Loistavaa!
Homosotaveteraanin muistoa kunnioittaen.
Homosotaveteraanin muistoa kunnioittaen.
Syysretki Tom of Finlandin sota-ajan palveluspaikalle (juttukommentit)
Kuva Touko Laaksosesta talvisodan ajoilta yksiköineen on täällä
http://worldoftomoffinland.com/insider_trading_tof/wp-content/uploads/2011/06/WB_27.01.jpg
(Touko on lyhyt nuorimies takarivissä, pidemmän miehen oikealla puolella; hänhän oli tuolloin iältään vasta vähän yli parikymppinen mies, 18-23 -vuotias talvi- ja jatkosodan aikoina).
Tuosta Helsingin suurpommitusten ajasta, helmikuussa 1944 selviäminenhän oli suuri saavutus Helsingin ilmapuolustukselle. Silloin tosiaan kymmenen päivän välein yöaikaan 728, 383 ja 896 venäläiskonetta hyökkäsi Helsinkiä vastaan ja niiden pommikuorma oli suhteessa yhtä suuri, kuin millä Liittoutuneet pommittivat natsi-Saksassa Dresdenin tulimereksi ja raunioiksi ja missä kymmeniä tuhansia ihmisiä kuoli.
Tuolloin Helsingin jatkosodan suurpommituksissa vain 300 rakennusta tuhoutui tai vaurioitua ja 151 ihmistä kuoli - neuvostopommittajien pommeista vain nelisen prosenttia pääsi kantakaupunkiin. Pommikuorma oli neuvotopommittajilla valtava ja jos ne olisi saatu pudotettua kaikki Helsinkiin kantakaupunkiin, olisi pommeja riittänyt arviolta vajaan 10 m välein.
Helsinki pelastui vastaavalta tuholta lähinnä näiden ansiosta:
Käytössä oli tutkia, joiden avulla neuvostokoneiden tuloa vastaan päästiin paremmin puolustautumaan ja koneiden kulkua seuraamaan ja suuntaamaan tulitus niihin kohdennetusti. Ilmapuolustustuspatteristot ja valonheittimet saivat pidettyä tehokkaan sulkutulen eri suunnista (tosin eniten idästä ja etelästä päin) kaupunkiin hyökänneitä neuvostopommittajia vastaan ja tuolloin ilmeisen vähäisen koulutuksen, vähäisen lentokokemuksen omanneet venäläislentäjät eivät kyenneet ja ilmeisesti myöskään eivät osin uskaltaneet lentää sulkutulen läpi, mitä ilmatykistöpatterit ampuivat niiden eteen, vaan pudottivat pommilastinsa mereen ja kaupungin ulkopuolelle harvemmin asutuille alueille pääasiassa.
Neuvostokoneita ammuttiin alas vain pieni määrä, mutta niiden tavoite, pääsy tuhoamaan pommituksin Helsinki, estettiin. Puolustuksessa oli mukana myös pienehkö torjuntahävittjäryhmä. Tykistöpattereita tukeneita valonheittimiä operoivat isolta osin naiset, lotat (naisia oli valonheitinryhmässä 151).
Lisäksi myös Helsingin pimennyksillä ja valevalokaupungilla hämättiin neuvostopommittajia.
Kun valvontakomission venäläiset sodan päätyttyä tulivat Helsinkiin, he ihmettelivät että kaupungissa oli ninkin vähän tuhoja. Heillä oli ollut uskomus, että Helsinki olisi pahastikin raunioina suurpommitusten jäljiltä.
Saksassa Dresdenin raunioiksi pommitus ja tulimeri kaupungissa taas onnistui ilmeisesti siitä syystä, että Liittoutuneiden lentäjät olivat kokeneempia (olivat pommittaneet jo sitä ennen muitakin natsi-saksan kaupunkeja rankasti, hyökänneet niiden ilmapuolustusta vastaan) ja lensivät saksalaisten sulkutulen läpi, konemenetyksistä huolimatta ja pääsivät pudottamaan pommilastit kaupunkiin.
Kertomuksia Helsingin ilmapuolustuksesta tuolloin, etenkin jatkosodan suurpommitusten aikaan esim. täällä
http://www.valomerkki.fi/vantaan-lauri/vantaan-lauri-arkisto/ilmapuolustus-pelasti-helsingin
http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki/sota/pitajanmaki_sodassa.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_ilmatorjunta
Kartta Helsingin ilmapuolustuksen sijoittumisista tuolloin jatkosodan aikaan on esim. täällä hsn uutisissa (Toukon patteri siis luoteessa Pajamäessä) http://hs11.snstatic.fi/webkuva/taysi/960/1305787667326?ts=643
(neuvostopommittajat kaarsivat Helsinkiä vastaan myös lännestä päin ja sisämmaan kautta, joten suurpommituksen ilmahyökkäystä tuli joka puolelta, vaikkakin suurin osa pommikoineista tuli idästä ja etelästä päin).
Detaljina sellainen asia että neuvostoliiton ilmavoimilla oli Helsingin suurpommituksissa käytössä myös amerikkalaisvalmisteisia lentokoneita, joita Yhdysvallat oli toimittanut aseapuna neukkulaan. Mm. näillä pommittaja-yöhävittäjillä hyökättiin Helsinkiä vastaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Douglas_A-20_Havoc , http://cdn-www.airliners.net/aviation-photos/middle/5/1/8/1756815.jpg
ja http://wp.scn.ru/en/ww2/a/551/1/2
Nuo hyökkäsivät raskaina syöksyhävittäjinä, konetuliaseillaan erityisesti ilmapuolustuspattereitamme vastaan.
Kommenttia muokattu: 23.09.2015 klo 19:09
http://worldoftomoffinland.com/insider_trading_tof/wp-content/uploads/2011/06/WB_27.01.jpg
(Touko on lyhyt nuorimies takarivissä, pidemmän miehen oikealla puolella; hänhän oli tuolloin iältään vasta vähän yli parikymppinen mies, 18-23 -vuotias talvi- ja jatkosodan aikoina).
Tuosta Helsingin suurpommitusten ajasta, helmikuussa 1944 selviäminenhän oli suuri saavutus Helsingin ilmapuolustukselle. Silloin tosiaan kymmenen päivän välein yöaikaan 728, 383 ja 896 venäläiskonetta hyökkäsi Helsinkiä vastaan ja niiden pommikuorma oli suhteessa yhtä suuri, kuin millä Liittoutuneet pommittivat natsi-Saksassa Dresdenin tulimereksi ja raunioiksi ja missä kymmeniä tuhansia ihmisiä kuoli.
Tuolloin Helsingin jatkosodan suurpommituksissa vain 300 rakennusta tuhoutui tai vaurioitua ja 151 ihmistä kuoli - neuvostopommittajien pommeista vain nelisen prosenttia pääsi kantakaupunkiin. Pommikuorma oli neuvotopommittajilla valtava ja jos ne olisi saatu pudotettua kaikki Helsinkiin kantakaupunkiin, olisi pommeja riittänyt arviolta vajaan 10 m välein.
Helsinki pelastui vastaavalta tuholta lähinnä näiden ansiosta:
Käytössä oli tutkia, joiden avulla neuvostokoneiden tuloa vastaan päästiin paremmin puolustautumaan ja koneiden kulkua seuraamaan ja suuntaamaan tulitus niihin kohdennetusti. Ilmapuolustustuspatteristot ja valonheittimet saivat pidettyä tehokkaan sulkutulen eri suunnista (tosin eniten idästä ja etelästä päin) kaupunkiin hyökänneitä neuvostopommittajia vastaan ja tuolloin ilmeisen vähäisen koulutuksen, vähäisen lentokokemuksen omanneet venäläislentäjät eivät kyenneet ja ilmeisesti myöskään eivät osin uskaltaneet lentää sulkutulen läpi, mitä ilmatykistöpatterit ampuivat niiden eteen, vaan pudottivat pommilastinsa mereen ja kaupungin ulkopuolelle harvemmin asutuille alueille pääasiassa.
Neuvostokoneita ammuttiin alas vain pieni määrä, mutta niiden tavoite, pääsy tuhoamaan pommituksin Helsinki, estettiin. Puolustuksessa oli mukana myös pienehkö torjuntahävittjäryhmä. Tykistöpattereita tukeneita valonheittimiä operoivat isolta osin naiset, lotat (naisia oli valonheitinryhmässä 151).
Lisäksi myös Helsingin pimennyksillä ja valevalokaupungilla hämättiin neuvostopommittajia.
Kun valvontakomission venäläiset sodan päätyttyä tulivat Helsinkiin, he ihmettelivät että kaupungissa oli ninkin vähän tuhoja. Heillä oli ollut uskomus, että Helsinki olisi pahastikin raunioina suurpommitusten jäljiltä.
Saksassa Dresdenin raunioiksi pommitus ja tulimeri kaupungissa taas onnistui ilmeisesti siitä syystä, että Liittoutuneiden lentäjät olivat kokeneempia (olivat pommittaneet jo sitä ennen muitakin natsi-saksan kaupunkeja rankasti, hyökänneet niiden ilmapuolustusta vastaan) ja lensivät saksalaisten sulkutulen läpi, konemenetyksistä huolimatta ja pääsivät pudottamaan pommilastit kaupunkiin.
Kertomuksia Helsingin ilmapuolustuksesta tuolloin, etenkin jatkosodan suurpommitusten aikaan esim. täällä
http://www.valomerkki.fi/vantaan-lauri/vantaan-lauri-arkisto/ilmapuolustus-pelasti-helsingin
http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki/sota/pitajanmaki_sodassa.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_ilmatorjunta
Kartta Helsingin ilmapuolustuksen sijoittumisista tuolloin jatkosodan aikaan on esim. täällä hsn uutisissa (Toukon patteri siis luoteessa Pajamäessä) http://hs11.snstatic.fi/webkuva/taysi/960/1305787667326?ts=643
(neuvostopommittajat kaarsivat Helsinkiä vastaan myös lännestä päin ja sisämmaan kautta, joten suurpommituksen ilmahyökkäystä tuli joka puolelta, vaikkakin suurin osa pommikoineista tuli idästä ja etelästä päin).
Detaljina sellainen asia että neuvostoliiton ilmavoimilla oli Helsingin suurpommituksissa käytössä myös amerikkalaisvalmisteisia lentokoneita, joita Yhdysvallat oli toimittanut aseapuna neukkulaan. Mm. näillä pommittaja-yöhävittäjillä hyökättiin Helsinkiä vastaan https://fi.wikipedia.org/wiki/Douglas_A-20_Havoc , http://cdn-www.airliners.net/aviation-photos/middle/5/1/8/1756815.jpg
ja http://wp.scn.ru/en/ww2/a/551/1/2
Nuo hyökkäsivät raskaina syöksyhävittäjinä, konetuliaseillaan erityisesti ilmapuolustuspattereitamme vastaan.
Kommenttia muokattu: 23.09.2015 klo 19:09
Human,
Neuvostolentäjät olivat niin päteviä ja hyviä suunnistajia, että pommittivat kerran vahingossa Tukholmaakin luullen sitä Helsingiksi.
Nykyisen Lauttasaaren alueelle rakennettu "Vale-Helsinki" (voimakkaita valoja Helsingin keskustan muotoisessa ryhmityksessä) toimi todellakin erittäin hyvin.
Lisäksi on todella totta, että Neuvostopommittajien miehistöt olivat erittäin kokemattomia, ja pienikin sulkutuli toi "pupun pöksyyn", torjuntahävittäjistä puhumattakaan. Saksasta saatujen Messerschmidt -hävittäjien myötä ilmauhka väheni lähes olemattomiin. Niiden laatu yhdistyneenä suomalaislentäjien taitoon katkaisi venäläisten selkärangan.
Vangeiksi jääneet pudotettujen koneiden pelastuneet lentäjät kertoivat, että ainakin noin 50% koneista pudotti pommilastinsa ihan suosiolla jo kaukana merellä ja kääntyi takaisin kotiin. Johdossa kuulemma laskettiin tuloksia pudotettujen pommien määrän eikä niiden tarkkuuden ja tehon mukaan. Erään kertoman mukaan N-liiton Itämeren Laivaston Kaukotoimintailmavoimat pudottivat noin 50 000 harjoituspommia jonnekin Porvoon edustalle, koska kovat pommit olivat lopussa, mutta sen kuukauden kiintiö piti täyttää...
Kommenttia muokattu: 22.09.2015 klo 17:02
Neuvostolentäjät olivat niin päteviä ja hyviä suunnistajia, että pommittivat kerran vahingossa Tukholmaakin luullen sitä Helsingiksi.
Nykyisen Lauttasaaren alueelle rakennettu "Vale-Helsinki" (voimakkaita valoja Helsingin keskustan muotoisessa ryhmityksessä) toimi todellakin erittäin hyvin.
Lisäksi on todella totta, että Neuvostopommittajien miehistöt olivat erittäin kokemattomia, ja pienikin sulkutuli toi "pupun pöksyyn", torjuntahävittäjistä puhumattakaan. Saksasta saatujen Messerschmidt -hävittäjien myötä ilmauhka väheni lähes olemattomiin. Niiden laatu yhdistyneenä suomalaislentäjien taitoon katkaisi venäläisten selkärangan.
Vangeiksi jääneet pudotettujen koneiden pelastuneet lentäjät kertoivat, että ainakin noin 50% koneista pudotti pommilastinsa ihan suosiolla jo kaukana merellä ja kääntyi takaisin kotiin. Johdossa kuulemma laskettiin tuloksia pudotettujen pommien määrän eikä niiden tarkkuuden ja tehon mukaan. Erään kertoman mukaan N-liiton Itämeren Laivaston Kaukotoimintailmavoimat pudottivat noin 50 000 harjoituspommia jonnekin Porvoon edustalle, koska kovat pommit olivat lopussa, mutta sen kuukauden kiintiö piti täyttää...
Kommenttia muokattu: 22.09.2015 klo 17:02
Tässä myös kuva Touko Laaksosesta sota-ajalta, soittamassa pianoa
http://www.hybrislehti.net/sites/default/files/laaksonenpiano-668pix.jpg
Hänhän veti tuolloin kuorotoimintaa ja toimi sitten sodan jälkeen kymmenkunta vuottakin, aina 1958 asti ravintolamuusikkona. Soitteli säännöllisesti mm. Palacen baarissa pianoa.
http://www.hybrislehti.net/sites/default/files/laaksonenpiano-668pix.jpg
Hänhän veti tuolloin kuorotoimintaa ja toimi sitten sodan jälkeen kymmenkunta vuottakin, aina 1958 asti ravintolamuusikkona. Soitteli säännöllisesti mm. Palacen baarissa pianoa.
Peruuntuikohan tämä filmi Touko Laaksosesta, koska tekijäporukka näyttää tehneen muuta leffaa. Vai onko tämä pähkimässä vielä rahoituksen saamista jotenkin?
https://www.facebook.com/tomthefilm
http://tomthemovie.com/
Tästä toisesta filmistäkään, Tom of Finlandista, ei ole liiemmin kuulunut edistymisuutisia
http://tof.fi/
http://www.out.com/entertainment/movies/2013/09/11/tom-finland-biopic-director-dome-karukoski-talks-joyous-gay-art
Kommenttia muokattu: 24.09.2015 klo 01:26
https://www.facebook.com/tomthefilm
http://tomthemovie.com/
Tästä toisesta filmistäkään, Tom of Finlandista, ei ole liiemmin kuulunut edistymisuutisia
http://tof.fi/
http://www.out.com/entertainment/movies/2013/09/11/tom-finland-biopic-director-dome-karukoski-talks-joyous-gay-art
Kommenttia muokattu: 24.09.2015 klo 01:26
Kuulepas human. Väität yllä kuvasta http://worldoftomoffinland.com/insider_trading_tof/wp-content/uploads/2011/06/WB_27.01.jpg
että Tomppa olisi takarivissä. Eipä ole, hän on äärimmäisenä oikealla oleva upseeri, kaksi heraldista ruusua kauluslaatassa eli luutnantti. Luutnantiksi hänet ylennettiin 1943, eli hän on kuvassa 23 tai 24 vuotias. Talvisotaan hän ei osallistunut.
Miten muuten löysit kuvan? Saan sen toki klikkaamalla auki, mutta en löydä sitä Tom of Finland säätiön sivuilta jotta näkisin onko virhe sieltä peräisin, eli mitä he ovat kuvasta kirjoittaneet.
Kuva on melko varmasti juuri Pitäjänmäen Pajakukkulalta ja varmaankin esittää maestroa kuoronsa kanssa.
että Tomppa olisi takarivissä. Eipä ole, hän on äärimmäisenä oikealla oleva upseeri, kaksi heraldista ruusua kauluslaatassa eli luutnantti. Luutnantiksi hänet ylennettiin 1943, eli hän on kuvassa 23 tai 24 vuotias. Talvisotaan hän ei osallistunut.
Miten muuten löysit kuvan? Saan sen toki klikkaamalla auki, mutta en löydä sitä Tom of Finland säätiön sivuilta jotta näkisin onko virhe sieltä peräisin, eli mitä he ovat kuvasta kirjoittaneet.
Kuva on melko varmasti juuri Pitäjänmäen Pajakukkulalta ja varmaankin esittää maestroa kuoronsa kanssa.