Pakkoruotsin poistaminen vähentänyt sen opiskelua

Yle uutisoi:

"Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Stefan Wallinin mukaan pakollisen ylioppilasruotsin lakkauttamisesta on tullut ansa, johon nuoret ovat nyt langenneet.
YLE Uutiset kertoi aikaisemmin tänään, että yhä useammalla korkeakouluopiskelijalla on vaikeuksia suorittaa korkeakoulussa ruotsin kielen pakolliset opinnot. Ruotsin kielen taito on laskenut roimasti sen jälkeen kun ruotsin kieli poistettiin ylioppilaskirjoitusten pakollisista aineista keväällä 2004.

Wallinin mukaan Rkp varoitti jo tuolloin, että lukiolaisten motivaatio opiskella ruotsia laskee.

- Ruotsin kielen puutteellinen taito kostautuu paitsi lukion jälkeisissä opinnoissa, myös myöhemmin työelämässä. Toisen kotimaisen puutteellinen osaaminen uhkaa lopulta maan kaksikielisyyttä, varoittaa Wallin."

lähde: http://www.yle.fi/uutiset/24h/id107740.html


Ja tästähän seuraa luonnollisesti se, että ruotsin kieli takaisin pakolliseksi, eikö vaan? En ihmettelisi tuotakaan logiikkaa.

Olisikohan sittenkin aika ulottaa pakkoruotsin poisto myös korkeakouluihin? Kertokaa ihmeessä, miksi pidämme yllä kaksikielisyyttä? Ovatko sen edut sen haittoja suuremmat?

Naapurimaan kielen osaaminen on laskussa. Sen takia ajankohtaisfoorumilla on yhä enemmän referoitu Ruotsin tapahtumia. Täytyy varmaan entisestään lisätä panostusta siihen suuntaan.

*****
Kun lentokone lähtee Tukholmaan klo 8.40, se on perillä jo klo 8.30. Maa on lähellä, mutta henkinen etäisyys kasvaa.

Toisaalta, eivätpä ruotsalaisetkaan osaa suomea.

Minä kuulun niihin syntyjäni umpisuomalaisiin, jotka pitävät ruotsin taitoa tärkeänä. Hyvästä ruotsin taidosta on myös ollut ihan konkreettista hyötyä. Tosin minä harrastan ihan yhtä innolla itänaapurin kieltäkin. Pakkoruotsiin minulla ei ole varsinaisesti jyrkkää kantaa, mutta kannustusta ruotsin opiskeluun löytyy. Ja myös ruotsalaiset ovat varsin mukavia ihmisiä. Ruotsissa on kiva käydä tapaamassa tuttuja ja taalaamassa svenskaa.

Toki kaikki vieraskieliset viestit tulisi referoida. Ei voida kenenkään olettaa osaavan mitään vierasta kieltä; kaikki eivät hallitse edes suomen kieltä.

Mielestäni monen kielen osaaminen on ehdottomasti rikkaus, ja toki ruotsin kieli sopii joukkoon siinä missä tahansa muukin kieli. Kielen opiskelun myötä kun oppiii paljon mutuakin kuin uuden kielen.

Mutta oma mielipiteeni on valinnanvapauden kannalla, sillä en näe mitään tarkoitusta opiskella yhtä vierasta vähemmistökieltä (vähemmistössä niin suomessa kuin maailmallakin) pakollisena. Ruotsin opetukseen käytetyt resurssit ovat auttamatta pois muusta opetuksesta. Ruotsi tulisi säilyttää vaihtoehtona, mutta ei pakollisena saati toisena virallisena kielenä.

Ja populistisesti todeten ja poraa kompaten, eivät ruotsalasetkaan osaa suomea tai ylipäätään eri pohjoismaat toistensa kieliä. Yleensäkään naapurimaat eivät ota asiakseen virallisten tahojen osalta pakottaa kansalaisiaan opettelemaan naapurimaidensa kieliä. Ainakaan minun tietääkseni ei laajana käytäntönä.

Ruotsin kielen opetus Suomessa ei ole "naapurimaan kielen" opetusta, vaan kotimaisen vähemmistökielen opetusta.

Toki tuon opetuksen laajuutta ja siihen panostamisen suuruutta on syytä pohtia. Minusta ei olisi toisaalta hyvä tulos sekään, että meille syntyisi tiukasti rajattuja ruotsinkielisiä alueita, joilla asuisi vain keskenään ruotsia puhuvia ihmisiä, joita muut eivät ymmärtäisi, ja jonka virkamiehistö olisi sekin taustaltaan ruotsinkielistä, koska äidinkieleltään suomalaiset eivät voisi siellä ruotsia osaamattomina työskennellä.

Jonkinlainen perusruotsi olisi hyvä opettaa kaikille, mutta pakkopulllana syöttäminen on jo iät ja ajat johtanut siihen, että kielen oppimista vältetään kaikin keinoin ja samalla syntyy negatiivinen asenne niin suomenruotsalaisia kuin riikinruotsalaisiakin kohtaan. Miten motivoida pohjoiskarjalainen amerikkalaista viihdekulttuuria ihannoiva nuori hankkimaan itselleen ruotsin taito?

Ruotsia äidinkielenäni puhuvana suomalaisena yritän löytää tästä keskustelusta jonkinlaisen HBL-kytköksen, mutta ainakaan vielä en ole sitä löytänyt.

Vähemmistönäkökulma?

On antoisaa seurata, mitä naapurissa tapahtuu,oli se sitten länsi, itä tai etelä. Ja HLBTI-näkökulmasta jjoka suunnalla tapahtuu aika paljon, hyvää ja vähemmän hyvää.

HBL, siinähän se kytkös onkin ;)