Helsingin Sanomat uutinen:
" Parisuhde on muotia. Viime vuonna solmittiin lähes 30 000 avioliittoa, enemmän kuin kertaakaan vuoden 1983 jälkeen. Samaan aikaan ovat lisääntyneet myös avoliitot.
Mutta kumpi kannattaa, avoliitto vai avioliitto?
Avioituminen tuo häälahjojen lisäksi lähinnä muutoksia parisuhteen talouteen. Laissa ei ole 20 vuoteen ollut esimerkiksi velvollisuutta olla uskollinen.
"Avioliitto on taloudellinen sopimus, jonka saa purettua puolen vuoden varoitusajalla. Juristina sanoisin, että se on vieläpä erittäin hyvä sopimus", sanoo Turun yliopiston perhe- ja jäämistöoikeuden professori Eva Gottberg.
Samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröimisellä on pitkälti sama vaikutus kuin avioliitolla. Eroa on lähinnä adoptio-oikeudessa.
Avioliiton vaikutukset näkyvät, kun tulee ero tai puoliso kuolee. Kaikki liitot päättyvät joskus.
"Lainsäädäntö suojaa hyvin avioliitossa leskeä verrattuna avoliittoon", toteaa Väestöliiton lakimies Arto Nikkarinen. Hän ei näe mitään syytä, miksi naimisiin ei kannattaisi mennä.
Avoliitossa voi varautua tuleviin tilanteisiin testamenteilla ja katsomalla, että omaisuus on sen nimissä, joka sen on maksanut. Avioliitossa sen sijaan on valmiina järjestelmiä, joita sovelletaan suoraan, Nikkarinen sanoo.
Sekä avo- että avioliitossa puolisoilla on omat omaisuutensa. Aviopuolisoilla on kuitenkin avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ellei avioehdossa ole muuta sovittu.
Avioliitossa lähtökohtana on, että puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus jaetaan kuoleman tai eron koittaessa tasan. Avoliitossa kumpikin pitää liiton loppuessa sen, minkä omistaa.
Jos esimerkiksi toinen puolisoista on maksellut omissa nimissään olevaa yhteistä asuntoa ja toinen pannut saman verran rahaa yhteisiin ruokamenoihin, avioliitossa ruokahuollosta vastannut voi saada erossa puolet asunnosta avio-oikeudella, mutta avoliitossa asunto periaatteessa jää sille, jonka nimissä se on.
Tuomioistuimet ovat tosin joissain tällaisissa tapauksissa määränneet maksettavaksi hyvitystä. Oikeusministeriössä pohditaan yhteiselämää rahoittaneen avopuolison hyvitysoikeuden kirjaamista lakiin. Se ei tarkoittaisi samaa kuin avio-oikeus, vaan lähinnä minimiturvaa köyhemmälle avopuolisolle.
Avioliitossa leskellä on myös oikeus jäädä yhteiseen asuntoon asumaan. Avoleski voi joutua lähtemään, jos kumppanin perilliset haluavat myydä asunnon.
Avopuolisotkin voivat hankkia omaisuutta yhteisiin nimiin ja lahjoittaa tai testamentata omaisuutta toisilleen. Perintö- ja lahjaverot ovat kuitenkin kovemmat kuin aviopuolisoiden välillä, ellei ole yhteisiä lapsia.
Lisäksi avioliitosta leskeksi jäänyt saa leskeneläkettä. Se on iso etu, josta ihmiset eivät yleensä tiedä, Gottberg sanoo.
Aviopuolison kuollessa esimerkiksi hoitovapaalla oleva voi leskeneläkkeen turvin onnistua pysymään hoitovapaalla, mutta avoleskelle tilanne tietää helposti töihin menoa, Gottberg kertoo. Naimisiin menemällä voi siis saada eräänlaisen henkivakuutuksen, joka ei maksa mitään.
Lapsille ei ole lain näkökulmasta juurikaan merkitystä sillä, ovatko heidän vanhempansa naimisissa vai eivät, jos isyys on vahvistettu. Avoliitossa isyys täytyy erikseen vahvistaa viranomaisille."
" Parisuhde on muotia. Viime vuonna solmittiin lähes 30 000 avioliittoa, enemmän kuin kertaakaan vuoden 1983 jälkeen. Samaan aikaan ovat lisääntyneet myös avoliitot.
Mutta kumpi kannattaa, avoliitto vai avioliitto?
Avioituminen tuo häälahjojen lisäksi lähinnä muutoksia parisuhteen talouteen. Laissa ei ole 20 vuoteen ollut esimerkiksi velvollisuutta olla uskollinen.
"Avioliitto on taloudellinen sopimus, jonka saa purettua puolen vuoden varoitusajalla. Juristina sanoisin, että se on vieläpä erittäin hyvä sopimus", sanoo Turun yliopiston perhe- ja jäämistöoikeuden professori Eva Gottberg.
Samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröimisellä on pitkälti sama vaikutus kuin avioliitolla. Eroa on lähinnä adoptio-oikeudessa.
Avioliiton vaikutukset näkyvät, kun tulee ero tai puoliso kuolee. Kaikki liitot päättyvät joskus.
"Lainsäädäntö suojaa hyvin avioliitossa leskeä verrattuna avoliittoon", toteaa Väestöliiton lakimies Arto Nikkarinen. Hän ei näe mitään syytä, miksi naimisiin ei kannattaisi mennä.
Avoliitossa voi varautua tuleviin tilanteisiin testamenteilla ja katsomalla, että omaisuus on sen nimissä, joka sen on maksanut. Avioliitossa sen sijaan on valmiina järjestelmiä, joita sovelletaan suoraan, Nikkarinen sanoo.
Sekä avo- että avioliitossa puolisoilla on omat omaisuutensa. Aviopuolisoilla on kuitenkin avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ellei avioehdossa ole muuta sovittu.
Avioliitossa lähtökohtana on, että puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus jaetaan kuoleman tai eron koittaessa tasan. Avoliitossa kumpikin pitää liiton loppuessa sen, minkä omistaa.
Jos esimerkiksi toinen puolisoista on maksellut omissa nimissään olevaa yhteistä asuntoa ja toinen pannut saman verran rahaa yhteisiin ruokamenoihin, avioliitossa ruokahuollosta vastannut voi saada erossa puolet asunnosta avio-oikeudella, mutta avoliitossa asunto periaatteessa jää sille, jonka nimissä se on.
Tuomioistuimet ovat tosin joissain tällaisissa tapauksissa määränneet maksettavaksi hyvitystä. Oikeusministeriössä pohditaan yhteiselämää rahoittaneen avopuolison hyvitysoikeuden kirjaamista lakiin. Se ei tarkoittaisi samaa kuin avio-oikeus, vaan lähinnä minimiturvaa köyhemmälle avopuolisolle.
Avioliitossa leskellä on myös oikeus jäädä yhteiseen asuntoon asumaan. Avoleski voi joutua lähtemään, jos kumppanin perilliset haluavat myydä asunnon.
Avopuolisotkin voivat hankkia omaisuutta yhteisiin nimiin ja lahjoittaa tai testamentata omaisuutta toisilleen. Perintö- ja lahjaverot ovat kuitenkin kovemmat kuin aviopuolisoiden välillä, ellei ole yhteisiä lapsia.
Lisäksi avioliitosta leskeksi jäänyt saa leskeneläkettä. Se on iso etu, josta ihmiset eivät yleensä tiedä, Gottberg sanoo.
Aviopuolison kuollessa esimerkiksi hoitovapaalla oleva voi leskeneläkkeen turvin onnistua pysymään hoitovapaalla, mutta avoleskelle tilanne tietää helposti töihin menoa, Gottberg kertoo. Naimisiin menemällä voi siis saada eräänlaisen henkivakuutuksen, joka ei maksa mitään.
Lapsille ei ole lain näkökulmasta juurikaan merkitystä sillä, ovatko heidän vanhempansa naimisissa vai eivät, jos isyys on vahvistettu. Avoliitossa isyys täytyy erikseen vahvistaa viranomaisille."