Perillisittä kuolleet

Jos henkilö kuolee ilman perillisiä, hänen omaisuutensa tulee perintönä valtiolle. Kaikki omaisuus ei jää valtiolle. Perittävän kotikunnalla, kuolinpesään kuuluvan kiinteistön sijaintikunnalla ja vainajalle läheisillä henkilöillä on mahdollisuus hakea valtiolle perintönä tullutta omaisuutta itselleen. Valtiokonttori voi päättää, että valtion saama omaisuus luovutetaan kokonaan tai osittain perittävän läheiselle. Henkilö, joka katsoo olevansa perillisittä kuolleen läheinen ja haluaa hakea omaisuutta itselleen, voi lähettää kirjallisen vapaamuotoisen hakemuksen Valtiokonttoriin. Esimerkkejä tässä tarkoitetusta läheisyydestä ovat avopuolisoiden välinen suhde, kasvattilapsen ja -vanhemman välinen suhde sekä pitkäaikainen hoitosuhde.

http://www.valtiokonttori.fi/Public/default.aspx?nodeid=18362
  • 2 / 15
  • Public eye
  • 21.7.2008 15:21
Mahtaakohan Valtiokonttori olla kovin puolueeton osapuoli arvioimaan sitä, siirtyykö omaisuus/omaisuutta valtiolle vai hakijalle ;)
  • 3 / 15
  • Simsalabim Jim
  • 21.7.2008 22:46
Hyvä pointti. Täysin yhtä oikeudenmukainen järjestely olisi, että perinnön hakija saisi päättää siirtyykö omaisuutta hänelle itselleen vai valtiolle :) Sehän olisi ihan sama juttu mutta toisin päin.
Sen mukaan mitä mulle on koulussa aikoinaan opetettu, niin mulla ei sais siis olla ensimmäistäkään sukulaista elossa. Jos mulla ei satu olemaan kun pikkuserkku elossa kun kuolen niin silloinhan se perii mut.. Ainakin näin mulle on opetettu.
  • 5 / 15
  • Public eye
  • 22.7.2008 12:42
En ole juristi enkä opettaja, mutta minun tulkintani perintökaaren määräyksistä on seuraava.
Perillisiä ovat tässä järjestyksessä, ellei testamentista muuta johdu:

lapset (tai heidän jälkeläisensä)
aviopuoliso
vanhemmat
sisarukset (tai sisarusten jälkeläiset)
isovanhemmat (tai isovanhempien jälkeläiset)
Isovanhempia kauemmas ei taaksepäin mennä, joten serkut ja serkkujen jälkeläiset ovat kaukaisimpia potentiaalisia 'automaattisesti' perijiä.
Korjatkaa jos olen väärässä...
Serkkujen ja sitä kaukaisempien sukulaisten perintöoikeus lakkautettiin Suomessa vuoden 1966 alusta. Perimään oikeutettuja ovat kaikki serkkua lähemmät sukulaiset, aviopuoliso ja rekisteröity puoliso sekä ensiksi kuolleen puolison niin sanotut toissijaiset perilliset. Jos henkilö kuolee ilman perillisiä, hänen omaisuutensa tulee perintönä valtiolle. Tällaisen henkilön kuolemasta on ilmoitettava Valtiokonttorille. Perittävä voi kuitenkin testamentilla määrätä omaisuudestaan. Tällöin seuraavassa selostettu lain mukainen perimysjärjestys syrjäytyy - vain lapsella on ehdoton oikeus osaan vanhempansa omaisuudesta.


Sukulaisten perintöoikeus

Lähinnä perinnön saavat rintaperilliset eli perinnönjättäjän lapset tai näiden jälkeläiset. Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Jos joku lapsista on kuollut, tulevat hänen sijaansa hänen jälkeläisensä. Jos kuolleelta lapselta ei jäänyt jälkeläisiä, hänen osuutensa jaetaan elossa olevien lasten kesken.

Jollei perittävältä jäänyt lapsia tai näiden jälkeläisiä, jaetaan hänen omaisuutensa tasan hänen isänsä ja äitinsä kesken. Jos isä tai äiti on kuollut, jakavat perittävän sisaret ja veljet hänen osuutensa. Kuolleen sisaren ja veljen sijaan tulevat puolestaan hänen jälkeläisensä. Jollei veljiä tai sisaria tai näiden jälkeläisiä ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, tämä saa koko perinnön.

Jollei ketään edellä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isovanhemmat koko perinnön. Jos joku isovanhemmista on kuollut, menee hänen osuutensa hänen lapsilleen, eli perittävän sedille, tädeille tai enoille. Tämän edemmäksi perintöoikeus ei kuitenkaan ulotu. Jos setiä, tätejä tai enojakaan ei ole enää elossa, perintö ei siirry enää heidän jälkeläisilleen eli perittävän serkuille.

Puolison perintöoikeus

Mikäli perittävältä jää aviopuoliso tai rekisteröity puoliso, mutta ei rintaperillisiä, menee perintö kokonaan puolisolle perintöoikeuden nojalla.

Toissijaiset perilliset

Lesken kuollessa osa omaisuudesta voi tietyissä tapauksissa palautua ensiksi kuolleen puolison sukuun. Jos leski on aikanaan saanut puolisonsa omaisuuden itselleen perintöoikeuden nojalla, saa lesken kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli, sisar tai veljen tai sisaren jälkeläinen puolet lesken pesästä. Näistä toissijaisista perillisistä tämän puolikkaan saavat ne, joilla lesken kuollessa olisi lähinnä oikeus periä ensiksi kuollut puoliso.

Jollei toissijaisia perillisiä ole elossa, omaisuus menee kokonaan lesken omille perillisille. Toisalta jos ensiksi kuollut puoliso on sulkenut testamentilla toissijaisten perillisten perintöoikeuden pois, omaisuus menee silloin kokonaisuudessaan lesken perillisille. Ellei leskellä ole perillisiä, omaisuus menee valtiolle.


http://www.valtiokonttori.fi/Public/default.aspx?nodeid=18368
  • 7 / 15
  • Public eye
  • 22.7.2008 15:42
Kiitos perinpohjaisesta selvityksestä ja tarkennuksesta, Xius.

Perintökaaren 2 luvun 3 §:n lause "Milloin isänisä, isänäiti, äidinisä tai äidinäiti on kuollut, menee hänen lapsilleen se osa perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut." tarkoittaa siis kirjaimellisesti sitä, että isovanhempien lapset (eli siis perinnönjättäjän sedät, enot ja tädit) perivät vielä, mutta eivät enää heidän jälkeläisensä (eli vainajan serkut).
Seta jakaa ohjeita potentiaalisille perinnönjättäjille:

Muista käyttää Setan virallista nimeä Seksuaalinen tasavertaisuus ry.Testamentti kannattaa tehdä kahtena kappaleena säilymisen varmistamiseksi. Säilytä kappaleet eri paikoissa. Jos haluat, voit jättää toisen kappaleen säilytettäväksi Setan haltuun. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Setan haltuun jättäminen ei rajoita oikeuttasi milloin tahansa muuttaa testamenttiasi tai peruuttaa se. Uudempi testamentti kumoaa aina vanhemman. Yleishyödyllisenä yhteisönä Seta on vapaa perintöverosta. Testamenttaamalla varoja Setalle voit osallistua yhdenvertaisemman maailman toteuttamiseen vielä sittenkin kun sinusta on aika jättänyt.

Tarkempia ohjeita ja neuvoja saat Setan talous- ja hallintopäällikkö Nora Jouhtenelta puh: 050 9131 825, e-mail: nora.jouhten [at] seta.fi

http://www.seta.fi/index.php?k=16713
  • 9 / 15
  • vaeltaja2006
  • 27.2.2010 11:52
Olisi vielä kiinnostava kuulla, miten paljon testamentissa. esim. Setalle voi määritellä testamentiila perityn omaisuuden käyttöä tulevaisuudessa.

Teoreettinen esimerkki: Testamenttaan Setalle tai aids-tukikeskukselle asuntoni ja haluan, että sitä käytetään tukiasuntona hiv-positiivisille tai asunnon myynnistä saatu tulo käytetään vaikkapa HLBTI-tutkimustyöhön.

Mitä voi testamentiissa määrätä ja miten velvoittavaa se on?
Tähän saat vaeltaja hyvä neuvoa vaikkapa tukikeskuksen talouspäälliköltä. Tukikeskuksen "hallinnassa" on ainakin yksi vastaava reunaehdoin testamentattu asunto.

Testamentin sitovuus saattaa olla sitten niin ja näin käytännössä.

Esimerkiksi Joensuun taidemuseon kokoelman perustan muodostaa kaksi testamenttilahjoitusta. Molemmissa testamenteissa edellytetään, että lahjoitetut kokoelmat (Vaher ja Turtiainen) ovat esillä kokonaisuudessaan, eikä niiden yhteyteen saa liittää muita teoksia. Esillä taitavat jo nykyisessä taidemuseossa olla kokonaisuudessaan, mutta muilta osin testamentti tuskin enää toteutuu testamenttaajiensa tarkoittamassa muodossa. Ao taidemuseon nettisivuja lukiessa kävi jopa mielessä, että onkohan Turtiaisen testamentti jopa kirjoitettu kokonaan uusiksi ;)
Jos haluaa pitää vaikkapa sukunsa erossa omaisuudesta, suosittelen asian osaavan lakiasiaintomiston palvelujen käyttämistä. Teetimme aikoinaan testamentin asiansa osaavalla lakimiehellä. Hän haastatteli huolellisesti tilanteestamme ja toiveistamme. Esille tuli seikkoja (uhkia), jotka eivät olisi mitenkään pälkähtäneet päähäni. Testamentti voidaan myös helposti mitätöidä, jos muotoseikat eivät ole kunnossa.

Harkitsimme joskus vakavasti Setan liittämistä testamenttiin. Viime vuosien tapahtumat Setassa ovat olleet senkaltaisia, ettei sille organisaatiolle ole mitenkään suositeltavaa omaisuuttaan testamentata. Seta on muuttunut virastoksi, jossa virkailijat hoitavat parhaaksi katsomiaan asioita, silloin kun heille sopii. Jäljellä ei vapaaehtoisluontoisesta aatteesta juuri mitään. Olen usein kummeksinut sitä, ettei siellä ole juurikaan kiinnostusta jäsenhankintaan. Se on merkki, että helppoa rahaa tulee muista kanavista.

Paljon Setaa hienompaa työtä tekee vapaaehtoisvoimin Prometheus-leirin tuki ry. Viime vuonna he järjestivät peräti 67 leiriä (vastaa rippikoululeirejä ilman uskonnon painolastia), joille osallistui lähes tuhat leiriläistä, sekä noin 450 ohjaajaa ja apuohjaajaa. Suurin osa toteuttajista tekee työnsä ilmaiseksi. Protu on myös pitänyt kiitettävästi esillä sateenkaari-ihmisten asiaa. Protun toimintaa voi tukea lahjoituksin ja myös liittymällä jäseneksi.
Lisää tietoa:http://www.protu.fi
Asukkaiden jättämät perinnöt ovat pienille kunnille arvokkaita. Kunnat saavat perintöjä harvakseltaan, mutta ne helpottavat taloudenpitoa. Rautjärven kunta ei talouspäällikkö Heli Virtasen mukaan ole viime vuosina saanut perintöjä. Aikoinaan saadut perinnöt kantavat kuitenkin pitkään hedelmää. Kunta esimerkiksi osti hiljattain auton vanhuspalvelujen käyttöön perintövaroilla, jotka kunta oli saanut ennen vuotta 2006. Tuolloin Virtanen tuli kunnan talouspäälliköksi.

Luumäen kunta sai tänä vuonna runsaan 418 000 euron perinnön, jolla kunta tukee testamenttimääräysten mukaisesti huono-osaisia. Kunta käyttää perinnöstä vuosittain 30 000 euroa. Vuosittaisesta summasta puolet menee lastensuojelutyöhön ja toiset 15 000 euroa pitkäaikaistyöttömien, mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten kuntouttavaan työtoimintaan.

Kunnat saavat perintöjä joko suoraan testamenttimääräyksellä tai anomalla niitä valtionkonttorilta. Esimerkiksi asukas voi testamentata omaisuuttaan kunnalle. Yleensä testamentissa on mainittu, mihin perintö tulisi käyttää. Mikäli menehtyneellä ei ole perillisiä, menee omaisuus perintönä valtiolle. Tuolloin kunta voi anoa menehtyneen asukkaansa perintöä Valtionkonttorilta.

http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2010/03/kuntien_saamat_perinnot_tulevat_tarpeeseen_1573580.html
Sibelius-Akatemia ja Radion sinfoniaorkesteri (RSO) ovat saaneet huomattavat lahjoitukset, kun klassisen musiikin ystävänä tunnettu apteekkari testamenttasi molemmille 300 000 euroa. Lahjoitus kohdennetaan Sibelius-Akatemiassa Satakieli-varainkeruuhankkeeseen, jonka tarkoituksena on kartuttaa pääomaa opetus- ja tutkimustyön sekä taiteellisen työn tueksi. RSO puolestaan aikoo käyttää lahjoituksen korkealaatuisten jousisoitinten hankintaan.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri.shtml/arkistot/kulttuuri/2010/04/1099953
Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten syöpäosasto on saanut 170 000 euron testamenttilahjoituksen. Lahjoittaja on viime tammikuussa kuollut Länsi-Teiskon kyläkauppias Pentti Törmä. Sairaanhoitopiirin perusrahoitus tulee kunnilta, mutta lahjoitusvarat antavat osastoille lisää mahdollisuuksia. Niillä pystytään palkkaamaan esimerkiksi lisää lääkäreitä hoitotyöhön tai tekemään merkittävää tutkimusta.

http://yle.fi/alueet/tampere/2010/07/kylakauppias_jatti_lasten_syopaosastolle_mojovan_perinnon_1808132.html
Varmistin itse testamentilla etteivät sukulaiset pääse osingoille jäämistöstäni. Nyt se jaetaan eksän ja nyksän kesken.