Halla-aho, perussuomalaiset ja Trump

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin kausi sai kulminaatiopisteensä loppiaisena, kun hänen pitkään lietsomansa järjestäytynyttä yhteiskuntaa kyseenalaistavat käsitykset saivat kunnolla tuulta alleen ja johtivat kannattajiensa tunkeutumiseen kongressirakennukseen. Nähtiin se, mikä oli muhinut pitkään. Trumpin puheissa ovat toistuneet väitteet salaliitoista virkamieskoneistossa, valeuutissyytökset valtamediaa sekä journalismia kohtaan ja lopulta aivan selvän itselleen kielteisen vaalituloksen kiistäminen ja kapuloiden heittäminen vallanvaihdon rattaisiin. Lisänä on ollut flirttailua erilaisten "vaihtoehtoliikkeiden" kanssa.

Suomessa Trump-mielisin poliittinen puolue on ollut perussuomalaiset.

Erityisesti perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on suitsuttanut Trumpia. Toinen suuri perussuomalainen Trump-fani on tunnetusti ollut nyt europarlamentissa istuva Laura Huhtasaari - joka ehdotti Trumpille vielä syksyllä 2020 Nobelin rauhanpalkintoa Yhdysvaltojen sisäisen vakauden edistämisestäå. Myös aiempi puheenjohtaja Timo Soini näki Trumpin myönteisessä valossa. Trump on nähty arvokonservatiivisuuden takaajana.

Perussuomalaisten piiristä on vihjailtu populistisesti hyvin samaan sävyyn kuin Trump: perinteisessä valtakoneistossa ja mediassa on vikaa. Populistisia heittoja harjoittaa myös perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-aho.

Kun 4. kesäkuuta 2019 Twitterissä Halla-aholta kysyttiin mielipidettä Trumpista ja tämän presidenttiydestä, Halla-aho vastasi: "Diggaan ja on. Trump on parasta, mitä Yhdysvalloille ja länsimaailmalle on tapahtunut piiitkään aikaan. :)"

Nyt Halla-aho sanoo ottaneensa tuolloin kantaa siinä ajassa, eikä hänellä ole kristallipalloa tai kykyä nähdä tulevaisuuteen.

Kovin etevänä Halla-ahoa ei siis voi pitää, kun hän ei hahmottanut vääjäämätöntä kehityskulkua, joka hyvin laajalti ymmärrettiin ja nähtiin jo Trumpin kauden alkupuolella - ja varsin kirkkaasti vuonna 2019, kun Trumpin tavasta hoitaa asioita alkoi olla näyttöä. Vai oliko se vain hurmaantuminen Trumpiin, joka sumensi arvostelukyvyn?

Kyllä kuumapäät lähtevät liikkeelle, kun ne on ensin saatu viritettyä. Niin populismi toimii - ja muistetaan, että yhtäläisesti politiikan kaikilla suunnilla.

Viime keskiviikon ja sitä seuranneen yön tapahtumat USA:n Capitolilla näen tappiona populisteille myös muissa maissa, kuten Suomessa. Muut puolueet tulevat käyttämään USA:n tapahtumia hyvänä huonona esimerkkinä epäonnisesta populistisesta politiikasta.

Kuntavaalit ovat ovella, eikä USA:n tapahtumien olettaisi voivan vaikuttaa paikallistason poliittiseen keskusteluun. Turha luulo. Tilanne on aivan liian herkullinen.

Seuraan erityisellä kiinnostuksella tapaa, jolla perussuomalaiset koettavat tehdä nyt välimatkaa ihailemiinsa trumpilaisiin. Huhtasaaren nobel-ehdotuksesta olen todella vahingoniloinen.

Vaikka Trump ei omin käsin saanut aikaan kaikkea sitä, mitä kongressirakennuksessa ja sen liepeillä tapahtui, on hän kuitenkin yksi suurmmista vastuunkantajista. Totta kai vastuu on ensisijaisesti teot tehneillä. Kulunut sanonta "verta käsissään" kuvaa kuitenkin Trumpin tilannetta. Trump suoranaisesti kehotti hurmioitunutta seuraajakuntaansa kävelemään kongressiin, jotta Bidenin valinnan vahvistaminen keskeytyisi. Näinhän sitten tapahtui, eikä ihmishenkien menettämiseltä säästytty.

Myös sosiaalisen median alustat, jotka eivät suitsineet Trumpia, kantavat vastuuta. Trumpin sulkeminen ulos tilanteen jo kärjistyttyä on liian vähän ja liian myöhään. Toki on niin, että suurimpien some-jättien (etenkin Twitter) toimenpiteet eivät olisi estäneet Trump-mielisten joukkoistumista, mutta ehkä ilmiö olisi jäänyt vähän pienemmäksi.

Samanlaisiin vastuisiin on hyvä myös kotoisten lietsojien varautua, kun saavat tarpeeksi heiteltyä bensaa liekkeihin. Vaihtoehtoisten totuuksien kuplaa meilläkin ylläpitävät voivat samalla tavoin saada sopivalla tavalla hukassa olevat ryhtymään seurauksiltaan vakaviin tekoihin.