Kiitos kaunis Vaeltaja 2006 hienosta kirjoituksestasi. Holapa on ollut yksi niistä harvoista kulttuuriministereistä, jotka ovat todella tuon arvon arvoisia. Hieno mies, hienot teokset ja hienoa koko hänen elämänsä jättämä jälki.
Holapan julkinen esiintulo homoseksuaalisuuden ja Ystävän muotokuva-romaanin kanssa oli minulle tärkeä asia 90-luvulla, jolloin olin nuori ja kärsin hiljaa ajan homovihamielisestä ilmapiiristä. Homoseksuaalisuus oli tuolloin yleisenä retostelun aiheena mm. parisuhdelain takia, eikä ollut epätavallista törmätä avoimen homofoobisiin asenteisiin mediassa, politiikassa ja kulttuurielämässä, jokapäiväisessä arjessa. Erityisenä yksityiskohtana muistan tuolta ajalta ulkomaiset dokumenttiohjelmat ja televisiosarjat, joissa käsiteltiin HLBT-ihmisiä neutraalisti, mutta joiden ruututekstityksistä huokui suomentajan inho aihetta kohtaan – sana "homosexual" saatettiin suomentaa protestinomaisesti sanalla "hintti". Se, että kaiken tämän matalamielisyyden keskellä nousi esiin tällainen sivistynyt vanhempi herra ja kertoi avoimesti olevansa homo, se kevensi oloani ja antoi rohkeutta uskoa tulevaan.
