym. Todellisen rakkauden saadessa tilaa ei tarvita puskan ""kulttuuria"" eikä Aslanin ""eheytystä"".......

Onneksi nuorin polvi on saanut järkevämmät lähtökohdat (vaikka kyllä sielläkin on ainakin sitä tyhjää keimailu-""kulttuuria"").

Puskaseksilä tarvitsee parikseen lestadiolaisuutta tms. - jos ei ole toista, ei ole toistakaan.

1800-luvun arvojen muutos johtui porvariston vallan lisääntymisestä. Yläluokka ei varsinaisesti muuttanut tapojaan, mutta keskiluokkaiset arvot tulivat muotiin. Mikäs olisikaan mukavampaa kuin kauhistella yläluokan epämoraalista elämää ja olla huolissaan työläisten kristillisestä siveydestä samalla, kun itse juostaan bordellissa. Kaksinaismoralismi on niiiin kiihottavaa...

Taitaa olla niin, että kuningatar Viktoria ja hänen asenteensa meni vikaan. Hän ei nimittäin suostunut kuolemaan. Brittiläinen imperiumi oli valtansa huipulla ja samalla tuotettiin ennätysmäisen paljon kirjallisuutta. Viktoriaaninen ahdistus levisi siksi harvinaisen pitkään, harvinaisen laajalle ja harvinaisen monen uusintamana. Tunnetuin ahdasmielisistä viktoriaaneista oli Freud.

Elettiin romantiikan aikakautta ja harrastettiin kaikenlaista mystistä ja hämärää. Nykyajan kahjoimmat uskonnolliset liikkeet adventismi, Jehovan todistajat ja mormonit saivat alkunsa tuolloin.

Ei Freudin voi katsoa edustaneen viktoriaanista ahdasmielisyyttä. Päinvastoin, hän toi seksuaalisuuden avoimeen ja julkiseen keskusteluun ilman häpeää, ja monille briteillekin Freudin lukeminen ja hänen ideoistaan keskusteleminen oli nimenomaan vapautus ja vastareaktio viktoriaaniselle vaikenemiselle ja häpeilylle. Tietysti Freud oli naisvihamielinen ja hänen teoriansa eräänlaista satuilua, mutta esimerkiksi suhtautumisessaan homoseksuaalisuuteen hän oli melko suvaitsevainen. Eräässä kirjeessä huolestuneelle äidille hän esimerkiksi totesi, ettei homoutta voi eikä kannata hoitaa eikä se sinänsä estä menestystä ja onnellisuutta. Vasta hänen anglosaksiset seuraajansa, analyyttisen koulukunnan edustajat, ryhtyivät markkinoimaan homofobiaa aidossa viktoriaanisessa hengessä.

Tässä tulee vähän ehkä ennakkoluulojen värittämää tekstiä, mutta silti tässä on paljon totta:

Ei se Freud tainnut oikeasti tuoda seksuaalisuutta esiin ilman häpeää, vaan kyllä sillä taisi olla aika lailla totaalisesti erilainen seksuaalinäkemys kuin nykyisin meillä useimmilla on .... vähän ehkä kuin lapsuuteni ajan nuorilla 'pimuilla' (silloisilla 16-25 -vuotiailla noin arviolta) ja pojillakin, eli että harrastettiin kyllä jotenkin provokatorisesti seksiä, mutta oltiin silti sitä mieltä, että se oli jotain kieroutumaa tai syntiä ja että sen pitikin olla semmoista, koska se olisi muuten ollut .... ajatukseni katosi mutta: se porukka ei ollut vähääkään aidosti vapautunutta sanan POSITIIVISESSA merkityksessä, vaan niille seksi oli jotain pornomaista (sen ajan likaisen pornon malliin) ja likaista .... varmaan Freudillekin samoin.....

Freud muuten taisi luulla, että ihminen aina ja kaikissa olosuhteissa häpeää seksiä ja seksuaalisuutta ja pitää seksiä likaisena, rumana, saastaisena ja pahana sekä synnillisenä jne. (ja aggressiivisuuteen liittyvänä) - itse hän aivan ilmeisesti teki juuri niin (alitajuisesti ainakin) .... Pora-liike sanoi pitävänsä Freudia likaisena vanhana ukkona .... sellainen se Freud oli minunkin tuntumani mukaan ....

Puskaseksisteillekin (huom. keksimäni uusi termi) seksi on likaista mutta silti he sitä harrastavat - tai ainakin näin oli aiemmin, ehkä tilanne on monien osalta nykyään toinen -- nykyiselle nuorimmalle ikäluokalle seksi ei ole likaista vaan iloinen asia, joka luontevasti kuuluu elämään ja ihmisyyteen ja luontevasti ja syvästi kytkeytyy rakkauteen .... paitsi muutamille henkilöille (mm. eräille ateistiaktivisteille, joita tunnen) ..... heille seksi on paljon likaisempaa kuin ystävällemme Classy Rascalille ..... ja he HALUAVATKIN sen olevan likaista ja 'kiellettyä' .... mikä on kummallista ... kovin kummallista .... sääli heitä

YLE Teemalla tänään perjantaina 2.1. klo 21.50: Kuningatar Viktorian miehet
Englannin kuningatar Viktoriaa on totuttu pitämään etäisenä ja mutrusuisena hallitsijahahmona. Tosiseikat eivät kuitenkaan tue tätä näkemystä, sillä Viktoria oli itsepäinen ja intohimoinen nainen. Hän rakasti palavasti puolisoaan prinssi Albertia. Kuningattaren elämässä oli myös muita miehiä pääministereistä palvelijoihin, ja nämä suhteet aiheuttivat paljon kuiskuttelua hovissa ja laajemmaltikin.

Aiheesta kiinnostuneiden kannataa tutustua myös "Mrs Brown", Dame Judy Dench Queen Victoria. Victorian nuoruudesta kertova elokuva näyttäisi olevan tuotannossa.

Viktorianiseen aikaan korsettien tuottamaa kipua "lievitettiin" nännilävistyksillä...tai näin ainakin "väitettiin" vaikka tämä "helpotus" oli tunnettu jo renessanssin aikoihin. Vuoteen 1890 oli kuitenkin melko yleistä tai "expected" että korsettia käyttävillä(?) naisilla oli nännilävistys. Jotkut lääkärit jopa sanoivat sen edistävän imettämistä.
"Prinssi Albert" on saanut nimensä Victorian aviomiehen mukaan jolla on kerrotaan olleen kyseinen lävistys. Tämä "pukeutumisrenkaaksi" kutsuttu lävistys auttoi "tavaran" asettelussa tuolloin muodissa olleiden hyvin tiukkojen housujen kanssa. Räätäli otti tämän huomioon housujen leikkauksissa kysyessään pukeutuuko herra vasemmalle vai oikealle.
"The ring could then be attached to a hook on the inside of one pant leg, tucked safely away between the legs for a neat, trim look."
Ajalleen tyypillistä kaksinaismoralismia?

http://ezinearticles.com/?The-History-of-Body-Piercings---Ancient-and-Fascinating-Around-the-World&id=2948

Victorian poika Edward VII aloitti tatuointi villityksen yläluokassa kun vierailullaan Jerusalemissa otti ensimmäisen tatuointinsa.Hieman aikaisemmin englannissa oli nähty ensimmäiset tribaali tatuoinnit kun John Rutherford esiintyi sideshow nähtävyytenä täydellinen Maori Moko naamio kasvoillaan.
Tatuioinnit ylipäätään yleistyivät Victorian aikaan kun Samuel O’Reilly kehitteli ja patentoi ensimmäisen sähköllä käyvän tatuointikoneen 1891. O'Reillyn keksintö tosin perustui Thomas Edisonin "autographic printing" kynään. *Samoihin aikoihin tatuoinnit yleistyivät tulivat yläluokan harrastuksesta merimiesten ja alamaailman suosioon*

Puppua. Tatuoinnit tulivat merimiehiltä, jotka niihin olivat etelämerillä tutustuneet. Heiltä sittemmin levisivät "herrasväelle".
En kyllä ikänä ole kuullut mistään Jerusalemilaisesta tatuointibuumista. Hyvin hötöä historiaa...

Jumpsis..keksinkin kaiken aivan omasta päästäni...kuumehouruja flunssassa! :-n

*piti korjata tuota alempaa kappaletta, viimistä lausetta tatointien yleistymisestä. Siis tatuointikoneen keksiminen saattoi tatuoinnin yleisempään suosioon.

"1891, Samuel O’Reilly patented the first electric tattooing machine. It was based on Edison's electric pen which punctured paper with a needle point. The basic design with moving coils, a tube and a needle bar, are the components of today's tattoo gun. The electric tattoo machine allowed anyone to obtain a reasonably priced, and readily available tattoo. As the average person could easily get a tattoo, the upper classes turned away from it. "

http://www.powerverbs.com/tattooyou/history.htm

Ja tietysti Cook miehistöineen "toivat" tatuoinnit ja esimerkkinä tatuoidun tahitilaisen mukanaan.
http://tattoojoy.com/tattoo_history/great_britain.php


"Jerusalemilaisesta tatuointibuumista" ;
http://www.designboom.com/history/tattoo_history.html
http://www.tattoos.com/jane/steve/england.htm

Siltikin, kuule Dear Judy...

Ei pidä uskoa ihan kaikkea, mitä netistä lukee. Lukisit mieluummin ihan oikeita historiallisia/taidehistoriallisia/antropologisia kuvauksia (kirjoja siis), etkä ihan mitä hyvänsä (tatskafirmojen mainossaitteja).
Tatuoinnin hyväksyminen kun erityisesti joissakin USA:n nirppanokkapiireissä saattaa varmaan helpottua paljonkin, kun jälkikasvu sanoo, että "But maaam! It's a tradition started by a king!)Mainitsemallasi saitilla sanottiin muuten, että kuninkaan tatuointi oli "Jerusalem cross", siis tietyn tyyppinen risti. Ei sitä, että itse tatuointi olisi tehty Jerusalemissa.

Usko pois. Kaikki mikä lukee netissä ei ole välttämättä totta!

P.S. Nythän meillä on Discoveryllä nää "Miami Ink" ja "London Ink", ja tulossa vielä "LA Ink". Olishan siinä varmaankin ideaa, jos ihan historiallisista perinnesyistä kanava aloittaisi myös tuon "Jerusalem Inkin". Sais varmaan hirveän suosion Israelissa, varsinkin, jos kyseinen firma tekisi vain ja ainoastaan numerosarjoja vasempaan kyynärvarteen...

Dear Pete, itse uskon kaiken mitä netissä lukee...teille viisaimmille laitoin nuo linkit josta voitte tarkistaa.


*Myönnän että kirjoitukseni oli huonosti muotoiltu, osaksi flunssasta osaksi lähteiden puuttumisesta. Lähdin "kokoamaan" kirjoitustani muutamasta muistikuvasta joka on jäänyt mieleen muodin/ ja kulttuurihistoriaa käsittelevistä kirjoista vuosien varrelta. Tarkoitus oli esittää tuo joteksenkin kepeästi mutta epäonnistuin täydellisesti mustan huumorintajun puutteesta.

Nyt menen valelemaan itseni tuhkalla...

...mutta silti vänkään vielä vähän;
Victorian society in America-yhdistyksen lehti Victoria’s Messenger (August/September 2006, pdf-muodossa luettavissa netissä) mainitsee artikkelissaan aristokraattien viehtymyksestä musteeseen (*..ja Eddien matkasta in da Holy Land) samoin kuin toinen aikaisemmin esittämäni linkki Steve Gilbertin opukseen tatuointien historiasta. *Tietenkään nuo linkit ei tee "väittämistäni" sen "todempaa" historiaa kuin "ikänä ole kuullutkaan"...joten näin ei ole tapahtunutkaan?


http://www.victoriansociety.org/Falls%20Church/Falls%20Church%20Chapter%204.pdf
(löytyy myös htm-versiona, sivu 10 otsikolla "Did you know?")

* Ja vielä kun olen hiukan "obsessed" aiheesta, löysin hienon blogin joka keskittyy lähinnä Edwarian aikaan
http://edwardianpromenade.com/?p=46

Ja juu..blogi listaa myös "Primary and secondary sources" niille jotka haluavat lukea *kirjoja*..

YLE Teema tänään Klo: 18.25 "Kuningatar Viktorian miehet"