Tilastokeskus: naisparien eronneisuus miespareja suurempi (juttukommentit)

Mielestäni syyt lesbo- ja homoavioliittojen korkeampiin avioeronneisuuslukuihin verratuina heteroliittoihin ovat selvät. Yhteiskunnassa vaikuttaa edelleen kielteisiä asenteita homoliittoja kohtaan. Ne eivät ole tasamitallisia heteroliittojen kanssa. Se näkyy julkisuudessa vaikkapa luterilaisessa kirkossa käytävässä keskustelussa vihkioikeuksista ja tilojen käyttämisestä.

Homot ja lesbot ovat myös sisäistäneet yhteiskunnassa vallitsevia kielteisiä asenteita. Se vaikuttaa suoraan kykyyn rakentaa pysyviä parisuhteita. Jos en hyväksy itseäni, on vaikea hyväksyä myöskään kumppania.

Yhteiskunnassa on paljon heterosuhteita tukevia periaatteita, asenteita ja mahdollisuuksia. Homot eivät "luonnostaan kuulu joukkoon", joille pitäisi noita tukia antaa. Homot eivät myöskään hakeudu taikka eivät uskalla hakeutua hakemaan apua silloin kun parisuhde tarvitsisi terapeuttista apua.

Oma lukunsa on sitten amerikkalaisessa kulttuurissa hellityn ja tännekin kopioidun kiiltokuvamaisen avioliiton ihannointi. Se vaikeuttaa liittojen kasvamista ja rakentumista 99% liitoista. Sen sijaan pareille pitäisi opettaa arjesta selviämistä ja unohtaa tyystin punaiset sydämen kuvat!

"Homot ja lesbot ovat myös sisäistäneet yhteiskunnassa vallitsevia kielteisiä asenteita. Se vaikuttaa suoraan kykyyn rakentaa pysyviä parisuhteita. Jos en hyväksy itseäni, on vaikea hyväksyä myöskään kumppania.

Yhteiskunnassa on paljon heterosuhteita tukevia periaatteita, asenteita ja mahdollisuuksia. Homot eivät "luonnostaan kuulu joukkoon", joille pitäisi noita tukia antaa. Homot eivät myöskään hakeudu taikka eivät uskalla hakeutua hakemaan apua silloin kun parisuhde tarvitsisi terapeuttista apua. "

En oikein ymmärrä tätä kommentia, koska minä olen kirjoitellut todellisuudesta ja saanut ristiriitaista palautetta ja mm. että kaikki on hyvin ja vain itsestä kiinni....tässä peräänkuulutetaan jnkl apua tai tukea ja viitataan itsesyrjintään.

Minä en usko itsesyrjintään. Voi olla, että on olemassa todellisia syitä eroon esimerkiksi persoonallisuushäiriö. Yhteiskunnan tekemä syrjintä aiheuttaa, että kun ei kykene olemaan avoin kasvuiässä ja on vähän ihmissuhteita yleensäkin jne ei ole kykyä elää jonkun ihmisen kanssa eikä tämä ole sen yksilön vika, vaan hän on aikansa kasvatti. Ei ehkä kykene empatiaan ja vuorovaikutukseen; lisäksi kun tulevat olemassa olevat ennakkoluulot rasitteeksi.

"Yhteiskunnassa on paljon heterosuhteita tukevia periaatteita, asenteita ja mahdollisuuksia. "

Niin tämä, että heterot saavat erilaista rahallista panostusta, jotta perhe pysyisi koossa jne jne.

Tästä rahan merkityksestä olen kirjoitellut : se näkyy suoraan arkielämässä - ja sen puute merkitsee hyvinvoinnin osattomuutta ja syrjäytyneisyyttä muodossa tai toisessa, mistä nimeonmaan me kärsimme ja seuraukset ovat sen mukaisia.

Minä tiedän, mitä on itsesyrjintä - uskoi siihen joku tai oli uskomatta.

Omalla kohdallani 1980-luvun aids-kohu ja "otollisessa" elämän vaiheessa velloneet muutkin homouteen liittyvät stereotypiat löivät silmissäni homoseksuaalisuuteen niin ruman leiman, etten kertakaikkisesti pystynyt samastamaan itseäni sellaiseen ihmisryhmään, jota kutsuttiin "homoiksi". Omalla kohdallani riittävä tieto ja ymmärrys lopulta mursivat itsesyrjinnän.

Kaikki ei tietenkään ole hyvin eikä kaikki ole vain itsestä kiinni. Ennen kaikkea ennakkoluuloja on kitkettävä ja hlbti saatava juurrutettua osaksi arkea. Tuo on asia, johon on satsattava.

En hahmota, miten ryhmänä "heterot" saisivat erityisiä panostuksia. Esimerkiksi perheiden koossapysymiseen kohdennettu tuki ei tietääkseni ole sidottu seksuaaliseen suuntautuneisuuteen. Lapsilisätkään eivät liity mitenkään vanhempien (tai lapsien) heteroseksuaalisuuteen.