Mannerheimin seksuaalinen identiteetti?

Lisää uusi viesti
TV:ssä oli juuri dokkari Mannerheimista, sarjassa Suuret Suomalaiset. Riitta Uosukainen oli kertojana.

Uosukainen selosti Mannerheimin pikkutarkoista pöytätävoista ja päivällisten tunnelmista. "Päivällisen jälkeen Mannerheim lepäsi kaksi tuntia. Mahtoiko hän nähdä unia?"

Samaan aikaan ajettiin vanhaa mustavalkofilmiä, jossa joukko nuoria alastomia miehiä oli ratsastaen uittamassa hevosia. Sen jälkeen he kulkivat edelleen alasti hevosten selässä rantaviivaa pitkin. Kohtaus oli suorastaan taiteellinen.

Ei voi olla ohjelman tekijälle pelkkä vahinko, että Mannerheimin unikuvat olivat alastomia miehiä.

Juhani
Juu, veikkaan että tästä tulee vielä hirmuinen väittely. Aina siellä täällä, missä Marskin seksuaalinen identiteetti on laitettu kyseenalaiseksi, on tuloksena sanasota, jossa Mannerheimin myyttiä vartioivat pistävät vastakkain homo/biseksuaalisuuden ja toisaalta isänmaallisuuden, sankarillisuuden sekä muut Marskin ylevät ominaisuudet. Keväällä asiasta oli aika ärhäkkä keskustelu suomi24:n palstalla. Siellä muutama höyrypää totesi, että C.G.E. Mannerheim "oli niin kaukana homosta kuin vain voi olla", ja perusteltiin tätä realistisuudella ja suurmieheydellä.
Kuten olen aiemmin muualla maininnut, niin nyt edesmenneelle sukulaiselleni, joka oli homo, ei jäänyt epäselväksi Mannerheimin seksuaalinen kiinnostus miehistä.
  • 5 / 58
  • Zeppelin
  • 23.7.2005 13:14
Eihän Marski sovi mitenkään siihen kaikkien tietämään kuvaan homoista. Marskihan eli vaatimatonta ja pidättäytyväistä sotilaan elämää kaikin puolin hillitysti. Ei elostellut, juhlinut, juopotellut, eikä muutenkaan pintaliitänyt. Vain hoiti velvollisuutensa isänmaataan kohtaan nöyrästi ja VAHVANA loppuun asti.
No Pietarin hurjat nuoruusvuodet on asia erikseen, mutta sehän oli Venäjällä se... Ja sitäpaitsi sinnekin mahtuu esim monen vuoden ratsastusmatka Aasiaan.
Mistään kikattavasta, ranteitaan viskovasta hinttarista ei kyllä koskaan voisi tulla Suomen Marsalkkaa.

Pahuksen komea mies. Vaikka mielleyhtymä Freddy Mercuriin häiritseekin vähän ikävästi. Mitähän kaikkia keinoja sen piti käyttää päästäkseen tsaarin ykkös-vartijaksi... :)
  • 6 / 58
  • Public eye
  • 23.7.2005 13:35
Minua ei itse asiassa voisi vähempää kiinnostaa, oliko/onko Mannerheim tai kuka tahansa historiassa elänyt tai edelleen elävä tunnettu ihminen itse asiassa homo vai ei. Sehän on asia, joka kuuluu vain hänelle itselleen ja mahdollisesti joillekin hänen läheisilleen.

Poliittista ja yhteiskunnallista merkitystä on kuitenkin sillä, halutaanko homouden _mahdollisuus_ kieltää joillakin aivan absurdeilla perusteilla, joista Zeppelin esitti tuossa esimerkkejä. (Siis eiväthän ne olleet Zeppelinin omia mielipiteitä, eihän?)
public eye!

Tuot asian pointin esille. Kuvaavaa on Richard ja Editha Sterban tekemä psykoanalyyttinen tutkimus Ludwig van Beethovenista, jossa he katsoivat Ludwigin olleen - ainakin latentisti - homoseksuaalinen. En ota kantaa itse tutkimukseen enkä sen tulokseen. Kuvaavaa oli kuitenkin, minkälaisen vastalausemyrskyn tämä klassisen musiikin ikonin "mustamaalaaminen" sai aikaan.
Tietenkin elettiin 1950-lukua, mutta kuitenkin...
Eikä tutkimus nykyäänkään ole arvovapaata.
  • 8 / 58
  • Zeppelin
  • 23.7.2005 13:57
Niin...Zeppeliinistähän ei koskaan tiedä ihan varmasti...? ;-)

No Marski ei kylläkään ole ollut esikuvani koskaan minkäänlaisen seksuaalisuutensa vuoksi. Lähinnä hän kai on (tietoisesti rakennettuna?) hyvinkin neutraali tässä suhteessa.

Ehkä se monia tällaisessa keskustelussa häiritseekin eniten? Siis kun esim Marskista ei voi osoittaa kovin näkyvää heteroseksuaalisuuttaKAAN. Pari lasta olivat hyvin taka-alalla hänen elämässään ja lyhyt avioliitto on yleisesti tunnustettu pelkäksi naimaKAUPAKSI.
Ainoaksi mahdollisuudeksi kieltää mahdollinen homous, jää homouden julkiseen kuvaan sopimattomuus. Sehän rikkoisi stereotypian. Homouteen suhtautumista joutuisi ajattelemaan ihan omilla aivoilla..

Itseänikään ei koskaan ole millään lailla kiinnostanut mitkään julkkis-homo-listaukset. Mutta...ehkä stereotypioiden murtajina ne ja tämän tyyppiset keskustelut voivat olla ihan paikallaan?
Syrjintähistorian kannalta on Mannerheiminkin ehkä hyvä esimerkki. Ihmisten todellisesta seksuaalisuudesta on hyvin vaikea kirjoittaa mitään varmaa (onko tarpeellistakaan). Sen sijaan sosiaalisia vaikutuksia asialla on.
Mannerheiminkin kohdalla (jos hypoteettisesti ajattelemme hänen olleen homo) poikaystävän olemassaolo olisi sanktioitu. Mahdollisuus ylipäänsä poikaystävään olisi ollut olematon - ellei sitten täysin salassa.
Koko seksuaalisuus olisi muutenkin ollut "olematon", häpeällinen. Olihan toisaalta heteroseksuaalisuuskin melko hävettävänä pidettyä (koko seksuaalisuus siis!), mutta siinä oli mahdollisuus kunniallisiksi katsottuihin puitteisiin - kotiin.

Mannerheimin omia muistelmia lukiessani (he olivat muuten pääsyvaatimuksissa yliopistoon) en voinut välttyä VAIKUTELMALTA, että hänen sotilasuransa oli jonkinlainen kompensaatio tai "kunniallinen" tie salatuille toiveille. No, ehkä erehdyn...
Suuret Suomalaiset -ohjelman mainitsemani kohta on oman arvioni mukaan tekijöiden suora, mutta hienovarainen kannanotto.

Sitä eivät Mannerheimin kiihkeät kannattajat varmaankaan osanneet oivaltaa. Hehän haluavat kulkea kuitenkin laput silmillä. Ohjelma ajettiin uusintana, joten äläkkä olisi noussut jo jos asioita olisi osattu yhdistellä.

Public Eye, olen kanssasi tässä asiassa eri mieltä. Ainakin historiantutkijoiden tulisi olla tarkasteltavan henkilön seksuaalisesta identiteetistä kiinnostuneita. Nythän monet tutkimukset, myös Mannerheimista lähtevät vain ja ainoastaan hetero-olettamuksesta. Sellainen vääristää tuloksia ilman muuta. Jotkin tapahtumat muuttuvat käsittämättömiksi.

Juhani
Muistikuvani mukaan CGE Mannerheimilla oli läheinen kamaripalvelija Günther, joka seurasi CGE:tä kaikkialle. (Lienee suht. helppo tarkistaa onko tämä historiallinen 'fakta' vai legenda. Toinen asia on tietysti GCE:n G:n välisen suhteen laatu. Eihän tosin kaikissa homoseurustelusuhteissakaan tarvitse olla päivittäistä seksiä; onhan tämäkin suhde voinut rakentua erilaisille läheisyyksille.)
"Mistään kikattavasta, ranteitaan viskovasta hinttarista ei kyllä koskaan voisi tulla Suomen Marsalkkaa."

Varmasti "kikattava, ranteitaan viskova hinttari" olisi onnistunut tehtävässään paremmin kuin C.G.E. Mannerheim, joka oli ehkä viime vuosisadan surkein sotapäällikkö, jonka ainoa sotilaallinen menestys oli omien kansalaistensa massiivinen tappaminen joka sekin onnistui vain saksalaisten avustuksella.

Suomalaisilla olisi ollut täysi mahdollisuus lopettaa koko bolshevikkivallankumouspelleily alkuunsa ja Mannerheimin ratsastaa Petrogradiin voittajana. Eipä käynyt.

Aunuksen retki olisi voitettu ellei Suomen valtio olisi lusmuillut. Eipä käynyt.

Talvisotakin oli joidenkuiden asiantuntijoiden mukaan voitettavissa, mutta meni pupu pöksyyn Viipurinlahdella. Eipä voitettu.

Jatkosodassa Neuvostoliitto aneli Suomea irtautumaan sodasta valmiina antamaan mitä tahansa. Ei irtauduttu vaan sodittiin katkeraan tappioon asti. protestoineet ammuttiin joukkohautoihin.

Suurin suomalainen? Pikemminkin surkein suomalainen!
Hyvä hyvä, Pora-liike!
Tulipahan sitten tämäkin asia selväksi, ja tiedetään ketä on syyttäminen kaikista meitä viime vuosisadalla kohdanneista onnettomuuksista. Ilman Mannerheimiahan oltaisiin sitten myös vältytty 80-luvun lopun velkaantumiskierteestä ja Neuvostoliiton romahdusta seuranneesta idänkaupan kriisistä!
Suomi olisi edelleen keisarillisen Venäjän maakunta (kaikki maininnat autonomian ajasta olisi ajat sitten poistettu historiankirjoista) ja suomea puhuisi noin 23 ihmistä jossain Lentiiran korven syrjäkylällä.
Pora-liikkeen kompetenssi on kyllä henkeäsalpaava. Olipa kyse is-politiikasta tai puolustusvoimien sodanaikaisesta ylipäällikkyydestä, hän olisi ylivoimaisesti paras valinta hankkeiden johtoon. Lienee jonkinlaisen laaja-alaisen konspiraation seurausta, ettemme pääse äänestämään häntä seuraavaksi tasavallan presidentiksi.
*Huoh!

Miksi pitää aina kaikissa ihmisissä jotka ovat jollaintapaa julkisuudessa tai kuten tässäkin tapauksessa jopa haudantakaa, yritää löytää se oikea Totuus heidän seksuaalisesta identiteetistään.

Onko sillä mitään väliä loppujenlopuksi kuka tykkää mistäkin ja milläkin tavoin sekä jokaisen ykstyiselämää pitäisi kunnioittaa, jopa julkkisuudenhenkilöiden.Yleensä kun noilla julkkiksilla tuo ura, jolla he ovat päässeet kaikenkansan tietoisuuteen, on syntynyt ihan muilla teoin kuin homostelemalla :-)

Tiedän että joillekkin on kauhean tärkeä asia, roolimallien yms. samaistumien vuoksi että olisi ns. julkisuudenhomoesikuvia, mutta eikö sekin ole noiden henkilöiden oma valinta miten julkisiahomoja he ovat tai eivät ole. Joten jätetään julkisuudenhenkilöiden elämä rauhaan siltäosin mitä he eivät halua siitä kertoa meille.
En kannata ylilyöntejä, mutta toivon yhteiskuntamme suurelta osin olevan läpinäkyvä eli tarkistettavissa oleva.
Historiantutkimuksen osalta ei aina ole yhdeentekevää, onko henkilö homo vai ei. Kirjoittaessasi esim. biografiaa ko. henkilöstä on se hyvin merkittävä biografinen seikka.
Valitettavasti homouteen on liittynyt salailun kulttuuri. Sen dokumentoiminen ja analysoiminen ei ole ollenkaan turhaa.

On myöskin turhaa käsitellä homoutta teoreettisesti ilman kä'ytännön esimerkkejä. En näe pelkällä teoretisoinnilla olevan merkitystä, ellei se ankkuroidu olemassaolleeseen/olemassaolevaan todellisuuteen.
"Drill fan
24.07.2005, 13:54 Pora-liikkeen kompetenssi on kyllä henkeäsalpaava. Olipa kyse is-politiikasta tai puolustusvoimien sodanaikaisesta ylipäällikkyydestä, hän olisi ylivoimaisesti paras valinta hankkeiden johtoon. Lienee jonkinlaisen laaja-alaisen konspiraation seurausta, ettemme pääse äänestämään häntä seuraavaksi tasavallan presidentiksi."

Sanopa muuta! Itse asiassa tämä maa on täynnä ihmisiä joiden kompetenssi on henkeäsalpaava. Mannerheimin elinaikana näiden henkeäsalpaava kompetenssi tuli esille talvi -ja jatkosodan taisteluissa.
Valitettavasti kuitenkin idioottimainen johto kuitenkin tyri näitten ihmisten ponnistukset ja sotien yli-inhimilliset suoritukset otettiin jonkinlaiseksi lähtötasoksi jolta pumpata työsuorituksia näännytetyistä ihmisistä sodan jälkeen.

Lopputuloksena on maa, joka on paras ihan joka asiassa, mutta jossa väestön virkaa toimittaa loppuunpalamisen partaalla oleva pillereitä popsiva ryysyläisjoukko.
Hyssssss!!

Aiotteko te pilata koko systeemin???

Keskustelu mannerheimista pitää lopettaa!
Pora-liikkeen kannattais pikkasen keskustella muidenkin kuin itsensä kanssa, niin ehkä saisi tietää hieman paremmin mm. sodanaikaisista oloista ja sotamenestyksistä tai -tappioista... Ihan vaan opiksi kun tuntuu olevan tiedot jotain ihan hanuria...
Silkkaa provoa tuo Pora-liikkeen kirjoittelu, tähän keskusteluun ainakin.
Minunkin mielestäni Pora-liikkeen yleisen "yhteiskuntakriittisyyden" ja laajemman historiallisen analyysin voisi säästää vaikka ihan omaksi keskustelukseen, se kun on aika tavalla otsikon teemasta sivussa.
27.8.05 näin tv:ssä dokumentin Mannerheim ja Pietari. Sikäläisestä sotakoulusta (nimeä en nyt muista) kerrottiin, että koulun johtaja komensi pojat käymään säännöllisesti välskärin johdolla määrätyssä bordellissa. Syynä oli "rokottaminen oppilaiden keskuudessa rehottanutta homostelua vastaan."
Mannerheim on yksikertaisesti liian tärkeä mies historiassamme, että häntä edes vosi epäillä olevan edes olleen kiinostunut miehistä muuna kuin "aseveljinä". Silti M:n avioliitto oli kulissi, ja naiset vain sopivia seuralaisia oopperassa ja ravintolassa & muualla julkisuudessa. Mannerheimin naistenmiehenmaine on legendaa, jolla peiteltiin jälkiä. Useimmimmat seuralaisnaset olivat sosieettirouvia, joita M puhuttelikin rouvina, ei minään "ystävättärinä". Rouvien aviomiehet katselivat touhua ihan harmittomana, eikö sekin kerro jotain kulissien pidosta.
  • 24 / 58
  • carl ja martin
  • 30.8.2005 0:13
Mannerheimin aasianratsastuksella oli mukana suomalainen upseeri Martin Franck.Siihen aikaan kun Martin meni venäjän armeijaan,sitä pidettiin suurena häpeänä."Frankkilaisten" harmiksi Mannerheim ei kuitenkaan muistelmissaan häntä mainitse.Se olisi ollut balsamia haavoille,mutta kun ei niin ei.Veijo Meri kertoo Martin Franckin palanneen venäjältä Mannerheimin mukana.
Martin kertoo matkasta Hakkapeliitta lehdessä,joten en kai paljasta salaisuutta.
Sören
no kerro sitten mitä sitten tapahtui jos tiedät mitä siellä sitten tapahtui? ei me kerrota kenellekään. no jos siellä sitten jotain sattui ne on sattunut melkein 100 v sitten ja ketä ne oikein kiinnostaa! 40-50 v kuluttua mannerheim ei enää merkitsee skideille niin paljoa kun ukeille ja mummoille. mua ärsyttää jos sanotaan että tiedän jotain mutta en kerro. jos et sitten kerro pidä ne itelläsi. joku muu voi sitten kertoa. googeli ei kertonut että martin oli mannerheimin mukana eikä muuta. en usko että jotain olisi tapahtunut.
Korjaan tiedon siitä lehdestä.se olikin SUOMEN VAPAUSSOTA no5 vuosi 1933.
Jos nyt jotakuta kiinnostaa. Olen kiinnostunut siitä,mitä ei kerrota.
Minua kiinnostaa miksi ei M kertonut .Kostoksiko MF kertoi ulaani Karpatjoffista,johon mainitsee M:n olleen kiintyneen.
Tässä kaikki .
sören
  • 27 / 58
  • predatorboy
  • 11.11.2005 14:35
Historiallinen katsaus marskin tilanteeseen. Hänen sotilaskuvansa oli luotu kuva peittämään hänen todellinen luontonsa. Hänen ikäpolveaan olevat, korkea-arvoiset suomalaiset upseerit tiesivät marskin biseksuaalisuudesta, taiteellisesta sielusta ja boheemisuudesta. Mannerheimin valinta esimerkiksi Valkoisen Suomen armeijan komentajaksi ja eteneminen myöhemmin marskiksi aiheutti tietynlaisia nielemisvaikeuksia Suomen upseeriston korkeimmalle portaalle...

No, miksi siihen ei sitten puututtu. Vastaus on yksinkertainen, hänen oli sisällissodan sankari ja Suomen marsalkka. Ei häneen uskallettu koskea. Jäljet vain peiteltiin. Se että halusiko Mannerheim ylipäälikkyyttä sisällissodan jälkeen ja Toisen maailmansodan aikana oli ilmeisimmin että ei, mutta velvollisuuden tunto pakotti hänet siihen. Isänmaan sankari vasten tahtoaan, sanoisin. Lähtihän marski pois suomesta heti viimeisen velvollisuutensa, presidenttikautensa jälkeen. Mitta taisi tulla täyteen. Sitä mitä hän sitten todellisuudessa puuhaili Sveitsissä, on tutkittavissa vain hänen jälkeenjättämistään asiakirjalähteistä. En usko että kaikkea saadaan koskaan selville, sillä merkkihenkilöt ovat aina kirjoittaneet esimerkiksi päiväkirjaansa tuleville lukijoille, eli joidenkin juttujen poisjättäminen ja myöhempi muokkaaminen ei ole mikään poikkeus. Nykyhistorioitsijoiden tutkimuksen mukaan Mannerheimin olisi kannattanut olla mielummin taiteilija tai vaatesuunnittelija, sen verran loistokkaasti hän osasi niitä tehdä. Ura marsalkkana oli myös loistokas, en tiedä mitä tulevaisuus menetti uravalinnan kohdalla. Tulevaisuus kun on sen verran mutkikas juttu ettei sitä voi kunnolla ennustaa, on niin paljon jossittelua...

-saalistajapoju-
Viime torstaina oli Kimmoliisan radio-ohjelmassa uusintana Tom of Finlandin haastattelu vuodelta 1985. Siinä tom kertoi, että sota-aikana yksi homojen kohtauspaikka oli Yrjönkadun uimahalli. Tom ei itse siellä käynyt, mutta kaverit kertoivat, että mannerehim silelä usein oli ja hänen varustuksena oli huomiota herättävä. Sehän oli ja on alastonkylpylä!
Kimmoliisan nettiääniarkistot päättyvät helmikuun alkuun. Olisi kiva saada sinne näitä uudempiakin ohjelmia.
Tänään Hesarin sunnuntaisivuilla oli iso artikkeli julkkiksista, julkisuudesta ja julkisuuden laadusta. Kuinka ollakaan, Marskikin oli mainittuna: "On irvailtu, että jos 40-luvulla olisi ollut 7 päivää -lehti, marsalkka Mannerheimia ei olisi koskaan asetettu sellaiselle sankarin jalustalle, jolla hän nyt Kiasman edessä ratsastaa. Se voi pitää paikkansa. Kuka tietää, mitä viihdelehdet olisivat löytäneet tuon peräkammarin pojan kaapista?"
Marskista meillä on tiedoissamme uteliaisuutta edelleen kutkuttava aukko. On vain tarinoita ja arveluita. Se tärkeä tieto puuttuu, jossa yksiselitteisesti Mannerheimin seksuaalinen identiteetti olisi todennettu. Esimerkiksi biseksuaalisuus on meille hetero/homo-standardiajatteluun tottuneille häiritsevä seikka. Se on kuin palikka, jolle ei palapelissä löydy oikeaa kohtaa. Tällä en väitä Marskia biseksuaaliksi.

Mannerheimin juttu muistuttaa dekkaritarinaa. Kaikki muu ympäriltä on kerrottu. Vain murhaaja puuttuu. Emme ehkä koskaan saa tietää "murhaaja". Sehän on tietenkin ärsyttävää ja utelias pohdinta jatkuu.

Katselin äsken noin vuosi sitten tv:ssä ajetun Jari Sillanpään haastattelun. Hän oli juuri hetkeä aikaisemmin tullut lopulta kaapista ulos. Erittäin sympaattinen henkilö oli vaikutelmani. Jäin pohtimaan, missä ovat uteliaat vihjailut ja pohdinnat Sillanpään yksityiselämästä. Niitä ei enää ole. Ihmisten uteliaisuudessa ollut aukko tuli täytettyä. Nyt Sillanpäästä puhutaan lähinnä vain artistina. Niin asioiden pitäisi olla monen muun kohdalla.
JuhaniV kirjoitti: "Esimerkiksi biseksuaalisuus on meille hetero/homo-standardiajatteluun tottuneille häiritsevä seikka. Se on kuin palikka, jolle ei palapelissä löydy oikeaa kohtaa."

Mielenkiintoista. Mikä biseksuaalisuudessa loppujen lopuksi on niin häiritsevää?
Ei biseksuaalisuudessa sinällään vikaa ole. Sehän on suorastaan kadehdittava piirre.

Vika on kaikkien niiden päissä (tarkoitan vain yläpäitä), jotka eivät pysty tulemaan ulos yksiniitisestä normiajattelustaan. Saan itsenikin silloin tällöin kiinni ihmettelemästä juttua, eli jossakin selkäytimeni perukoilla on vielä muutettavaa.
Muistaakseni Woody Allen sanoi: "Biseksuaalisuus on kaikkein paras mahdollinen piirre ihmisessä. Se tuplaa mahdollisuudet seuraelämässä."

Hitto. Itse kun oon vaan homo...

Marski kyllä taisi olla enämpi homppeli kuin hetero. (epäonnistuneet avioliitot ja nuoret vakituiset autonkuljettajat, pelmuilut alasti muiden Chevalier-kaartin kundien kanssa alasti jne.)

No entäs sitten?

Minäkin olin kolmetoista vuotta upseerina. Hyvin meni ura ja ihan kiitosten kanssa lähdin palveluksesta mennäkseni muihin töihin. Carl Gustaf Emil oli toki himppasen pidempään (Kahdessa armeijassa. Venäjän ja Suomen).

Minusta tuskin koskaan tulee kansakunnan legendaa, mutta hänestä tuli.
Ja oikeutetusti...
Mitenköhän Harlin/Selin käsittelee Mannerheimin homoutta tulevassa suurelokuvassa?Tämä kaksikko tuskin on kovin homomyönteinen.Lisäksi Oliver Stonen muutamat viitaukset Aleksanteri suuren biseksuaalisuuteen väitettiin olevan ko leffan floppaamisen suurin syy.
  • 36 / 58
  • JohnnyFinland
  • 26.11.2007 14:20
Zephyr kirjoitti: "Mitenköhän Harlin/Selin käsittelee Mannerheimin homoutta tulevassa suurelokuvassa?"

Mainio esimerkki johdattelevasta kysymyksestä. :-)

Viihdelehti Comon verkkosivuilla [1] todetaan elokuvan keskittyvän erityisesti lukuisiin sotiin, joihin Mannerheim osallistui.

[1] http://www.como.fi/artikkelit.asp?id=890
Ei käsittele. ;)
Etenkin kun on kyse kansallisesta sankarista, asian käsittely tulkittaisiin vain mässäilyksi henkilön (oletetulla) yksityiselämällä - mikä näkyisi varmasti negatiivisesti lipputuloissa.
Kannattaahan julkisen henkilön yksityiselämä siivota pois elokuvasta. Paperinohut henkilökuva on parempi kuin elävän oloinen ihminen.
En usko, että Marski oli homo. Se olisi ollut siihen aikaan sovinnaisten tapojen vastaista ja sotilasuran tuho. Marski pääsi hyvin lähelle tsaaria. Luulen, että hän oli käytökseltään aristokraattisen hienostunut sen ajan hovietiketin mukaisesti.
Napalmia kirjoitti: "En usko, että Marski oli homo. Se olisi ollut siihen aikaan sovinnaisten tapojen vastaista ja sotilasuran tuho. Marski pääsi hyvin lähelle tsaaria. Luulen, että hän oli käytökseltään aristokraattisen hienostunut sen ajan hovietiketin mukaisesti."

Tuota... mitähän tekemistä on keskenään ihmisen seksuaalisella suuntautumisella ja tapakulttuurilla? Ei kai homoseksuaalisuus sulje pois hyviä käytöstapoja ja hienostuneisuutta, eikä homoseksuaalisuus varmasti ollut outo ilmiö Venäjän keisarillisessa armeijassa sen enempää kuin muuallakaan Euroopassa. Ihminen on mitä on riippumatta siitä, mihin aikakauteen ja säätyyn hän sattuu syntymään. Yläluokkaisella ihmisellä oli siihen aikaan varmaan paljon paremmat mahdollisuudet toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan kuin 'tavallisilla' tallaajilla, joiden elämä sujui paljon ahtaammissa ympyröissä.

Ja ainakin elokuvaan Mannerheimin rooliin valittu näyttelijä Mikko Nousiainen kertoi haluavansa tuoda työssään esiin ihmisen hänen julkisen roolinsa takaa. Tosin näyttelijän mahdollisuudet ovat luonnollisesti hyvin rajalliset ja riippuvat siitä, miten käsikirjoittaja ja ohjaaja päättävät aihetta käsitellä.
Public eye kirjoitti: "
Ja ainakin elokuvaan Mannerheimin rooliin valittu näyttelijä Mikko Nousiainen kertoi haluavansa tuoda työssään esiin ihmisen hänen julkisen roolinsa takaa. Tosin näyttelijän mahdollisuudet ovat luonnollisesti hyvin rajalliset ja riippuvat siitä, miten käsikirjoittaja ja ohjaaja päättävät aihetta käsitellä."

Mannerheim-tulkinnat ovat kivettyneet jonkinlaiseksi tabuksi aivan kuin Adolf Hitler -tulkinnatkin. Toivoisin, että elokuva ravistelisi näitä tabuja. Kiinnostavaa olisi nähdä mitä massamurhaajan pään sisällä liikkui, jos mitään. Olen lukenut kirjan "Mannerheim without the Mask", joka kiistatta antaa omalla tavalla värittyneen ja perinteistä poikkeavan kuvan Mannerheimista.
On myös niin, että näin höyryävän teekupin ääreltä on helppo tuomita jälkikäteen kovia aikoja, jotka vaativat kovia oteeita kovilta miehiltä.

Pirun vaikean tehtävä on Harlin ottanut!
Mannerheimin seksuaalinen identiteetti on siis "myytti, joka ei pdä paikkaansa todellisuuden kanssa"???

Ei, ei, ei, ei! Ehdottomasti kyllä!
Kyllä Mannerheimillakin varmasti oli seksuaalinen identiteetti. Mikä se oli, siitä voidaan sitten keskustella vaikka maailman tappiin asti. ;)
Minulla on luova ratkaisu tämän mahdottoman ongelman hoitamiseksi kuntoon: Kutsutaan meediot kehiin. He ottavat yhteyden Mannerheimin sieluun, henkeen tms. ja kysyvät, tykkäsikö hän mahdollisesti enempi miehistä kuin naisista, yhtä paljon jne. Meedioille voisi opastukseksi kerto Kinseyn hetero-bi-homo-asteikosta. ;-)
Lauantaina klo 21.20 tulee FST5-kanavalla saksalais-unkarilais-itävaltalanen elokuva Eversti Redl, joka kertoo nykyisen Ukrainan alueella syntyneestä Alfred Redlistä (1864-1913). Hän toimi sata vuotta sitten Itävalta-Unkarin armeijassa yleisesikuntapäällikkönä ja turvallisuuspoliisin vakoojana. Alfred oli homoseksuaali ja korkea-arvoinen upseeri, joten hänen tarinansa antaa ehkä jonkinlaista osviittaa siitä, mitä homous merkitsi sen ajan armeijakoneistoissa.

Eversti Redlin tapauksesta on tehty elokuvia 30 vuoden välein, 1925, 1955 ja nyt esitettävä vuoden 1985 versio István Szabón ohjauksena, pääosassa mestarillinen Klaus Maria Brandauer.

Afred Redlin elämästä ja kohtalosta on perusteellinen saksankielinen kuvaus Wikipedian osoitteessa
http://de.wikipedia.org/wiki/Alfred_Redl
Sori, mutta eversti Redl oli "Vakoilu- ja vastavakoilupäällikkö", ei Yleisesikuntapäällikkö (joka tarkoittaa käytännössä koko armeijan komentajasta seuraavaa...) Itävalta-Unkarin armeijassa, ja hänen homoutensa vuoksi Venäjän tiedustelu onnistui samaan hänet vakoilemaan heidän hyväkseen.
Redl oli siis vakooja, mutta Venäläisten, ei Itävalta-Unkarilaisten sellainen...

Terminologia!

(Itse muuten aikanaan ilmoitin esimiehilleni sukupuolisesta suuntautumisestani tällaisen välttääkseni. Olisipa Alfredkin tehnyt, niin maailmanhistoria saattaisi olla erilainen...)

Ai niin, hänhän oli lisäksi juutalainen, mikä ei asiaa juuri auttanut...

Pete
Pete! Tietoni Eversti Redlin asemasta perustuvat täysin hänestä kirjoitettuun Wikipedia-artikkeliin. Siinä hänen kerrotaan olleen viimeksi Prahassa Itävalta-Unkarin armeijan ”VIII Armeekorps” (sanotaan nyt vaikka VIII armeijakunnan tai whatever) Generalstabschef eli vapaasti suomennettuna yleisesikuntapäällikkö, oikeampi termi lienee kuitenkin esikuntapäällikkö. (Siksi käytin muotoa ”armeijassa yep”, ei ”armeijan yep”.)

Ja kyllä, varsinaisena vakoojana hän toimi pääasiassa Venäjän lukuun, myöhemmin myös Italian ja Ranskan, mutta työskenteli erilaisissa johtotehtävissä myös kotimaansa ulkoministeriön alaisella sotilaallisen tiedustelun osastolla, parhaimmillaan sen virkaatekevänä johtajana (1908-1912). Esikuntapäälliköksi Prahaan hänet lähetettiin vuonna 1912, vuotta ennen kuin hänen vakoilutoimintansa ulkovaltojen hyväksi paljastui.

Ja varsinaiseen asiaan, kyllä, ketä kiinnostaa oliko Mannerheim homo vai ei. Mutta kun hänen henkilöönsä edelleen kiinnitetään kovasti huomiota, miksi vaieta visusti tästä persoonallisuudenpiirteestä, joka myös on joidenkin lähteiden mukaan oleellisessa määrin mahdollinen.
Martin: kerro tarekmmin sukulaisesi näkemyksestä. Mihin hänen näkemyksensä Mannerheimin homoseksuaalisuudesta perustui?
Mistähän tuon ratsastuskohtauksen voisi nähdä?
Hän kuuli henkilökohtaisesti keskustellessaan Mannerheimin adjutantin kanssa tämän tavoista aivan käytännössä. Sen jälkeen sukulaiseni myös saattoi itse todeta asian.
Antoiko Mannerheim ratsupiiskaa vai päiväkäskyn? Vai oliko hänellä yökäskykin?
Minua aina jää askarruttamaan tässä Marski-asiassa se miten ehdottoman tuohtuneena vihjauksetkin Mannerheimin homo/bi-seksuaalisuudesta torjutaan. Siis nimenomaan tuohtuneena. Ja tulee tunne kuin se jotenkin mitätöisi koko miehen ihmisten mielissä.

Ottamatta nyt kantaa historian käänteisiin (Porikselle tiedoksi: tunnen sekä kapinan elikkäs veljessodan vaiheet, omaa sukua on osallistunut punakaartiin ja myös ne talvi/jatkosodan vaiheet, sielläkin on suku ollut edustettuna runsain määrin ja monella tavalla) ja siihen oliko Marski suuri vai postimerkin kokoinen sotapäällikkö voisi kysyä miten ei menestynyt sotilas ja homous voisi kulkea samoissa nahkoissa (tai siis harmaassa juuniformussa tässä tapauksessa)?

Sehän tässä nyt taitaa olla se ongelma. Jos Marski osoittautuisi kiistattomasti homoksi/bi:ksi (eli täydellisesti hippaheikiksi totta kai sitä myöten), sen saavutukset ikäänkuin nollautuisivat henkisessä mielessä. Ja silloin nollautuisi puolet suomalaisen kansan historiasta. APUA! Siltä ne kannanotot jotenkin vaikuttaa.

Pitkä matka on Sillanpäästä Mannerheimiin. Viihdetaiteilija saa olla homokin, pelle kun on, mutta että SOTILAS?? Ei käy.
Keskeinen kysymys onkin: miksi C.G.E. Mannerheim ei saa olla homo? Jos hän oli homo, niin muuttaako se jotain? Eikö vääristely, mikäli sitä tapahtuu, ole Mannerheimin mitätöintiä?!

Huvitti lukea uutista Hbl:issa: Vaasassa sotaveteraanit vakuuttivat Mannerheimin olleen oikea naistenmies ja olivat järkyttyneitä homo"syytöksistä". Mannerheim ei SAA olla homo, mutta hän saa olla SEKSIhurjastelija naisten parissa.
Kaksi olettamusta, joista toinen vailla tietoa ja toinen virheellinen.
Mutta eikös kristillisten puolueohjelmassa (jota kaiketi herra Bjarne Kallis tukee) vastaavasti ole ihan selkeästi tuotu esiin että on joitakin pieniä kansalaisryhmiä, joita ihan rauhassa pitäisi saada loukata. Tai ainaakaan näiden loukkaamista ei pidä estää. Sellaisia pieniä kasalaisryhmiä kuten homot.

Kansanedustaja Bjarne Kallis voi ihan huoletta keskittyä suurten kansalaisryhmien suojelemiseen, sillä pienet kansalaisryhmät eivät kuitenkaan äänestäisi häntä ja edustamaansa puoluetta.
Huomionarvoista on se, että Mannerheim loisti poissaolollaan Sateenkaari-Suomi näyttelyssä.
Lisää uusi viesti