Tässä mennään taas aivan metsään. Tarvittavat muutokset tulisi olla paljon laajemmat, mitä vaaditaan. Tyydytään liian vähään. Nimenomaan jos katsotaan tai vedotaan itsemurhatilastoihin, niin tällainen yksittäinen tekijä ei merkitse mitään niiden parantamiseksi. Pitää katsoa pintaa syvemmälle. Tässä tarvitaan selvää rahallista tukea yhteiskunnallisen satuksen parantamiseksi: tukea arkieleämän ongelmiin. Rahalla on nopea ja pysyvä vaikutus, kun se perustuu lakiin. Seksuaaliset vähemmistöt eivät ole ymmärtäneet rahan merkitystä yhteiskunnallisen huono-osaisuuden korjaamisessa, mutta sen ymmärtää hyvin oikeistopuolueet, jotka ovat sitä rahaa kahmimassa sekä oikealta että vasemmalta- rahaa, jota he eivät tarvitse, mutta jokaisen kun on heidän mielestään saatava ne omat rikastumiskanavansa yhteiskunnan tuella. TÄMÄ kielletään seksuaalisilta vähemmistöiltä keinolla millä hyvänsä, koska kakku, mitä jaetaan on rajallinen.....tyhmiä vedätetään!
Arkielämän ongelmiin tarkoitettujen tukien perusteiden on oltava yhdenvertaiset. Ne eivät saa olla riippuvaisia kuulumisesta/kuulumattomuudesta johonkin vähemmistöön. Tukien pitää olla sidoksissa konkreettisiin ongelmiin, ja olla lähtökohtaisesti tilapäisiä (eli ongelman mahdollisesti poistuessa tukikin poistuu).
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuulumista ei lähtökohtaisesti pidä käsitellä ongelmana. Sellainen on stigmatisoivaa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuulumisessa itsessään ei ole mitään tukiperustetta. Jos em. vähemmistöihin kuuluminen on jollain tavoin johtanut ongelmiin, on ensisijaisesti ongelma pyrittävä käsittelemään pois. Tarvittaessa on annettava tukea ongelmasta selviämiseen ja/tai ongelman seurauksiin - ei vähemmistöön kuulumiseen.