Tässä oli erikoista se, että heteroseksiä näytettiin, mutta kun oli homoseksiä niin kuva siirtyi puuhun ja kuului huokauksia...elokuva käsittelee kesäromanssia ja ihastumista, ei siis rakkautta. Iso ero. Heteromiehen kirjoittama fantasia.
André Aciman on avioliitossa naisen kanssa ja heillä on kolme lasta. Sitähän me emme tiedä, onko hän kenties bi?
Ostin audiokirjan. Halusin kokeilla miltä tuntuu kuunnella tuo kirja. Iso yllätys oli se, että kirjassa on paljon enemmän sisältöä ja valtavasti yksityiskohtia kuin elokuvassa. Seksikohtauksetkin on kerrottu tyylillä. Ne eivät ole rumia, mutta hyvin eroottisia kylläkin.
Kuuntelen parhaillaan YLE Areenasta Marcel Proustin kirjaa Kadonnutta aikaa etsimässä. Kerronta on todella monipolvista ja yksityiskohtaista. Hieman sama on tyyli myös André Acimanilla.
Kuunneltuani kirjan alkaa tuntua siltä, ettei elokuva pääse läheskään sille tunteiden intensiteetin tasolle kuin kirja. Monessa kohtaa tuli oma nuoruus mieleen ja turha arkuus näissä asioissa. Erinomaisia tilanteita tuli eteen, mutta kun en uskaltanut rikoslain ollessa voimassa.
Ajattelen, että kuinka ihmeessä heteromies pystyy kuvaamaan sitä tunnevirtaa, jota homomies kokee. Jotenkin se nyt onnistui hyvin.
Vastaavanlaisen mietinnän kävin läpi luettuani kirjan The Front Runner (1974). Sen oli kirjoittanut Patricia Nell Warren, joka on hänen oikea nimensä. Kirja on todella koskettava. Minulla kostui monta nästyykiä sitä lukiessa. Niin tarkka kuvaus se oli homomiesten tuntemuksista.
Hieman selitystä onnistuneesta kirjasta tuli sen jälkeen kun Warren tuli lesbona kaapista ulos. Ajattelen, että hänen on ollut pakko konsultoida kirjansa sisältöjä aitojen homomiesten kanssa.
Kirjan tarina on niin intiimi, ettei sitä ole uskallettu vielä tehdä elokuvaksi. Ehkä Brokeback Mountain elokuvan jälkeen joku voisi uskaltaa yrittää.