"Jäsenet nykyään vähemmän tärkeitä"

SK testasi kuinka poliittiset puolueet ottavat uusia jäseniä. Vaikutelmaksi jäi, ettei heistä olla juurikaan kiinnostuneita. Keskustapuolueen järjestösihteeri suhtautui jopa ärtyneen yliolkaisesti koko asiaan, kun lehti tiedusteli vastauksen viivästymistä.

Professori Heikki Paloheimon (Tampere) mielestä perusjärjestötoiminta on näivettynyt. "Jäsenistö ei ole enää tärkeä talouden kannalta."

Paloheimon mielestä puolueet tarjoavat nykyisin jäsenilleen lähinnä vain puolueen lehden ja jäsenmaksulomakkeen.

Olen sattuneesta syystä viikonlopun aikana selannut läpi lähes kaikki 1980-luvun Seta-lehdet. Oli suuri yllätys, miten hyvin ajantasalla silloin oltiin, vaikka ei ollut nettiä. Seurattiin, mitä maailmalla HLBTI-liikkeessä tapahtuu. Maailmalla oli rohkeita esitaistelijoita, oli kulttuurihenkilöitä, oli homoihin kohdistuvaa väkivaltaa, armeijan homofobia puhutti, ja tietenkin käytiin laajaa keskustelua kirkosta ja homoseksuaalisuudesta. Oli keskustelutilaisuuksia, joissa puhuttiin homoista ja heidän vanhemmistaan, poliittisten puolueiden näkemyksistä ja muisteltiin homona elämistä vuosikymmeniä sitten. Yritettiin myös järjestää vaihtoehtoista joulunviettoa perheettömille. Suomalaisessa homoliikkeessä oli aktiivista väkeä, joka seminaareissa ja retkillä keitti välipalaksi kasvisruokia ja keskusteli suomalaisten homojen ja lesbojen asemasta. Ja baareissa oli aina tarjolla lehdyköitä, joissa kerrottiin, mitä tällä viikolla tapahtuu. Jos kävi homobaareissa, niitä infopaketteja ei pystynyt välttämään.

Nyt on homojen ja lesbojen "keskusvirasto", joka pystyisi toimimaan, vaikka maailmassa ei olisi ainoatakaan homoa. Asioita viedään läpi projekteina, ja mitä erilaisimmille projekteille on nykyään runsaasti tarjolla rahaa kotimaasta ja EU:sta. Tämä koskee kaikkea muutakin kuin homojen toimintaa. Jäsenistä on vain "ylimääräistä vaivaa". "Kansalaisyhteiskunta" on hieman liian hieno nimitys nykyiselle suuntaukselle. Kansalaisille ei edes kerrota, mitä järjestöjen virastoissa ollaan tekemässä. Yhä enemmän on luottamuksellista tietoa.

Hivenen olen ihmetellyt sitä, että kun on yritetty kysellä esim. sitä, mitä tapahtuu vaikkapa Setan valtuustossa, sieltä on tullut kipakka vastaus (oli kysymys siitä, jatkaako Setan nykyinen puheenjohtaja): " Voin omalta osaltani hieman tyydyttää vaeltaja2006:n tiedonjanoa: nykyinen pj on käytettävissä" (nimim. ren 27.11.2007, 01:53 ). Eli suomeksi: oikeastaan tämä asia ei muille kuulu, mutta kerronpa kuitenkin. Asenne on kiinnostava.

Ei se minun mielestäni ollut erityisen kipakka vastaus. Se nyt vaan oli suurin piirtein ainoa merkittävä ennakkotieto viime syksyn edustajakokouksesta. Siis jos ei kerro niin kyseessä on vaikenemisen salaliitto ja jos kertoo niin se on sitten väärin kerrottu.

Eikä niissä kokouksissa yleensä edes käsitellä mitään erityisen ihmeellistä, koska tässä tulee vastaan yhdistyslaki eli kokous ei yleensä voi tehdä päätöksiä asioista, joita ei ole esityslistalla. Kaikesta voi keskustella ja kaikesta voi kysyä ja vaatia vastausta (jos on kyselyoikeus eli on edustaja tai valtuutettu), mutta kaikesta ei ole mahdollista tehdä päätöstä. Kansalaisuus ei sinänsä ole mikään peruste saada tietoa yhdistyksen toiminnasta, eikä edes yhdistyksen jäsenyydestä seuraa automaattista oikeutta saada mitä tahansa tietoja.

Ehkä voimme ratkaista ongelma kuten Kotkassa aiotaan ratkaista lasten leikkipuistojen valvonta. Laitetaan Setan toimistolle joka huoneeseen nettikamera niin voimme seurata toimintaa reaaliajassa.

Minusta ei ole oikein paikallaan suhtautua sarkastisesti ihmisiin, jotka ovat aidosti kiinnostuneet SETA:n toiminnasta. Mikäli SETA haluaa toimia hlbti -väen yleisenä edunvalvojana, niin kuin se haluaa esim. kaikenlaisissa valtion toimikunnissa ja työryhmissä, se ei mielestäni voi jyrkästi käpertyä periaatteeseen, että SETAn asiat kuuluvat vain byrokraattisesti valituille edustajille ja jäsenjärjestöjen johdolle. Edustaakseen hlbti ihmisiä eikä vain jäsenjärjestöjään, SETAn tulisi tiedottaa toiminnastaan tehokkaammin ja ehkä jopa kuunnella ihmisten mielipiteitä.

Legalistinen vetoaminen yhdistyslakiin on minusta kieroilua. Vuosikokous voi keskustella yleisestä politiikasta esim. käsitellessään toimintakertomusta ja -suunnitelmaa. Muistaakseni yhdistys voi myös halutessaan pitää kokoukset avoimina ja sallia kiinnostuneen yleisön paikalla olon ja jopa puheoikeuden, ei toki äänestysoikeutta.

Itselläni ei ole suuria vaikeuksia päästä selville toiminnasta, koska tunnen henkilökohtaisesti SETA:n päättäjiä ja toimihenkilöitä. Tiedottamisessa on myös tapahtunut hienoista edistystä ja mielestä SETA:n toiminta eri yhteyksissä on kyllä asiallista. Mutta kun asioista ei kerrota, aina jää epäilys. Tiedottaminen on onnistunut silloin, kun se tavoittaa ihmiset, ei silloin kun täytetään joidenkin pykälien määräykset.

Kansalaisyhteiskunnan toimivuudesta olen pitkälti samaa mieltä vaeltajan kanssa. Ovatko kansalaisjärjestöt todella riippumattomia, kun suuri osa niiden rahoituksesta tulee valtiolta. Projektien kautta valtio vähintäänkin suuntaa toimintaa (toki esim. SETA: projektit sateenkaariperheiden tai transihmisten osalta ovat ihan tärkeitä). Ne järjestötöt, jotka rahoittavat toimintasa jäsenmaksuilla tai lahjoituksilla kuluttavat taas paljon aikaa ja vaivaa varainhankintaan, kuten erilasiin puhelinkampanjoihin tai feissareiden väväykseen, koulutukseen ja korvauksiin.

Kaikki tämä jotta voitaisiin palkata väkeä toimistoille, mm. hoitamaan varainhankintaa. Eikö olisi parempi palkatun henkilöstön ohella luottaa ja käyttää enemmän vapaaehtoisia todellisessa toiminnassa.

Minustakin olisi tärkeää, että Suomen glbti-ihmisiä edustava kattojärjestö laskeutuisi (reilusti) lähemmäs glbti-ihmisiä. Sinänsä on tietysti hyvä, että on olemassa glbti-ihmisten etuja ajava ja glbti-ihmisille palveluja ylläpitävä taho, koska muuten tämä kansanosa olisi ilman yhtä tukipilaria ja edunvalvojaa. Mutta sen toiminta voisi olla lähempänä heitä, keitä se katsoo edustavansa.

Nykyinen Seta on ns. tavallisen pulliaisen näkökulmasta "musta laatikko". Se tekee jotain, sieltä pullahtelee kannanottoja ajankohtaisiin kysymyksiin, siellä kai sorvataan jotain toimintastrategioita, siellä kai vaikuttavat jotkut sinne jotenkin päätyneet ihmiset ja siellä kai ylläpidetään erilaisia palveluja. Lisäksi hieman sekava Seta+jäsenjärjestönsä -vyyhti ei helpota käsittämään eri osatoimijoiden roolijakoa. Ja virastokapulakielellä kirjoitetut toiminnan esittelytekstit eivät nekään ole virkistävää luettavaa.

Itse olen erään Setan jäsenjärjestön jäsen. Aiemmin em. jäsenjärjestönkin tiedotus on hoidettu hieman miten kuten (ja sekin on ollut varsinainen "musta laatikko") jopa sellaiselle jäsenelle, joka on pyrkinyt etsiytymään toimimaan aktiivisesti. Eräiden ikävien sattumusten jälkimainingeissa avoimuus jäsenistön suuntaan on kuitenkin nyt selvästi paremmassa jamassa kuin silloin ennen. Toivottavasti tila on pysyvä.

Tänä päivänä vain asia on niin, että toimijan toiminnan uskottavuuteen "suuren yleisön" silmissä vaikuttaa se, miten läpinäkyviä ovat toimijan päätöksekoprosessit ja toimijan toiminta yleensäkin. Kabinettielämän kulta-aikaa oli 1970-luku. Se on nyt Kekkosen ajan jälkeen menettänyt kiiltoaan. Ehkäpä tuleva sukupolvi antaa aikanaan uusien tuulten puhaltaa vielä vahvemmin?

LISÄYS: Yleisesti ottaen (oli kyse sitten puolueesta tai mistä tahansa toimijasta) lienee kai vähän niin, että ns. toiminnan ytimessä koetaan helposti, että vanhojen toimintatapojen kyseenalaistaminen aiheuttaa enemmän harmia kuin hyötyä. Tilanne on vähän kaksiteräisen miekan kaltainen; jostain pitäisi saada valtuutus toiminnalle - ilman että valtuutuksen antajat liiaksi sekoittaisivat toimintaa.

krister kirjoitti: "Muistaakseni yhdistys voi myös halutessaan pitää kokoukset avoimina ja sallia kiinnostuneen yleisön paikalla olon ja jopa puheoikeuden, ei toki äänestysoikeutta."


SETA:n toimintakulttuurille lienee varsin tyypillistä toissa vuoden edustajistossa, syksyllä 2006, käyty keskustelu siitä voidaanko SETA:n tilintarkastajalle (Tampereen SETA:n jäsen) myöntää läsnäolo-oikeus!

SETA:n silloinen pääsihteeri (Aija Salo) ja puheenjohtaja (Juha Jokela) olivat sitä mieltä, ettei tilintarkastajalle tarvitse/pitäisi myöntää läsnäolo-oikeutta, koska se on tarpeetonta – tilinpäätös käsitellään vasta valtuuston kokouksessa keväällä.

Parin käytetyn melko kipakan puheenvuoron saattama läsnäolo- ja puheoikeus päätettiin myöntää myös tilintarkastajalle. Yksikään varsinaisista edustajiston äänivaltaisista edustajista ei esittänyt läsnäolo-oikeuden eväämistä eikä myöskään käyttänyt sen suuntaista puheenvuoroa.

Avointa toimintakulttuuria?

Lukuohje niille SETA:n jäsenjärjestöjen edustajille, jotka vielä jaksavat tuhlata aikaansa osallistumalla näennäisdemokratiaa edustaviin SETA:n edustajiston ja valtuuston kokouksiin:

Kun etukäteen jaettavassa kokousmateriaalissa lukee: SETA:n hallitus tuo esityksensä (tai puuttuvan asiakirjan) varsinaiseen kokoukseen, varaudu suureen yllätykseen! Tällaisella menettelyllä on kokousedustajat laitettu päättämään valmistautumatta ja hyvin rajallisilla taustatiedoilla mm. tukikeskuksen hallituksen SETA:n edustajien vaihtamisesta (hallituksen puheenjohtajan siirtäminen sivuun), Z-lehden tappioista ja lakkauttamisesta sekä tilintarkastajien vaihtamisesta.

Tilintarkastajien vaihtamista tosin perusteltiin aivan oikein uusilla pätevyysvaatimuksilla (KHT-tutkinto). Ainoa asiasta päättävässä kokouksessa läsnä ollut henkilö, jolla oli tieto siitä, että toinen olemassa olleista tilintarkastajista täytti myös ao. KHT-vaatimuksen, oli toinen tilintarkastajista, jolta siis yritettiin evätä läsnäolo-oikeus.

Olisi varmaan liian vilkkaan mielikuvituksen tuotetta epäillä, että tilintarkastajien vaihtamisen motiivina olikin se, että aiemmat tilintarkastajat ovat uskaltaneet puuttua myös SETA:n hallinnossa ja taloudessa ilmenneisiin epäkohtiin. Näitä ovat olleet mm hallituksen toimivallan ylitys eräässä talousasiassa ja puuttuminen hoitamattomaan velka-asiaan, jossa SETA oli saajapuolena, mutta alkoi periä saataviaan aktiivisesti vasta tilintarkastajien (ja edustajiston) toistuvien vaatimusten jälkeen.

Edustajiston (2006) äänestystuloksena toinen (eli se KHT) sai jatkaa tehtävässään. Tosin siinä vaiheessa, kun HeSeta:nkin edustajat olivat vaivautuneet kokoukseen paikanpäälle äänestämään SETA:n hallitusjäsenistä, kokouksen puheenjohtajisto harkitsi tilintarkastaja-asian ottamista uudelleen käsittelyyn, koska aiemmassa äänestyksessä äänestykseen oli osallistunut ”vahingossa” myös yksi hallituksen jäsen. Onneksi tuo kokousdemokratian halveeraus jäi vain harkinta-asteelle - tuo kyseinen yksi ääni ei olisi äänestystulosta miksikään muuttanut, mutta paikalle saapuneiden HeSetan ohjeistetut äänet kylläkin.

Mitäpä muuta voisi odottaa yhdistykseltä, jossa toimihenkilöt ovat aivan vakavissaan tuoneet yhdistyksen hallituksen päätettäväksi ehdotuksen, jossa hallituksen päätösvaltaa olisi siirretty pääsihteeristä, puheenjohtajasta ja talous- ja hallintopäälliköstä muodostetulle kolmen johtoryhmälle. Hallitus olisi sitten vain jälkikäteen kumileimannut kolmikon tekemiset ja vastuu olisi säilynyt hallituksen jäsenillä.

Avointa toimintakulttuuria?

Edit:

PS. Siellä SETA:n päämajassa ei kannata kauheasti vaivata päätä sillä, mistä olen saanut kuulla tuosta suunnitellusta vallansiirrosta hallitukselta johtoryhmäkolmikolle. (SETA:n hallituksen jäseniä on kielletty puhumasta keskeneräisistä tai ylipäänsä mistään SETA: hallituksen tekemisistä ja keskusteluista). Ensimmäiset 5 –7 arvausta menevät varmasti pieleen ja seuraavat aivan yhtä todennäköisesti. Toisaalta asiallahan ei ole mitään käytännön merkitystä, koska käytännössähän valta on jo tuolla kolmikolla ja hallitus toimii lähinnä vain kumileimasimena (kuten siis myös edustajistot ja valtuustotkin).

Toisaalta: itsekin olen ollut parin järjestön sihteerinä tai puheenjohtajana, hallituspaikkoja lukuunottamattakaan. Yleensä hallituksen kokouksilla tai vuosikokouksilla ei ollut suurtakaan merkitystä, koska ihmisiä ei kiinnostanut valmistella tai tutstua asiohin etukäteen. Jos pyysi ehdotuksia tai kommentteja luonnoksena etukäteen jaettuun toimintasuunnitelmaan, ei niitä tullut; paperit luettiin yleensä vasta kokouksessa.

Yleensä järjestöjen ongelma on jäsenistön passiivisuus, ei liika into. Sitten on myös sellaisia vastarannan kiiskiä, joille ei mikään kelpaa: vapaaehtoisiltakin vaaditaan aina vain lisää työtä, eikä koskaan anneta positiivista palautetta eikä tehdä raketavia ehdotuksia. Useimmiten järjestöt tempaavat mukaan toimintaan jokaisen, joka vahingossakaan osoitta jotain kiinnostusta

krister kirjoitti:
"Jos pyysi ehdotuksia tai kommentteja luonnoksena etukäteen jaettuun toimintasuunnitelmaan, ei niitä tullut; paperit luettiin yleensä vasta kokouksessa. Useimmiten järjestöt tempaavat mukaan toimintaan jokaisen, joka vahingossakaan osoitta jotain kiinnostusta"

Jostakin kumman syystä SETA tekee poikeuksen noissa kummassakin asiassa.

Lisäselvityksiä ja tarkennuksia etukäteen jaettuun materiaaliin ei ole saanut sen enempää edustajiston kuin valtuustonkaan kokousasioihin, vaikka niitä on useammat ihmiset kirjallisesti hyvissä ajoin pyytäneet. Esimerkiksi SETA:n budjetista päätettäessä vertailuluvuiksi annetaan edellisen vuoden budjettiluvut eikä esimerkiksi edellisen vuoden toteutuneita tai kuluvan vuoden ennustetta. Joulukuun alussa pidettävässä edustajiston kokouksessa luulisi olevan käytettävissä jo varisn luotettava ennuste kuluvasta vuodesta.

Tuloslaskelmaa puolestaan vertaillaan aiemman vuoden toteutuneeseen eikä ao vuoden budjettiin, jonka siis pitäisi olla edustajiston antama ohjenuora taloudenhoidolle.

Sinänsä SETA:n edustajiston hyväksymillä budjetilla ja toimintasuunnitelmilla ei käytännössä ole mitään merkitystä, koska SETA:n hallitus tekee täysin em. riippumattoman toimintabudjetin vuoden alussa.

Vaeltajan ensteksparas tyttöystävä Aija Salo oli joskus runsas vuosi sitten tiiviissä keskusteluyhteydessä kanssani. Meillä oli silloin varsin erilaiset käsitykset mm. suhtautumisesta Setassa vapaaehtoisina toimiviin ihmisiin ja heidän työpanokseensa. Minulle syntyi Aja Salon käytöksestä vaikutelma, että hänen mielestään vapaaehtoiset voivat olla tyytyväisiä, kun saavat kahvit kerran vuodessa Setan toimistolla.

Kävin äskettäin läpi vanhaa kirjeenvaihtoa hänen kanssaan. Yleinen vaikutelma siitä on, että rivijäsenenä minun on syytä pitää suuni kiinni, eikä puuttua asioihin, jotka eivät muka minulle kuulu.

Monesta seikasta on syntynyt sellainen vaikutelma, että Seta-järjestössä on paljon salattavaa, jota muille ei kerrota. Tuo tilintarkastajien kokoukseen osallistumisen estämisyritys, josta tuossa edellä kerrottiin, on sellainen seikka, että hälytyskellojen tulisi nyt soida ja kovaa.

Olen monen monta kertaa ottanut Setan johdon kanssa puheeksi jäsenhankinnan esimerkiksi silloin kun Setassa kipristeltiin toimistovuokrien maksuvaikeuksien kanssa. Menin yhden kerran jopa takaamaan Setan lainaa, että toimisto olisi saanut jatkaa. Joka kerta jäsenasia väistettiin. Koulutuksiini olen koettanut saada täsmällistä tietoa Setan jäsenjärjestöjen ja koko Setan henkilöjäsenmääristä. Sellaista tietoa ei ole kenelläkään tiedustelemallani ollut.

Tiedän, että Setan puheenjohtaja Juha Jokela ja Setan uusi pääsihteerikin seuraavat tarkasti Ranneliikkeessä käytäviä keskusteluja. Voisitteko nyt ilmoittaa julkisesti meille viralliset jäsenmäärät. Teidänhän ne on tiedettävä.

>Vaeltajan ensteksparas tyttöystävä Aija Salo>

Ai, huomasit! Niin olikin. Kun Aija lähti Setan hommista Brysseliin vallan liepeille, iloitsin, että nyt "meidän kaikkien oma Aija" on siellä vaikuttamassa, ja blogissaan hän varmaan raottaa, millaista on toimia kaikkien homojen ja lesbojen hyväksi ja millaista se lobbaus on ja kenen kanssa on päästy puheille ja mihin suuntaan ollaan menossa ja ketkä ovat Euroopan tärkeimpiä hlbti-oikeuksia ajavia kansalaisaktivisteja. Aija siis meni töihin ILGA Europaan eli homojen ja lesbojen eurooppalaiseen kattojärjestöön. Heitä on siellä tusinan verran täyspäiväisesti. Panin hänen bloginsa oletussivuksi tietokoneelleni, niin että joka kerta kun avaan koneen, Aija hymyilee minulle ja kertoo tuoreita kuulumisia vallan keskipisteestä. Mutta voi voi, on sieltä tullut parikymmentä blogiraporttia, aiheina mm. turvesaunat, raitiovaunujen ovet, kaupunkipyörät, sosiaalisen elämän koukerot ja Mikkelin kaupunginorkesteri, mutta oikeastaan ei sanaakaan HLBTI-asioista. Onko ILGA Europekin järjestö, jonka ovien sisäpuolelta ei saa kuulua hiiskahdustakaan harmaalle hlbti-ihmismassalle. Kaikki, mitä sanotaan, sanotaan virallisesti virallisilla nettisivuilla. Ollaan viranomaisia.

No, sitten kurkkasin Aijan Facebookia ja päivittelin, kuinka paljon hänellä onkaan ystäviä. Silloin taisi olla yli 700. Mainitsin siitä täällä ranneliikkeessä, ja samalla hetkellä - naps - facebook meni ainakin minulta kiinni. En pääse enää katsomaan. Ovatkohan ne 700 niitä, jotka kieli pitkällä odottelevat vierailukutsua Brysseliin. Luultavasti ILGAlla on vierailumäärärahoja, joilla valitut ihmiset kutsutaan tutustumaan vallan kummallisiin kiemuroihin.

Valittu kansa.

(pakina)

Heh, siispä Aija Salokin seurailee Ranneliikettä.

Hän on virkavapaalla Setan pääsihteerin tehtävästä. Minun mielestäni HLBTI-yhteisölle Suomessa olisi parasta jos Aija Salo jäisi sille tielleen, eikä koskaan palaisi Suomeen. Tämän saman ajatuksen olen kuullut muutamaan kertaan Setan suunnaltakin.

Seta näyttää olleen hänelle pelkkä astinlauta poliittisella urakehityksellä. Oma ura on ollut kyllä minun mielestäni hänen päämotiivinsa. Kovin pitkää taivaltahan hänellä ei Setan pääsihteerinä vielä ehtinyt ollakaan.

Aha - siis päätöksenteko paranee ja selkeytyy, kun kutsutaan paikalle kaikki kylän miehet ja naiset ja heitetään vielä säännötkin nurkkaan ja annetaan kaikille vielä kaikille paikalle sattuneille läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus. Yhdistyslaki tarjoaa enemmänkin yhdistyksen jäsenille kättä pidempää läimiä hallitusta kuin antaa hallitukselle mahdollisuuden tehdä päätöksiä perstuntumalta. Kyllä hallitus voi vapaasti tehdä vaikka kuinka tyhmiä esityksiä, mutta varsinaiset idiootit löytyvät yhdistyksen kokouksesta, jos mikä tahansa menee läpi.

Minä en purematta niele tuota jatkuvaa vuodatusta siitä, että paha Setan hallitus sitä ja paha HeSeta tätä. Vaikka HeSetalla onkin todella suuri äänimäärä edustajakokouksessa niin kuten kaikki tietävät edustajat tulevat paikalle milloin tulevat jos yleensä tulevat ollenkaan. Kokous valitsee itselleen mieleisen puheenjohtajan jonka ei todellakaan tarvitse olla hallituksen puheenjohtaja tai hallituksen esittämä henkilö. Kokous voi halutessaan esim. äänestää hallituksen jäsenistä vaikka heti järjestäytymisen jälkeen, kun suurin osa HeSetan edustajista on vielä nukkumassa. Jos hallituksesta lähtee liikaa ininää niin sen erottamisesta voi aina äänestää.

Setan valtuuston kokouksessa kaikilla jäsenjärjestöillä on tasan yksi ääni kuten myös HeSetalla. Eikä hallituksella ole mitään automaattista oikeutta saada tili- ja vastuuvapautta ja eikä Setan hallitus sitä aina ole saanutkaan. Mikään, paitsi oma laiskuus, ei estä muita jäsenjärjestöjä sopimasta etukäteen keskenään toiminnasta yhdistyksen kokouksissa.

Ja mitä tulee Setan toimintasuunnitelmaan ja toimintakertomukseen niin siinä on kaksi ehkä surkeinta ja epäinformatiivisinta kirjallista tuotosta joihin olen koskaan tutustunut. Paljon tekstiä ja minimaalisen vähän sisältöä.

Ketä kiinnostaa ihan oikeasti Aija Salon oleilu Brysselissä vai oliko se Bermudan kolmiossa?

1. Kukaan ei käsittääkseni ole sanonut ”SETA:n hallitus paha”

2. Rekisteröidyn yhdistyksen tilintarkastaja ei ole kuka tahansa kylän mies

3. Keskeinen ongelma on siinä, että valtaa käytetään virallisten elimien ohitse ja virallisille kokousedustajille ei anneta mahdollisuutta perehtyä olennaisimpiin asioihin etukäteen.

4. Jäsenjärjestöjen on aika vaikea keskenään sopia yhteisestä linjasta, kun asioita tuodaan yllätyksenä päätettäväksi – kokousedustajat eivät useinkaan edusta oman järjestönsä päätösvaltaa ja ovat evästetty vain etukäteen tiedossa olevien asioiden suhteen.

5. SETA:n hallituksen jäseniä ei ole mielekästä valita kokouksen alussa. Tarvitaan ehdokkaiden esittäminen ja esittäytyminen. On ihan hyvä, että edustajilla on mahdollisuus kokouksen aikana ”tutustua” ehdokkaisiin.

6. Nykyisissä yksipäiväisissä kokouksissa asioiden käsittelylle ei oikein voi edes pelata lisäaikaa pöydättämällä niitä seuraavaan päivään.

7. Käytännössä SETA:n edustajiston kokouksissa ainut kohta, jossa ehtii neuvottelemaan muiden järjestöjen kanssa ja sopia esitetyistä päätöksistä poikkeavista toimintatavoista on lounastauko. Ennen kokousta ja sen aikanakin asioista on aika vaikea sopia, kun sellaiset asiat, joissa se olisi tarpeen, tuodaan hallituksen esityksinä vasta asianomaisen asian käsittelyn yhteydessä.

8. Jokainen kokoustekniikka tunteva tietää mikä etu asioita valmistelevalla toimihenkilöillä/hallituksella ja yllätysmomentilla on varsinaisiin kokousedustajiin nähden.

9. Monia päätöksiä SETA:n edustajistossa on nopeutettu sillä, että useimmilla kokousedustajilla on kiire kotimatkalle. Siinä tilanteessa on aika vaikea saada kokousedustajien enemmistöä puolelleen neuvotteluihin ja vastaesityksen valmisteluun tarvittavaa taukoa / lisäaikaa varten.

10. SETA:n jäsenillä eli jäsenjärjestöillä ei käytännössä ole muita keinoja ”läimiä” hallitusta kuin jättää myöntämättä tili- ja vastuuvapaus. Tilintarkastajat (ja hallituksenjäsenet) ovat ainoita, joilla on mahdollisuus perehtyä SETA:n kirjanpitoon siinä määrin, että sen perusteella voisi esittää tili- ja vastuuvapauden myöntämättä jättämistä. Kokousedustajat (valtuustossa) joutuvat tyytymään toimihenkilöiden antamiin lisäselvityksiin ja luottamaan niihin vai pitäisikö jonkun joskus oikeasti sanoa ääneen: ”älä valehtele”?

11. Hallituksen erottamiseen tai tili- ja vastuuvapauden myöntämättä jättämiseen täytyy olla todella painavat syyt – mutu ei siinä kohtaa riitä ja sen enempään ei oikein ole mahdollisuuksia, kun kokousedustajille ei anneta riittävästi faktatietoa asioiden käsittelyyn ennen kokousta eikä edes sen aikana.

Kaiholla muistelen Tiia Aarnipuun ja Jussi Nissisen vetämiä edustajiston kokouksia, joissa asioista keskusteltiin avoimesti ja kokouksissa pidettiin tarvittaessa vaikka ylimääräinen tauko, että kokousedustajien esittämiin kysymyksiin (mm talousasioista) saatiin hankittua vastaukset.

Viimevuotisen edustajiston kokouksen jälkeen eräs SETA -aktiivi totesi, että nyt voi olla huojentunein ja luottavaisin mielin, kun HeSetassa piilenyt talouspommi on paljastunut ja SETA:n talousasiat ovat luotettavissa käsissä…

Tähän kohtaan varmasti sopii aika hyvin nyt jo eläkkeellä olevan HYY-yhtiöiden entisen toimitusjohtajan mielisanonta: ”sokeiden valtakunnassa on kyklooppi kuninkaana”.

”2. Rekisteröidyn yhdistyksen tilintarkastaja ei ole kuka tahansa kylän mies”

Kukaan ei ole niin väittänytkään. Tulkinta on ihan Irokeesin omasta päästä. Viittasin ilmaisulla jonkun muun (kristerin tai vaeltajan) esittämään epämääräiseen kaipuuseen toriparlamentin kaltaisesta päätöksenteosta en tilintarkastajan oikeuteen olla läsnä kokouksissa.

Ja kristerille: kyllä kokous voi myöntää vahingossa tai tarkoituksella esim. kaikille läsnäolijoille tai vahingossa paikalle tuleville myös äänioikeuden… tämä tuli vähän lonkalta, kun ei ole juuri nyt käsillä yhdistystoiminnan katekismusta.

Tilintarkastuslaki sanoo, että ”tilintarkastajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yhdistyksen tai sen toimielimen kokouksessa, jossa käsitellään hänen tehtäviinsä liittyvistä asioista”. Itse asiassa tilintarkastajalla olisi hyvä syy olla useinkin paikalla jopa hallituksen kokouksissa. Pikemminkin pitäisi keskustella siitä miksi tilintarkastaja ei voisi olla paikalla. Ja Setan ollessa kyseessä niin tilintarkastajan olisi ollut syytä olla läsnä hallituksenkin kokouksissa melko usein.

Sen sijaan Setan kokouksissa voisi harkita tarkemmin tarvitsevatko kaikki hallituksen jäsenet läsnäolo- ja puheoikeuden.


”3. Keskeinen ongelma on siinä, että valtaa käytetään virallisten elimien ohitse ja virallisille kokousedustajille ei anneta mahdollisuutta perehtyä olennaisimpiin asioihin etukäteen.

4. Jäsenjärjestöjen on aika vaikea keskenään sopia yhteisestä linjasta, kun asioita tuodaan yllätyksenä päätettäväksi – kokousedustajat eivät useinkaan edusta oman järjestönsä päätösvaltaa ja ovat evästetty vain etukäteen tiedossa olevien asioiden suhteen.”

No sitten kokous esim. päättää. että edustajat tutustuvat dokumentteihin ja kokousta jatketaan vaikka viikon päästä. Yhdistyksen kokous on toimielin ja se voi ihan itse päättää kokouksessaan milloin se kokoontuu.


”5. SETA:n hallituksen jäseniä ei ole mielekästä valita kokouksen alussa. Tarvitaan ehdokkaiden esittäminen ja esittäytyminen. On ihan hyvä, että edustajilla on mahdollisuus kokouksen aikana ”tutustua” ehdokkaisiin.”

Jäsenjärjestöt voivat ihan vapaasti pitää neuvoa ennen edustajakokousta vaikka koko vuoden ja etsiä keskuudestaan mieleiset ehdokkaat. Joskus osa jäsenjärjestöistä on käynyt neuvonpitoa keskenään ennen kokousta, mutta ei kovinkaan usein tai aktiivisesti. Hallituksen valitseminen Setan tapauksessa heti aluksi olisi mielekästä siinä suhteessa, että sitten ei tarvitsisi itkeä niin kuin joka vuosi, että HeSeta päätti yksinään hallituksen jäsenistä.


”7. Käytännössä SETA:n edustajiston kokouksissa ainut kohta, jossa ehtii neuvottelemaan muiden järjestöjen ….”

Joo… ja niin jäsenjärjestöissä ei kukaan ole tietoinen sellaisista asioista kuten puhelin tai sähköposti. Kyllä suurempi ongelma on jäsenjärjestöjen kyvyttömyydessä jatkuvaan keskinäiseen yhteydenpitoon kuin kokouksen lounastauon pituudessa. Ei ne kokouksissa esille tulevat asiat mistään täydellisestä pimeydestä tule. Niistä esityksistä suurin osa on huomattavassa määrin tiedossa tai ainakin ennakoitavissa.


”10. SETA:n jäsenillä eli jäsenjärjestöillä ei käytännössä ole muita keinoja ”läimiä” hallitusta kuin jättää myöntämättä tili- ja vastuuvapaus. Tilintarkastajat (ja hallituksenjäsenet) ovat ainoita, joilla on mahdollisuus perehtyä SETA:n kirjanpitoon siinä määrin, että sen perusteella voisi esittää tili- ja vastuuvapauden myöntämättä jättämistä. Kokousedustajat (valtuustossa) joutuvat tyytymään toimihenkilöiden antamiin lisäselvityksiin ja luottamaan niihin vai pitäisikö jonkun joskus oikeasti sanoa ääneen: ”älä valehtele”?”

Kyllä pitäisi sanoa. Ja välillä heidät olisi syytä laittaa ulos pakkaseen odottamaan, kun kokous keskustelee.

Mitä tuohon läimimiseen tulee niin siihen tulee mahdollisuuksia paljon helpommin kuin uskotkaan. Kompastuskiveksi voi koitua jo kokouskutsu tai kokousjärjestelyt. Itse olen törmännyt henkilökohtaisesti tapaukseen jossa kokouksen alkuperäinen ajankohta ja paikka olivat sellaiset, että jäsenten yhdenvertaisuus ko. tilanteessa ei olisi toteutunut. Jos kokous olisi pidetty niin sen päätökset olisivat olleet pätemättömiä ainakin aikaisempien oikeustapausten perusteella.


”11. Hallituksen erottamiseen tai tili- ja vastuuvapauden myöntämättä jättämiseen täytyy olla todella painavat syyt – mutu ei siinä kohtaa riitä ja sen enempään ei oikein ole mahdollisuuksia, kun kokousedustajille ei anneta riittävästi faktatietoa asioiden käsittelyyn ennen kokousta eikä edes sen aikana.”

Hallituksen tai sen jäsenen erottamiseen milloin tahansa ei tarvita mitään erityistä tai painavaa syytä. Pelkkä luottamuspula ja äänestystulos ratkaisee. Jos tarpeellista tietoa ei ole niin päätös tehdään sitten kun tieto on käytettävissä eikä olla kuin tahdoton lammaslauma.

Setan ongelma on minusta selkeästi viestinnällinen. Ja tarkoitan nyt joka suhteessa viestinnällistä: suhteessa jäsenjärjestöihin, suhteessa potentiaalisiin jäseniin, suhteessa koko hlbt-porukkaan jne. Onneton viestintä kulttuuri ja onnettomat viestinnän välineet johtavat minusta useimpiin keskustelussa esitettyihin ongelmiin.

Minua ärsyttää tavattomasti kaikenlainen äärimmäisyys ja "hyvä vihollinen" -ajattelu. Setan toiminta on kuitenkin asiallista ja suhteellisen tehokasta, jos nyt ei kaikilta osin parhaalla mahdollisella tavalla organisoitua, mutta tämäkin on osittain viestintään palautuva ongelma. Setan hallinto on viimeisten kolmen vuoden aikana parantunut huimasti ja Irokeesin mustamaalaus alkaa olla aiheetonta.

Viestinnän ongelmiin kuuluu se, että Seta-liittona on ihan atomeina. Olematon viestintä jäsenjärjestöjen kesken ja Setan ja jäsenjärjestöjen välillä ei muodosta yhtenäistä liittoa. Ei synny yhteenkuuluvuuden tunnetta, ei tiedetä ja tunneta toisten vahvuuksia ja heikkouksia, ei hyödynnetä kaikkia olemassa olevia resursseja eikä synny luottamusta toisten osaamiseen.

Onnettomaan viestintään on merkittävältä osalta vaikuttanut onneton talous, joka onneksi on jäämässä historiaan. Vieläkin rahaa on vähän ja se kohdistuu liian suurelta osalta projekteihin ja minun nähdäkseni "ulommille kehille". Tarkoitan, että lähempänä järjestön ydintäkin olisi rahalle käyttöä, mutta rahoitusta on saatavilla paremmin kehittyneempiin toimintoihin.

Seta foorumi oli syntyessään teknisesti terveelle pohjalle rakennettu viestintäkanava. Valitettavasti rahapula ja huonot hallinnolliset ratkaisut jättivät sen aika pitkälle oman onnensa nojaan eikä siitä kehittynyt sitä mitä se voisi olla. Ylläpitokin oli pitkään pahasti laiminlyöty ja foorumi oli suoranainen uhka toiminnassa. Välineenä phpBB-foorumi on erinomainen keskustelukanava, mutta sen ylläpito edellyttää osaamista ja perehtymistä. Nykyisin käytössä oleva versio on jo vanha ja pitäisi uusia.

Viestintäkulttuurin ongelma onkin sitten mielenkiintoisempi ja paremmin tämän keskustelun ydintä. Siihenkin on varmasti vaikuttanut jollain tapaa rahoitusvaikeudet, mutta tällä saralla ongelmiin on varmasti parempiakin selittäviä tekijöitä. Huono viestintäkulttuuri tietysti ruokkii itseään ja pysyy yllä vaikka sitä vähän yrittäisikin muuttaa. Viestintäkulttuurinen ongelma on minusta juuri sulkeutuneisuus, johon keskustelussakin viitataan. Määrätön avoimuus ei ehkä ole edes tavoittelemisen arvoista, mutta minimissään pitäisi saavuttaa taso, jossa Setan toiminta olisi sen jäsenille (siis jäsenjärjestöille) läpinäkyvää. Nykyistä läpinäkyvyyttä voisi verrata sellaiseen 250 litran mustaan jätesäkkiin: saa olla melko iso tuikku että loistaa siitä läpi.

Pisteet kotiin Juhalle yrityksestä muuttaa tilannetta puheenjohtajan blogillaan. Vahinko vain että sen erillisyys ruokkii vääränlaista kuvaa Setasta tai paremminkin ei luo oikeanlaista kuvaa. Sen sijaan pisteitä ei ansaitse pysyväksi muodostunut käytäntö, että Setan luottamushenkilöt tai työntekijät osallistuvat omalla foorumilla keskusteluun vain ja ainoastaan yksisuuntaisessa tiedottamisessa. Ymmärrä vallan mainiosti sen, että hallituksen jäsenillä on paljon muutakin tekemistä, Setahan ei millään tavalla tue hallituksen jäseniään, heidän vain odotetaan olevan paikalla tekemässä päätöksiä kerran kuukaudessa. Myöskään en voi pitää millään tavalla tolkullisena edustajakokouksessa heitettyä esitystä jonka mukaan Setan työntekijät pitäisi velvoittaa osallistumaan foorumikeskusteluun - heidän työajalleen meillä varmasti on paljon parempaakin käyttöä. Sen sijaan molemmissa tapauksissa kategorinen kieltäytyminen osallistumisesta keskusteluun on typerää.

Virtuaalinen keskustelu toimii hirvittävän paljon paremmin ja monta mutkaa oikaistaan kun keskustelijat tuntevat toisensa entuudestaan. Tässä tarkoituksessa jäsenjärjestötapaamiset olisivat ehdottoman tarpeellisia Setalle, mutta ilmeisesti niihin ei ole kylliksi rahoitusta olemassa. Se, että jäsenjärjestöjen puheenjohtajat viettäisivät enemmän aikaa yhdessä ja keskustelisivat laveammin asioista edistäisi parempaa toimintakulttuuria koko liitossa.

Käytän hyvin tarkoituksellisesti sanaa liitto, sillä minusta on ensisijaisen tärkeää muistaa että Seta on valtakunnallinen liitto. Haluan nostaa esille erityisesti sen pointin, että liittona sillä on vastuu teoistaan jäsenjärjestöilleen. Tästä päästäänkin mielenkiintoiseen ongelmaan. Setan jäsenjärjestöt kun ovat eri aikavyöhykkeillä kuin liiton toimisto ja eri aikavyöhykkeillä keskenään. En nyt tarkoita niitä maapalloa suhteellisen säännöllisesti viipaloivia tunnin lohkoja vaan paljon järeämpi vuosien eroja synnyttäviä aikavyöhykkeitä (niitä joista Mirka Rekola puhuu Homo-Suomen historian ensimmäisen osan lopussa). Setan jäsenjärjestöt ovat pääosin kaupungeissa, jotka ovat kyllä suurinpiirtein samalla vuosikymmenellä asenneilmapiirissään pääkaupungin kanssa, mutta ihan samassa vuodessa ei olla. Vielä merkittävämpi on ero yhdistysten toimintakulttuurissa. Maakuntien järjestöissä on aivan viime vuosiin tehty vielä töitä yhdistyksen tuomiseksi tälle vuosikymmenelle. Muutos toimintaan valtakunnallisessa liitossa yhteisen päämäärän ajamiseksi ja toisiaan tukien ei ole tapahtunut kivuttomasti eikä tukea liitolta ole juuri tullut. (Jälleen jotain vanhoihin rahoitusongelmiin palautuvaa ja jotain viestintäänkin vahvasti liittyvää.)

Liittomuotoisuuden ongelmaan kuuluu myöskin edustuksellisen demokratian (jäsenyhdistykset käyttävät valtaa kokouksissa ja hallituksen kautta) ja keskustelevan (deliberatiivisen) demokratian (jäsenjärjestöjen jäsenet ja ei-jäsenet pyrkivät ohjaamaan liiton toimintaan erilaisissa keskustelukanavissa) yhteensovittaminen. En halua paisutella näiden kahden tavoitteiden tai sisältöjen eroavaisuuksia, niitä on, mutta ne eivät ole suuria. Kuitenkin niukasti resurssoituna on pakko pidättäytyä siinä legalistisessa tavassa tehdä asioita kun ei ole mahdollisuutta kuulla kaikkia ääniä.

Huonon rahoituksen historiasta ja vielä huonomman viestinnän kulttuurista on nyt päässyt syntymään ikävä vyyhti tai noidan kehä, jonka purkamisen ensimmäinen ongelma on: mistä aloittaisin? Jos otan tästä narun päästä kiinni ja vedän tuolla menevät asiat entistä pahemmin solmuun, enkä ehdi oikoa koko kerää ennen kuin jokin pettää. Muutos on tehtävä pienin askelin ja herkästi jäsenjärjestöjä kuullen. Jäsenjärjestöjenkin olisi tehtävä tehtävänsä ja vastaavalla tavalla huolehdittava omista jäsenistään - ollaanhan siihen valmiita? Tuon vyyhdin purkamiseksi oli Setan tämän vuoden toimintasuunnitelmassa iso askel henkilöresurssin muodossa, mutta valitettavasti RAY ei heltynyt antamaan rahaa ja tosu kirjaukset kutistunevat kotisivu-uudistukseen. Erittäin kipeästi tarpeellinen sekin ja omiaan edesauttamaan vyyhdin purkamista, mutta ei vielä kovin paljon.

Asioita ei helpota yhtään se että tilanteet henkilöityvät ja sitten on jotain hampaan kolossa itse kullakin. Ei ole pula myöskään niistä, jotka jaksaisivat kaivella vanhoja ja muistuttaa menneestä kun olisi parempaakin tekemistä. Kuten aiemmassa keskustelussa Kristeri toteaa, pula on kyllä niistä, jotka olisivat valmiit kantamaan vastuun ja tekemään jotain.

Tunnustan oman häpeäni tältä osin: tultuani yllättäen valituksi Setan varapuheenjohtajaksi edustajakokouksessa 2003 löysin itseni keväällä 2004 tilanteesta, jossa näin edessäni pelottavan solmussa olevan Setan ja olin itse kiinni uudessa työpaikassa, jossa minulla oli ylimmän toimihenkilön vastuu organisaation mittavasta toiminnasta. Koin parhaaksi ratkaisuksi vetäytyä pelottavan vyyhdin ääreltä ja toivoa voivani joskus palata - toivottavasti pienemmän - vyyhdin kimppuun.

Viime vuonna päädyin yllättäen kesken vuottan Setan vaalivaliokunnan vetovastuuseen ja yritin parhaani mukaan tehdä prosessia, jos mahdollista, vielä avoimemmin kuin se oli pistetty alkuun. Valitettavasti ongelmaksi muodostui se, että aineksia tehtävään oli juuri täsmälleen niin paljon käytettävissä kuin niitä tarvittiin. Mitään ylimääräistä tai valintaa ei ollut. Nyhtäminen, kaiveleminen ja kivien kääntely ei käytettävissä olleen ajan puitteissa auttanut. Ja pisteeksi i:n päälle yksi korteista otti jalat alleen juuri ennen edustajakokousta ja korttitalo romahti.

Organisaatioita on aina helpompi - jos edes mahdollista - muuttaa sisältäpäin. Tämä tasapainottaa mukavasti vallan ja vastuun, jolloin tehtävään ei tule ryhdyttyä liian kevytmielisesti. Samalla on useimmiten vielä huomattava se, että muut uskaltavat olla erimieltä kanssasi ja joudutkin tasapainottelemaan eri näkemysten välillä etkä pääse tekemään asioita sopusoinnussa yksimielisesti.

Setaa ja sen toimintakulttuuria pitää kehittää, se on tarpeen, mutta ensin pitää päästä sopuun siitä mitä tulisi tehdä. Rinnakkaiset kapinaliikkeet elävät aikansa mutta löytävät itsensä ennen pitkään juuri samoista ongelmista kuin mihin se alkuperäinen liike päätyi. Ratkaisu voi olla taas paeta uuteen liikkeeseen ja keksiä sama pyörä uudelleen tai löytää aitoja ratkaisuja tilanteeseen.

Tero Kankaanperä kirjoitti: "Setaa ja sen toimintakulttuuria pitää kehittää,"

Juu, just näin, mutta ensin pitäisi kyllä miettiä asenteita ja suhdetta jäsenistöön. Heitä varten ovat nämä virkailijatkin siellä toimistoissaan, eikä toisinpäin kuten tuntuu juuri tällä hetkellä olevan asenteena. Perään edelleen sitä suuntautumista jäseniin päin. Heistä ei mielestäni välitetä.

Toimintaan voi myös osallistua olematta jäsen. Jäsenkorttia ei kukaan kysele, paitsi maksullisten tilaisuuksien ovella. Miksi siis maksaisi jäsenmaksun, kun voi osallistua ja olla maksamattakin.

Koska Setan virkailijat eivät tähän keskusteluun näytä osallistuvan, niin olen kysellyt hieman ympäriinsä. Eräs arvio Setan jäsenjärjestöjen maksavien jäsenten määrästä on reippaasti alle tuhannen! Setallahan ei henkilöjäseniä ole. Kaikki ovat jäsenjärjestön jäseninä. Jäsenmaksu ei hirmuisesti taloudellisesti tuota, mutta silloin kun julkisuudessa kysytään mielipidevoimaa, tai päätetään taloudellisesta tuesta, silloin jäsenmäärällä on merkitystä. Ehkä Seta ilmoittaa silloin mukaan niitä kuuluisia kuolleita sieluja.

Parahin Tero Kankaanperä!

Viestinnällinen ongelma totta tosiaan. Tuollaista verbaalista paskaa pystyy suoltamaan kuka tahansa akateemisen tutkinnon suorittanut (pakosta) tai poliitikko. Muilta tuollainen on pelkästään osoitus kyvyttömyydestä jäsennellä sanomaansa. Tuosta tajunnan virrasta on aika vaikea saada tolkkua, mitä lopulta halusitkaan sanoa. Se kai tuollaisen verbaliikan päätarkoitus onkin.

Kun kohta alle 20 henkeen supistunut SETA:n ydin käy keskusteluja tuolla tavalla keskenään ja ulospäin, hautautuvat todelliset käytännön ongelmat maton alle - kenelläkään ei riitä aika niiden näkemiseen.

Järjestelmästä tulee nopeasti itse itseään ruokkiva sisäänpäin lämpiävä omaa elämää elävä olio, joka ei enää kykene kommunikoimaan muun ympäristön kanssa samaa kieltä puhuen.

Mitä tulee SETA:n hallinnon paranemiseen viimeisen kolmen vuoden aikana, en voi olla kanssasi kuin täysin päinvastaista mieltä. Vai tarkoititko, että hallinto on viimeiset kolme vuotta parantunut, koska olet ollut sen ajan itse vaikuttamassa asioihin myös valtakunnallisesti. Ainakin se viestintä ja komunikointi (avoimuus) ovat toiminnasta viimeisen kolmen vuoden aikana kadonneet täysin. Ehkä se johtuu siitä, että toiminnassa aktiivisesti mukana olevien ihmisten aika meneekin muihin tekemisiin kuten uusiin työhaasteisiin tai niiden etsimiseen?

Parahin poro!

Ikävä kyllä viimeiset neljä vuotta kaikki suurimmat ”pommit” niin edustajistoon kuin valtuustoonkin ovat tulleet aivan pimennosta, pyytämättä ja yllättäen. Ja kyllä jäsenjärjestöjen aktiivien kesken niin sähköpostit, puhelimet kuin myös sms liikkuvat vilkkaasti ennen kokouksia ja myös niiden välillä. Ehkäpä juuri siksi kaikkein suurimmat ja mahdollisesti jäsenjärjestöissä vastustusta ja keskustelua herättävät asiat nykyään tuodaankin käsiteltäviksi yllätyksinä.

Kieltämättä on olemassa mahdollisuus kokouksen keskeyttämiseen ja uudelleen kokoontumiseen viikon, kuukauden tai muun ajankohdan jälkeen. Kun keskustelun aiheena on 10 – 30 tuhannen euron suuruiset ”yllättävät” uudet tappiot, ei aivan ensimmäisenä tule mieleen ehdottaa lisäkustannuksien aiheuttamista uudella kokouksella. Valtakunnallisen yhdistyksen kokoukset eivät matka ym. kuluineen ole aivan pieniä. Pahimmassa tapauksessa yksi uusi kokous ei edes riittäisi, sillä riskinä on myös uusintakokouksen päätösvallattomuus, kun tarpeeksi monen jäsenjärjestön edustajat eivät ehdi aikatauluttaa sitä. Helsingin ulkopuolella pidetyissä kokouksissa päätösvaltaisuus on varmistunut välillä aivan viime hetkillä.

SETA:n säännöt eivät tunne sellaista mahdollisuutta, että hallitus tai joku sen jäsenistä voitaisiin erottaa edustajiston tai valtuuston päätöksellä. Jäsenjärjestöillä on tietysti mahdollisuus tehdä esitys minkä tahansa asian käsittelemisestä kokouksessa. Ainakin edustajiston kokouksiin sellaisen esityksen voi joku jäsenjärjestöistä tehdä. Muistaakseni tulevaan edustajistoon tällainen esitys täytyisi tehdä viimeistään elokuussa. Tähän kellon aikaan en viitsi ruveta etsimään SETA:n sääntöjä arkistosta – en muista voiko vastaavanlaisia esityksiä käsiteltävistä asioista tehdä myös valtuuston kokouksiin. Joka tapauksessa lähestyvään valtuuston kokoukseen ei sääntöjen mukaan samalla aikataululla mitään aloitteita tai käsiteltäviä asioita ehdi saamaan

Yleisesti ottaen, kun olen ollut uudistamassa yhdistysten sääntöjä sekä liitto että järjestö tasolla sekä niiden kokouksia vetäneenä tai niissä sääntöasiantuntijana paikanpäällä istuneena, en muista yhdenkään järjestön sääntöjä, joissa olisi jonkinlainen maininta hallituksen tai sen jäsenen erottamisesta.

Juhanin viestistä päätelleen en tarpeeksi korostanut jäsenjärjestöjen roolia Setassa. Henkilöjäsenethän ovat jäsenjärjestöjen ja siten ensisijainen vastuu henkilöjäsenistä joka suhteessa on jäsenjärjestöillä. Ymmärtääkseni Seta muuttui aikanaan valtakunnalliseksi liitoksi tullakseen juuri jäsenjärjestöjen yhteenliittymänä asiantuntemuksen kertymispaikaksi ja poliittisen työn keihäänkärjeksi Helsingissä. Lisäksi sille varmaankin haluttiin jonkinlaista yhteisten palveluiden tuottajan roolia, joka ainakin viime vuosina on kyllä hävinnyt aivan täysin. Kuitenkin tässä mallissa on minusta kohtuullisen oikeutettua, että keskustelua liitosta ja sen suunnasta käyvät hallitusten jäsenet eivätkä työntekijät. Meistä jäsenistähän sen toiminnan suunnan eli strategian ja toimintasuunnitelman pitää tulla. Tänä vuonna alkanut/alkava strategiatyö toivottavasti myös tasapainottaa ongelmallista tilannetta ja luo yhteistä käsitystä siitä mitä on tarkoitus tehdä liiton toimesta ja mitä jäsenjärjestöissä.

Tuo jäsenmäärän ongelmakin on ensisijaisesti jäsenjärjestöjen ongelma ja vieläpä sellainen, johon liitolla ei parhaansa yrittäenkään olisi paljon annettavaa. Setahan on liittona täysin toisen asteen yhdistys eli sillä ei ole henkilöjäseniä ollenkaan. (Kunniajäsenet eivät ole varsinaisia päätösvaltaa käyttäviä jäseniä.) Täältä ruohonjuuritasolta katsoen tuo jäsenmäärän nostaminen on pirun vaikea tehtävä. Yhdistyksenä Setan jäsenjärjestön jäsenyyteen näyttää liittyvän joitakin omalaatuisia piirteitä, joista yksi näyttäisi olevan huikean suuri vaihtuvuus jäsenkunnassa vuodesta toiseen. (Nyt on syytä mainita että tarkastelen asiaa yhden jäsenjärjestön kokemuksesta.)

Yhdistykseen liittymisenhän pitäisi tapahtua ensisijaisesti sillä perusteella, että haluaa tukea ja olla mukana toteuttamassa yhdistyksen aatteellista tarkoitusta. Kaikki muu on toissijaista. Valitettavasti tilanne on kuitenkin nykys-Suomessa ihan päälaellaan ja jäseneksi hakeudutaan käsi ojossa: anna, anna, anna! Ensimmäinen kysymys jäsenyyttä tarjottaessa on: mitä se mua hyödyttää? Jos vastaat: "tuet omien etujesi ajamista", voit sanoa hyvästi saman tien. Jäsenyyden yhdistyksessä kuin yhdistyksessä odotetaan tuovan enemmän suoraa taloudellista hyötyä kuin jäsenmaksu on. Yhdistysjuridisestihan tämä on aivan mahdoton tilanne: yhdistyksen tarkoituksena ei saa olla taloudellisen hyödyn tuottaminen jäsenilleen. Jäsenyyden hyötyä halutaan kuitenkin helposti mitattavassa taloudellisessa muodossa eikä solidaarisuus ole avainsanojen joukossa. Jokaisen Setan jäsenjärjestön sääntöjen mukainen tehtävä on kuitenkin ensisijaisesti edistää hlbt-porukan etua aatteellisesti eikä taloudellisesti.

Irokeesi havainnollistaa viestissään jargonista hienosti myös sitä, että Setan jäsenjärjestöjen jäsenkunta on kaikkea muuta kuin homogeeninen joukko ihmisiä. Jäsenjärjestöjen johtaminen on vaikeaa juuri heterogeenisuuden vuoksi: yhteisten päämäärien asettaminen on vaikeaa. Valitettavan monet jäsenistä ovat myös kyvyttömiä kompromisseihin, eivätkä ole oppineet mitään omista epätasavertaisuuden kokemuksistaan - tai pahimmassa tapauksessa ovat omaksuneet aggressiivisen, nihilistisen ja anarkistisen asenteen kaikkea järjestäytynyttä toimintaa kohtaan. Vastaavaa järjetöntä pelkoa järjestäytynyttä poliittista järjestelmää kohtaan olen nähnyt viimeisen kymmenen vuoden aikana kyllästymiseen asti toimiessani ylioppilasliikkeessä Kuopiosta käsin. Ilman järjestäytyneitä toimintatapoja ei kuitenkaan koskaan saavuteta mitään ja vaikka miten yritetään olla moniääninen, moniarvoinen ja kaikki huomioon ottava etujärjestö on pakko tunnustaa, että marginaalissakin on oma marginaalinsa jonka näkemykset eivät tule huomioiduiksi heidän toivomallaan tavalla.

Irokeesin viimeisessä viestissä on iso virhe: yhdistyksen kokous voi AINA erottaa yhdistyksen hallituksen. Tämä oikeus nousee yhdistyslaista eikä sitä voida säännöillä ottaa jäseniltä pois. Jäsenet käyttävät valtaansa yhdistyksen kokouksissa joten heillä täytyy olla välineet kokousten kautta valita toiminnan toteuttajat. Yhdistyksissä toimii kuitenkin demokratia, jonka osuvasti sanotaan olevan huonoin hallinnon muoto, mutta jolle ei parempaakaan korvaaja ole olemassa. Demokratiahan on kansanvaltaa ja enemmistövaltaa. Enemmistö on vähimmillään yhden äänen enemmän kuin vähemmistö. Vähemmistöön jääminen kirvelee aina.

Jos kymmenien tuhansien eurojen kupru yhdistyksen taloudessa ei ole hyvä syy vaatia lisää tietoa ja jopa siirtää päätöksenteko uuteen ylimääräiseen kokoukseen niin mikä sitten olisi hyväksyttävä syy. Toimiston verhojen valinnasta päättäminen? Eli Irokeesi on käsittääkseni siis sitä mieltä, että asiat on jätettävä rempalleen, jos niiden selvittäminen maksaa.

On ihan herttasen yhdentekevää mainitaanko Seta tai jonkun muun yhdistyksen säännöissä mitään hallituksen erottamisesta. Yhdistysten säännöissä ei sanota mitään monesta muustakaan asiasta. Ei tarvitse, koska on olemassa yhdistyslaki. Jos yhdistyksen säännöt ja yhdistyslaki ovat keskenään ristiriidassa niin noudatetaan lakia.

YhdL 23 § mukaan "yhdistyksen, tai jos säännöissä on niin määrätty, valtuutettujen kokouksessa on päätettävä… 4) hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta”.

Eli yhdistyksen kokous valitsee tai erottaa ja jos yhdistyksellä on valtuusto niin se käyttää samaa valtaa.


Irokeesi kirjoitti: ”Yleisesti ottaen, kun olen ollut uudistamassa yhdistysten sääntöjä sekä liitto että järjestö tasolla sekä niiden kokouksia vetäneenä tai niissä sääntöasiantuntijana paikanpäällä istuneena, en muista yhdenkään järjestön sääntöjä, joissa olisi jonkinlainen maininta hallituksen tai sen jäsenen erottamisesta.”

Tekisi mieleni sanoa, että tuohan selittääkin melko paljon, mutta hillitsen itseni ja en sano. Sen sijaan kirjoitan: miksi?

Nihilistiä, anarkistia tai järjestäytynyttä toimintaa vastustavaa minusta ei saa millään muotoa - päinvastoin!
Tero ja poro viittaavat yhdistyslain kohtaan, jossa määritellään yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat:
Yhdistyslaki 26.5.1989/503
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 LUKU
Yleisiä säännöksiä
23 §
Kokouksessa päätettävät asiat
Yhdistyksen, tai jos säännöissä on niin määrätty, valtuutettujen kokouksessa on päätettävä
--------
4) hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta;
5) tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä
6) yhdistyksen purkamisesta.
Säännöissä voidaan määrätä, että hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

Käytännön tasolla en ole koskaan törmännyt tilanteeseen tai yhdistyksen sääntöihin, joissa tuota neljännen kohdan erottamista olisi nostettu esille muussa muodossa kuin, että hallitukselle tai sen jäsenille on myönnetty ero (ajallaan).

Kun yhdistyksen säännöt hyväksytään rekisteröinnin yhteydessä, tarkistetaan niistä, että ne ovat yhdistyslain mukaiset. Yhdenkään rekisteröimisprosessin yhteydessä en ole törmännyt siihen, että olisi vaadittu tuon erottamisen lisäämistä yhdistyksen sääntöjen tuohon kohtaan. En myöskään väitä, etteikö myös sellaisia yhdistyksen sääntöjä Suomessa löytyisi, joissa tuo erottamismahdollisuus mainittaisiin.

Tuollaista kokouksessa ex tempore tehtävää hallituksen tai sen jäsenen erottamista voisin kuvitella käytettävän vain ja ainoastaan sellaisessa tilanteessa, jossa olisi painavaa syytä epäillä hallituksen tai sen jäsenen syyllistyneen sellaiseen toimintaan, josta saattaa olla rikosoikeudellisia seuraamuksia. Henkilökohtaisesti pitäisin melkoisena anarkiana, jos yhdistyksenkokous muista syistä lähtisi erottamisella muuttamaan aikaisemman yhdistyksenkokouksen tekemiä valintoja kesken valitun hallituksen / sen jäsenen toimikauden. Useimmissa yhdistyksissähän tällaista tilannetta ei voi edes syntyä, koska hallituksen / sen jäsenten toimikausi on usein vain yksi vuosi ja se valitaan syyskokouksen yhteydessä ja saa vastuuvapauden kevätkokouksessa. Yhdistyksissä, joissa on vain yksi vuosikokous sekä uuden hallituksen valinta että vanhan vastuuvapauden myöntäminen tapahtuu samassa kokouksessa.

Nihilistiä, anarkistia tai järjestäytynyttä toimintaa vastustavaa minusta ei saa millään muotoa - päinvastoin!

Siitä huolimatta vastustan aktiivisesti sekä yritys- että yhdistystoiminnassa tilanteita, joissa erilaiset organisaation kehittämisprosessit, strategiatyöt ja muut laatikkoleikit alkavat viedä organisaation resursseista lähes 100% ja varsinainen työ jää lapsipuolen asemaan. Kun strategiatyöstä ja organisaation kehittämisestä muodostuu itseisarvo, hämärtyy varsinaisen toiminnan päämäärä ja tarkoitus, vaikka noiden prosessien tarkoituksena sen hahmottaminen ja selkeyttäminen onkin.

Valtakunnallisissa liitoissa ja suurissa yrityksissä on aina se suuri massa, joka huolehtii perustyön suoriutumisesta, kun ylempi johto leikkii laatikkoleikkejä. SETA:lla tällaista perustyöstä huolehtivaa suurta massaa ei ole. Viime vuosina on syntynyt sellainen vaikutelma, että noihin varmasti aivan tärkeisiin, mutta paljon aikaa syöviin prosessin kehittämisiin on sidottu ei pelkästään suurin osa toimihenkilöiden mutta myös valittujen luottamushenkilöiden ajalliset resursseista.

SETA:ssa ilmenevät hetkittäiset ”ongelmat” eivät viime aikoina ole olleet niinkään jäsenjärjestöjen välistä kitkaa paitsi ehkä joskus HeSeta vrs muut jäsenjärjestöt tai edes jäsenjärjestöjen ja hallituksen välisiä näkemyseroja, vaan ongelmat ovat kiteytyneet lähinnä jäsenjärjestöjen ja keskusorganisaation välisiksi eli toimihenkilöt + pj/vpj vrs jäsenjärjestöt.

Aivan konkreettinen esimerkki vuoden takaa:

Kolme jäsenjärjestöä halusi yhdistää resurssejaan puhelinpäivystyksessä siten, että jokainen järjestö vuorollaan vastaisi toiminnasta, jolloin kolme päällekkäisen puhelinpäivystyksen sijaan olisi yksi yhteinen. SETA:n vpj piti ajatusta kyllä kannatettavana ja selvittämisen arvoisena mutta… Ensin täytyisi perustaa projekti selvittämään asiaa. Projektin perustamiseksi täytyisi ensin hakea ja saada (yhteiskunnan) tukea yhden ihmisen palkkaamiseen. Vasta sen jälkeen, kun projektimäärärahat olisi saatu ja ao henkilö olisi tehnyt selvitystyönsä voitaisiin siirtyä siihen vaiheeseen, jossa selvitettäisiin, miten tämä voitaisiin toteuttaa käytännössä. Kyseiset jäsenjärjestöt ilmoittivat joka tapauksessa käynnistävänsä yhteistyön, josta sitten jaettaisiin kokemuksia muille sen pohjaksi, että yhteistyötä voitaisiin tulevaisuudessa laajentaa maan kattavaksi. En ole kuullut, mitä käytännössä tapahtui. Olisi kiva kuulla.

Jos yhdistyksen säännöt ei asiasta mainitse niin toimitaan yhdistyslain mukaan ja jos säännöt ja laki ovat keskenään ristiriidassa niin seurataan lakia. Jos yhdistyslaki ei mainitse jotain asiaa niin sitten sovelletaan jotain muuta lakia tilanteeseen.

Kyse ei ole minun anarkistinen mielipiteestäni vaan on ihan yksinkertainen fakta, että yhdistyksen toimielin voi erottaa halutessaan valitsemansa toimihenkilöt. Syyn ei tarvitse olla sen yksilöidympi tai rikollisempi kuin luottamuksen puute. Jos Suomen hallitus häviää luottamusäänestyksessä eduskunnassa niin kyse ei ole anarkiasta vaan parlamentarismista.

Yhdistyksen hallituksen tai sen jäsenen erottaminen kuuluu niihin asioihin, jotka pitää olla mainittu kokouskutsussa eli ”pikaerottaminen” ei ole mahdollinen samalla tavalla kuin jäsenen erottamisen ollessa kyseessä (ja siitä sitten riidellään myöhemmin raastuvassa ja usein tuloksena on, että väärin erotettu).

Säätöjen mukainen määrävähemmistö voi vaatia yhdistyksen hallitusta kutsumaan kokoon ylimääräisen kokouksen käsittelemään vaatimuksessa mainittuja asioita kuten hallituksen erottaminen. Jos hallitus ei kutsu kokousta määrätyssä ajassa niin lopulta kutsun hoitaa lääninhallitus ellen väärin muista. Sitten pidetään kokous ja äänestyksessä voittaa eniten kannatusta saanut ehdotus. Ei siinä mitään sen kummempaa tai anarkistisempaa ole.

Jos kolme jäsenjärjestöä haluaa esim. yhteisen puhelinpäivystyksen niin mihin vittuun sitä Setaa tässä tarvitaan.

Mutta kaikkein suurin kysymys asian tiimoilta on vielä täysin avoinna. Mitä hittoa poro liittyy tähän?

ren kirjoitti: "Jos yhdistyksen säännöt ei asiasta mainitse niin toimitaan yhdistyslain mukaan ja jos säännöt ja laki ovat keskenään ristiriidassa niin seurataan lakia."


Rekisteröidyn yhdistyksen säännöt eivät missään tilanteessa voi olla ristiriidassa yhdistyslain kanssa, koska yhdistyksen säännöt tarkastetaan rekisteröitymisen yhteydessä kuten myös niihin tehtävät muutokset myöhemmin.

Yhdistyslaki määrittelee pitkälti vain perusasiat yhdistyksen toiminnasta ja mm. ne asiat, jotka yhdistyksen säännöissä tulee ilmetä. Yhdistyksen säännöissä voidaan määritellä paljon lakia tarkemmin moniakin asioita.

Esimerkiksi hallituksen kokoonpanosta, hallituksen jäsenten määrästä ja toimikauden pituudesta säädetään yhdistyksen säännöissä (usein) lakia tarkemmin. Vuotta tai yhdistyksen kokousväliä pidemmästä toimikaudesta hallitukselle / sen jäsenille sekä vuosittain erovuoroisten hallituksen jäsenten määrästä ym säädetään yhdistyksen säännöissä pääsääntöisesti jatkuvuuden turvaamiseksi. Toinen syy hallituksen jäsenten 2-3 vuotta kestäviin hallituskausiin sekä siihen, että vain osa hallituksen jäsenistä vaihtuu vuosittain, on mahdollisten vihamielisten yhdistyskaappausten vaikeuttaminen.

Tämän vuoksi edelleenkin nähdäkseni ainoa mahdollisuus hallituksen tai sen jäsenen erottamiseen kesken toimikauden on se, että asia on esitetty sääntöjen määräämässä aikataulussa ym. yhdistyksen kokouksessa käsiteltäviin asioihin etukäteen ja mainittu kokousilmoituksessa tai yhdistyksen kokous on kutsuttu sääntöjen määräämällä tavalla koolle juuri ao asiaa käsittelemään.

Tero Kankaanperän esittämä väittämä, että yhdistyksen kokous voi AINA erottaa yhdistyksen hallituksen ei ainakaan aivan yksiselitteisesti pidä paikkaansa. En tunne yhtään tapausta, jossa hallituksen tai sen jäsenen erottaminen olisi otettu käsittelyyn yhdistyksen kokouksessa ilman, että siitä olisi ollut maininta jo kokouskutsussa. Mikäli tällainen jossakin yhdistyksessä tapahtuisi, saisi siitä aika mehevän oikeuskiistan aikaiseksi. Tiettävästi sellaista asiaa ei ole oikeudessa käsitelty.
Vaikka yhdistyslaki siis mainitseekin kokouksessa käsiteltäviksi asioiksi myös hallituksen erottamisen, uskoisin oikeudessa painavan enemmän sen, että yhdistyksen säännöissä on (turvaamistarkoituksessa) määritelty tarkemmin kulloinkin erovuorossa olevien hallituksen jäsenten määrä.

Varsin yleistä kuitenkin on, että hallitus tai joku sen jäsenistä eroaa tai pyytää eroa kesken toimikauden. Uskoisin myös, että useimmissa yhdistyksissä ja useimmissa tilanteissa yhdistyksen hallitus tai sen jäsen pyytäisi eroa, jos yhdistyksen kokouksessa sellaista perustelluilla syillä vaadittaisiin.

Asian selkiyttämiseksi konkretisoin sitä täysin keksityllä ja mielikuvituksellisella SETA –kuvioihin liitetyllä esimerkillä:

Kuvitellaan, että joku tai jotkut SETA:n hallituksen jäsenistä, huomaisivat jotain epäselvyyksiä SETA:n ja HeSeta:n välisissä talousasioissa. Tämän seurauksena HeSeta:ssa huolestuttaisiin siinä määrin, että syntyisi halu päästä moisista hankalista ihmisistä eroon. Olisi kuitenkin oletettavaa, että etukäteen edustajiston (valtuuston) käsiteltäväksi esitettynä ja kokouskutsussa mainittuna asiana ao henkilöiden erottaminen hallituksesta herättäisi jäsenjärjestöjen välisiä keskusteluja ja mahdollisen vastustusrintaman. Jos nyt siis oletetaan, että hallituksen tai sen jäsenen voi AINA erottaa yhdistyksen kokouksessa, tuodaan tuo kyseisten henkilöiden erottaminen HeSeta:n toimesta pyytämättä ja yllättäen esille edustajiston kokouksessa hallituksen jäsenten valinta kohdassa. Kokoustilanteessa tuo erovaatimus perustellaan sitten näennäisesti hyvillä perusteluilla kuten esim. etteivät ao henkilöt ole yhtä usein muistaneet tuoda ihmisoikeuskysymyksiä puheissaan esille kuin heidän tilalleen valittaviksi esitettävät. SETA:n hallituksenvalintaäänestyksien aiemman historian perusteella voisi hyvin olettaa, että äänestyksen lopputulos tulisi olemaan HeSeta:n pyrkimysten mukainen.

Valitsin näin absurdin ja kärjistetyn esimerkin, jotta selkiytyisi se, että 2-3 vuoden hallituksen jäsenyyksillä ja sillä että vain osa hallituksen jäsenistä vaihtuu vuosittain, on toiminnan jatkuvuuden lisäksi myös tietty turvaamismerkitys.

Jos jollakin on kokemusperäistä tietoa siitä, että jossakin (suuremmassa) yhdistyksessä on päätetty hallituksen tai sen jäsenen erottamisesta yhdistyksen kokouksessa ilman, että asiaa on etukäteen mainittu kokouskutsussa, kartoitan tietämystäni mielelläni siltä osin oppimistarkoituksessa. Ihan vain kevyesti noin 29 vuoden kokemuksella erilaisten yhdistysten ja järjestöjen vastuullisissa luottamustehtävissä

Tietenkin tarkastaminen poistaa täydellisesti kaikki mahdollisuudet minkäänlaisiin virheisiin. Ylivoimalan reaktori ei voi sulaa. Tietokoneohjelmissa ei ole ohjelmointivirheitä. Juristi on erehtymätön.

Suomessa on yhdistysrekisterissä tällä hetkellä noin 127 000 yhdistystä ja niiden säännöt on tehnyt ja tarkistanut kylläkin vain erehtyväinen ihminen. Usein sääntöjä päivitetään vain joidenkin pykälien kohdalta ja kun näin tehdään useamman kerran niin syntyy helposti tilanteita, jossa säännöissä on sisäistä epäloogisuutta ja jopa keskenään ristiriitaisia kohtia. Muutenkin säännöissä voi olla kohtia, jotka voi tulkita useammalla tavalla kuin yhdellä.

Löysin tuossa siivotessa yhdestä paperipinosta Setan säännöt. Pikaisella vilkaisulla näytti siltä, että edustajakokouksen päätösvaltaisuudesta ei ole mainittu mitään, mutta valtuuston kokouksessa pitää olla paikalla vähintään puolet valtuutetuista. Eli jos edustajakokoukseen tulee paikalle vähintään kaksi edustajaa niin ei muuta kuin kokousta pitämään.

Voisin tietysti lukea koko viestiketjun, mutta näin ulkomuistista väittäisin, että ainoastaan Irokeesi itse on tuonut esille jonkinlaisen pikaerottamisen. Yhdistyksen kokous voi aina erottaa hallituksen kunhan erottaminen on tehty sääntöjen ja lain määräämällä tavalla.

Irokeesin yritys tehdä asiasta selkeä ja konkreettinen hänen omien sanojen mukaan täysin keksityllä, mielikuvituksellisella, absurdilla ja kärjistetyllä esimerkillä on… sanotaanko vaikka, että pelkkä keksitty esimerkki olisi riittänyt ja sekin ilman turhaa jossittelua.

Kun jatkatte keskustelua, kannattaisi ehkä ensin vilkaista tämän ketjun otsikkoa.