Neljän kannatusmittauksissa suurimman puolueen puheenjohtajaa Ylelle: kyllä translakiuudistukselle (juttukommentit)

Ylen uutisessa todetaan, että "Muissa Pohjoismaissa sukupuolenkorjausleikkauksen yhteydessä ei vaadita sterilisaatiota. Euroopan komissio on linjannut, että vaatimuksesta tulisi luopua."

Vihreiden Touko Aalto puoletaan kommentoi vastauksessaan, että "On ihmisoikeusloukkaus, että tällä hetkellä sukupuolenkorjausleikkauksessa vaaditaan sterilisaatiopakkoa."

Molemmissa viitataan sukupuolenkorjausleikkaukseen, kun translakiuudistuksessa pitäisi puhua juridisen sukupuolen vahvistamisesesta tai juridisen sukupuolen muuttamisesta. Olisi siis poistettava steriliteettivaatimus juridisen sukupuolen vahvistamisesta. Sukupuolenkorjausprosessi mahdollisine kirurgisine toimenpiteineen on toinen asia.

Jälleen kerran tuli esiin se, että tarvittaisiin valistusta.
Tähän tietenkin on syynä se, että alapään leikkaaminen ei aina onnistu eikä lopputulos ole toivottava: se voi olla työläs, koska esim. pitää laajentaa sitä reikää koko loppuikä tai peniksestä ei pysty rakentamaan oikean oloista tai näköistä. Leikkauksessa on paljon riskejä ja toipuminen hidasta. Solut uusiutuvat ja menevät sen oman systeeminsä mukaan. Kirurgia on aina interventio biologisesti loistavalle keholle, jota evoluutio on kehittänyt miljoonia vuosia. Lopputulos on täydellisyys. Ei luonto tee virheitä ( jos ei oteta huomioon sairauksia ).

Sitten tullaan kysymyksiin että onko nainen nainen jos sillä on munat tai mies mies ilman penistä. Sitten nämä uimahallit jne, missä riisutaan alasti. Miten niitten kanssa tehdään jos on edelleen kellit tallella. Sitten säikyttelee jengiä.

Kasvuhormonit ja sukupuolihormonit ovat myös riskillä, koska kaikenlaista voi tulla niitten mukana. Lyheneekö elinikä?

He aikoinaan itse vaativat korjauksia ja nyt peräännytään niistä. Lääketiede ei ole pystynyt tekemään kummoista, koska luusto on miehen tai naisen. Ei sille kovarungolle( kaan ) voi paljon mitään tehdä.

Vaikeita asioita.

Sitten tulee kysymykseen tämä sosiaalinen ja epäsosiaalinen juttu, että kuinka sulautuu yhteiskuntaan tms. vai jääkö kotiin makaamaan.

Sitten on aina tämä että " jos ei mitään tehä niin itsetuhoisuus kasvaa "- väite. Jaa. Sekin on oma valinta. Sitten on tämä laitostumisen riski ja leikkauskierteen riski: jos korvaa ihmissuhteet sairaalakontakteilla. Missä maailmassa elää ja mitä fantasioita vaalii?

Kysymys työllistymisestä on aina ajankohtainen kaikilla vähemmistöillä. Enemmistö ei suvaitse ja millä tasolla suvaitsee.

Asennemuutoksen muokkaamiseen tarvitaan paljon rahaa, kun oikaistaan ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä, kun me emme elä enää antiikissa, missä hyväksyttiin enemmän esimerkiksi Aleksanteri Suuri oli homo eikä sitä silloin pidetty minään. Se oli luonnollista. Kristinusko muutti kaiken 300-luvulla ja poltettiin roviolla ja hakattiin käsiä.

Kuitenkin lääkäri on tässä myös hankalassa asemassa, että mikä on eettisesti ja moraalisesti oikein. Kirurgia on käsityötä ja taso vaihtelee kovasti. Toiset osaavat paremmin tai sitten voi olla vain yksi kaksi, jotka osaavat.

Nimenomaan kauneuskirurgiassa, kuten minä nämä ajattelen olevan, koska ei ole mitään "vammojen hoitamista" on tämä tyytyväisyyden taso. Mihin on tyytyväinen vai haluaako koko ajan korjata ja korjata: tehdä uusiksi. Keho ei kestä kaikkea montaa kertaa leikkaamista, vaan tuhoutuu ja rumentuu. Arpia tulee. Tulehtuu.

Sitten on tämä, että missä iässä: ennen vai jälkeen puberteetin. Jos alkaa hormonihoidot "liian aikaisin", voi olla ettei ole materiaalia rakentaa esim.neo-vaginaa.

Tietenkin voi olla, että ajan kanssa keksitään uusia jutskia.

Kalliita leikkauksia, jotka maksavat paljon yhteiskunnalle. Minusta yhteiskunnan tulisi maksaa osa. Ei kaikkea. Sitten pitäisi keskittää niille, jotka osaavat, jotta lopputulos on kaunis.

Puoskarointi pitäisi lailla kieltää koko maailmassa.
Tietysti "kuka on mitäkin" on yksi pohdiskelu. Asiaa voi lähestyä myös sen ajatuksen kautta, että lakkaako mies olemasta mies, jos vaikka jonkin onnettomuuden seurauksena tämä menettää ulkoiset sukupuolielimensä. Minä ajattelen niin, ettei lakkaa olemasta. Sukupuoli kaikessa moninaisuudessaan on monen tekijän summa.

Viittaat Kolmoisritti edellä johonkin ilmeisen määriteltyyn ryhmään pronominilla "he". Siis ketkä yksilöidysti?

Ilmeisesti ajatuksissasi "transsukupuoliset" näyttäytyy jotenkin yhtenäisenä ryhmänä, jonka jäsenillä tarpeet olisivat yhtenäiset. Ymmärränkö tajunnanvirtaasi oikein?

Entä mihin viittaat Kolmoisritti "perääntymisellä"?

Siihenkö, että vuonna 2003 voimaan tulleessa translaissa ylipäänsä annettiin transsukupuolisille oikeus juridisen sukupuolen vahvistamiseen, ehtona steriliteetti? Mistä siis nyt mielestäsi "peräännytään"? Aikanaanhan nykyään voimassa oleva translaki katsottiin kohtuullisen edistykselliseksi. Ajan myötä on kuitenkin huomattu, ettei se riittävällä tavalla ratkaise ongelmaa. Eikä mahdollisuus kirurgisiin korjauksiin tai hormonihoitoihin ole vastakkainen sen kanssa, että on oikeus päättää itse oma juridinen sukupuolensa.

Yksilön hyvinvoinnin kannalta näkisin, että mahdollisimman hyvä tämän yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen on kuitenkin inhimillisin vaihtoehto, toki riskit tiedostaen. Uimahallien säikkyjät lienee lopultakin aika marginaalinen yksityiskohta tässä vyyhdessä.

Itsetuhoisuuden pitäminen "omana valintana" on sinulta Kolmoisritti aika outo lähestymistapa, etenkin omien aiemmin esittämiesi huomioiden valossa.

Laitostumisen riski minun ymmärrykseni mukaan nimenomaan kasvaa, jos mitään ei tehdä ja yksilön toimintakykyä pyritä nostamaan. Transsukupuolisen henkilön kohdalla kyse on 1) tämän tunnustamisesta ja kohtaamisesta tälle mielekkäässä sukupuolessa sekä 2) tarvittavien lääketieteellisten hoitojen takaamisesta.

Translakiuudistuksen ydintä on nimenomaan se, että yksilölle annetaan mahdollisuus itse päättää oma (virallisissa henkilöyden todistavissa dokumenteissa näkyvä) juridinen sukupuoli. Arjen elämää helpottaa aika tavalla, kun tämä "virallinen lokero" on mahdollisimman linjassa henkilön ulkonäön ja oman identiteetin kanssa. Palvelutiskillä ei (yleensä) pyydetä laskemaan housuja tai nostamaan hametta. Siellä missä haaroväliin katsotaan, ei juridisella sukupuolimerkinnällä lähtökohtaisesti ole merkitystä.

Jo nykyinen lainsäädäntö takaa oikeuden lääketieteellisiin hoitoihin ja niiden kautta mahdollisuuden sukupuolen juridiseen vahvistamiseen. Tällainen marssijärjestys kuitenkin johtaa myös tarpeettomiin lääketieteellisiin prosesseihin. Monet eivät kaipaa vaatteiden alle muutoksia, ainakaan heti.

Juridisella tunnustamisella - siis oikeudella valita itse, ehkä kolmesta(kin) vaihtoehdosta - tosielämän koe vietäisiin peruustusmahdollisuudella varustetusti aivan uudelle tasolle. Sen aikana ja jälkeen olisi sitten mahdollisuus tehdä päätöksiä lääketieteellisistä korjauksista.
"Tähän tietenkin on syynä se, että alapään leikkaaminen ei aina onnistu eikä lopputulos ole toivottava: se voi olla työläs, koska esim. pitää laajentaa sitä reikää koko loppuikä tai peniksestä ei pysty rakentamaan oikean oloista tai näköistä. Leikkauksessa on paljon riskejä ja toipuminen hidasta."

Juuri tämän takia monet transmiehet päätyvät pitämään alkuperäiset vehkeensä. Peniksestä saa kyllä varsin aidonnäköisen, mutta riskinä on että ei saa enää ollenkaan orgasmia. Mikä ainakin minulle on tärkeämpää kuin olla muiden mielestä normaali.


"Ei luonto tee virheitä ( jos ei oteta huomioon sairauksia )."

Voidaan varmaan pitää eräänlaisena synnynnäisenä epämuodostumana sitä, että aivojen ja kehon sukupuoli on eri paria. Ainakin toistaiseksi vain toista niistä pystytään muuttamaan.


"Sitten tullaan kysymyksiin että onko nainen nainen jos sillä on munat tai mies mies ilman penistä. Sitten nämä uimahallit jne, missä riisutaan alasti. Miten niitten kanssa tehdään jos on edelleen kellit tallella. Sitten säikyttelee jengiä."

Juridisesti minä olen mies, ja kaikkien mielestä jokapäiväisessä kanssakäymisessä. Mikä minä sinun mielestäni olen, sillä ei ole minulle mitään merkitystä.

Uimahallien kanssa tehdään näin: http://www.suh.fi/toiminta/erityisuinti/kayttooikeusmerkki


"Kasvuhormonit ja sukupuolihormonit ovat myös riskillä, koska kaikenlaista voi tulla niitten mukana. Lyheneekö elinikä?"

Lyhenee. Naiset tunnetusti elävät pidempään. Testosteroni altistaa myös transmiehet sydän- ja verisuonitaudeille ym. Onneksi kuitenkin elintavoilla voi vaikuttaa paljon. Kasvuhormonia ei sukupuolenkorjauksessa käytetä.

Kaikkien lääkehoitojen kohdalla arvioitaneen hyödyt vs. riskit.

I'd rather die on my feet than live on my knees. Kuolen mieluummin seitsemänkymppisenä infarktiin kuin kolmekymppisenä vitutukseen. (Pun not intended.)


"He aikoinaan itse vaativat korjauksia ja nyt peräännytään niistä. Lääketiede ei ole pystynyt tekemään kummoista, koska luusto on miehen tai naisen. Ei sille kovarungolle(kaan) voi paljon mitään tehdä."

Käsitääkseni sukupuolenkorjausta Suomessa katuu jälkeenpäin vain muutamia prosentteja.

Ehkä joku tulevaisuuden arkeologi tutkii luurankoani 3000 vuoden päästä ja olettaa minun olleen nainen. So what?


"Vaikeita asioita."

Hassua, että sinulle näyttää olevan paljon vaikeampia kuin meille jotka joudumme niiden kanssa elämään 24/7. Mikä pakkomielle sinulla on vastustaa sukupuolenkorjaushoitoja? Onko se sinulta pois? Mene mieluummin vaikka puhumaan sen puolesta, että ihmisten kannattaisi harrastaa enemmän liikuntaa ja käytää vähemmän alkoholia, niin saadaan paljon enemmän säästöjä terveydenhuollossa.

On itse asiassa todella mielenkiintoista, miten sukupuolenkorjaushoidot herättävät jossakussa jota asia ei suoranaisesti koske, niin suuria tunteita. Fascinating!


"Sitten tulee kysymykseen tämä sosiaalinen ja epäsosiaalinen juttu, että kuinka sulautuu yhteiskuntaan tms. vai jääkö kotiin makaamaan."

Varmaan mahdollisuudet yhteiskuntaan sopeutumiseen on varsin paljon paremmat, kun voi elää siinä sukupuolessa jota kokee olevansa. Syrjinnän lopettaminen ja ihmisenä kohteleminen saattaisi -kas kummaa- auttaa aika paljon myös!


"Sitten on aina tämä että " jos ei mitään tehä niin itsetuhoisuus kasvaa "- väite. Jaa. Sekin on oma valinta. Sitten on tämä laitostumisen riski ja leikkauskierteen riski: jos korvaa ihmissuhteet sairaalakontakteilla. Missä maailmassa elää ja mitä fantasioita vaalii?"

Fantasioistasi en tiedä, enkä haluakaan tietää, mutta selvästikin elämme eri maailmoissa. Minun maailmassani olen ollut yhteensä kaksi yötä sairaalassa sukupuolenkorjauksen takia.


"Kysymys työllistymisestä on aina ajankohtainen kaikilla vähemmistöillä. Enemmistö ei suvaitse ja millä tasolla suvaitsee."

Pitäisikö tummaihoisetkin valkaista, homot eheyttää ja naiset steriloida ettei syrjitä työelämässä? Vai pyrkiä muuttamaan asenteita?


"Kuitenkin lääkäri on tässä myös hankalassa asemassa, että mikä on eettisesti ja moraalisesti oikein. Kirurgia on käsityötä ja taso vaihtelee kovasti. Toiset osaavat paremmin tai sitten voi olla vain yksi kaksi, jotka osaavat.

Nimenomaan kauneuskirurgiassa, kuten minä nämä ajattelen olevan, koska ei ole mitään "vammojen hoitamista" on tämä tyytyväisyyden taso. Mihin on tyytyväinen vai haluaako koko ajan korjata ja korjata: tehdä uusiksi. Keho ei kestä kaikkea montaa kertaa leikkaamista, vaan tuhoutuu ja rumentuu. Arpia tulee. Tulehtuu."

Kuinka paljon sinä oikeastaan tiedät sukupuolenkorjaukseen liittyvien leikkausten tekemisestä Suomessa? Nykyään on ihan pätevät ammattilaiset asialla.

Niin voi tietysti käydä, että jollain transsukupuolisellakin ulkonäkö muodostuu pakkomielteeksi, jota korjaillaan jatkuvilla leikkauksilla. Tämä ei kuitenkaan ole mitenkään yleistä, eikä sitä tueta julkisin varoin, vaan jokainen maksaa omasta kukkarostaan. Outo ajatus, että se olisi perusteena olla tekemättä sukupuolenkorjausta ollenkaan. Samalla logiikalla ei voisi korjata mitään epämuodostumaa, joka ei ole suoranainen fyysinen terveysriski, siinä pelossa että ulkonäkö muodostuu potilaalle pakkomielteeksi ja hän antaa leikellä itsensä Michael Jacksonin näköiseksi.


"Kalliita leikkauksia, jotka maksavat paljon yhteiskunnalle. Minusta yhteiskunnan tulisi maksaa osa. Ei kaikkea. Sitten pitäisi keskittää niille, jotka osaavat, jotta lopputulos on kaunis.

Puoskarointi pitäisi lailla kieltää koko maailmassa."

Hyvä kysymys miten pitkälle yhteiskunnan pitäisi maksaa terveydenhuolto. Jos jostain olisi aivan pakko karsia, tuntuisi reilummalta karsia itseaiheutettujen sairauksien hoidosta. Kukaan ei päätä tulla lihavaksi, juopoksi, eikä tupakkariippuvaiseksikaan, mutta transsukupuolisuus on vielä vähemmän oma valinta. Kulut tuskin muodostuvat ylitsepääsemättömiksi, koska asia koskettaa arviolta vain paria ihmistä tuhannesta.

Vaikuttaa siltä, että olet enemmän huolissaan transihmisten epätäydellisestä ulkonäöstä kuin me itse! Tähän auttaa se, että jos näet ihmisen jonka ulkonäkö ei miellytä, katselet muualle.

Puoskaroinnin kieltämisestä olen täysin samaa mieltä. Toisaalta ymmärrän hyvin, että jossain sinun unelmayhteiskunnassasi missä ei ole julkista terveydenhuoltoa, transihmiset hakeutuvat puoskareille parempien vaihtoehtojen puutteessa.