Taisinpa nostaa tämän teeman esille jo tuossa Setan hallitusohjelmatoiveita käsitelleen artikkelinne kommenteissa.
Näin se nyt menee ja kaupallinen media tekee sitten omat linjauksensa. Eikä tämä muutos ole kansansivistyksellisesti ole edes pahasta, sillä Yle ei ole kirjoittanut esimerkiksi yhtään uutista Aito Avioliitto -yhdistyksestä, joka on tällaisen teeman ympäriltä kaikkea muuta kuin puolueetonta.
Todellisuudessahan hallitus vain nyt lopettaa median yksipuolisen propagandan, joka ei ole tähänkään mennessä ollut kansakunnan etu.
Ihan perusteltua, ettei "Aito avioliitto" -poppoosta ole uutisia. Sen toiminta perustuu sen verran tukevasti valheellisille väittämille ja niillä pelottelulle.
Eiköhän "Aito avioliitto" läpäise uutiskynnyksen sitten, kun siitä on jotain suurta yleisöä kiinnostavaa kerrottavana. Tähän mennessä touhu on ollut sen verran sisäänlämpiävää salakähmäisine kokoontumisineen, että tuskin paljon houkuttelee riippumattoman median edustajia paikalle, oli sitten Yle tai mikä muu tahansa.
Luin tuon Apusen vuodatuksen ja siitä jäi jotenkin hämmentynyt olo. Hänen mielestään tulollaan olevan konservatiivihallituksen osapuolten kutsuminen konservatiivisiksi on jotenkin väärin, mutta en kyllä löytänyt tekstistä viitteitä mistään sattuvammastakaan attribuutista.
"Ihan perusteltua, ettei "Aito avioliitto" -poppoosta ole uutisia. Sen toiminta perustuu sen verran tukevasti valheellisille väittämille ja niillä pelottelulle."
Eikö näiden väittämiesi, Aito Avioliitto-yhdistyksen esittämien valheellisten väittämien ja pelottelun todenperäisyyden selvittäminen ja perustelu olisi yhteiskunnallisesti tärkeää sivistystyötä?
Vai tarkoitatko, että ne mielipiteet ja perustelut ovat niin yksiselitteisesti väärin, että kansan ei tule niistä edes tietää?
Esimerkkejä suoraan aitoavioliitto.fi -sivustolta näistä "virheellisistä väitteistä" - kun avioliittolakia muutetaan, siitä seuraa:
1. Klassisen avioliiton kannattajat joutuvat marginalisoinnin ja julkisen nimittelyn kohteeksi.
-> Tapahtuu jo nyt, kiistatta ja yksiselitteisesti.
2. Kouluilta edellytetään avioliiton uusmäärittelyn mukaista seksuaalikasvatusta.
-> Tapahtuu jo nyt, mutta osa tavoitteista on vasta opetussuunnitelman luonnosvaiheessa. Toteutunut mm. Ruotsissa laajassa mittakaavassa.
3. Vanhempien oikeus varjella lapsensa tällaiselta yksipuoliselta kouluopetukselta on uhattuna.
-> Tapahtuu jo nyt, sillä teeman lonkerot ulottuvat kaikkialle kouluopetukseen, joten erottelu/kielto osallistua tällaiseen sukupuolineutraaliin kasvatukseen on, toisin kuin esimerkiksi uskontotunneille, on mahdotonta.
4. Sananvapaus vaarantuu, jos näkemys klassisen avioliiton ainutlaatuisuudesta leimataan julkisessa keskustelussa syrjinnäksi.
-> Tapahtuu jo nyt, kiistatta ja yksiselitteisesti. Kysy Päivi Räsäseltä tai Aito Avioliitto -yhdistyksesta, kun Seta ryhtyi painostamaan Heurekaa tällaisen toiminnan tukemisesta. Vaarantuvia perusoikeuksia ovat siis mm. mielipiteen- ja ilmaisunvapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus sekä luonnollisesti uskonnonvapaus.
5. Ja jos kerran avioliitto voidaan määritellä toisin, mikä estää määrittelemästä sitä polygamiseen suuntaan?
-> hyvä kysymys, vaikka minusta tämä väite onkin turha. Silti se ei ole vale vaan looginen tosiasia.
Niin että jos viitsisit kertoa, mille valheellisille väittämille ja pelottelulle Aito Avioliitto -yhdistys toimintansa perustaa, jonka vuoksi näitä asioita ei tulisi käsitellä saatika korjata median toimesta?
---
Vai tarkoitettiinko tällä nyt jopa Jari Sinkkosen asiantuntijalausuntoa, jossa ilmeisen bashaamaton lastenpsykiatrian tunnustettu asiantuntija otti kantaa lapsen asemaan, ja ohimennen kyseenalaisti kaiken aiheesta tehdyn tutkimuksen (jonka perusteella lapset voivat homoperheissä aivan hyvin)?
Pidän hyvänä ja visuaalisena hallituksen konservatiivisuusmittarina Alexander Stubbin naamanväänteitä pääuutislähetyksessä. Mittarin asteikko on vasta standardointivaiheessa, mutta pohjat saavutettiin toissapäivänä kun herrat Stubb ja Soini leikkivät tuolileikkiä. Ilmeet ja puheet ovat sen verran pahasti ristiriidassa, että jäin miettimään kuinka hän jaksaa jatkossa, kun nyt ottaa jo niin koville. Kynäilijä Apunen voi kirjoittaa millaista paskaa vain, eikä heitosta tarvitse vastata. Stubb ei voi välttää mimiikan ja ilmeidensä rehellisyyttä, varsinkin kun on puhumassa paskaa.
Tjas: "
Vai tarkoitettiinko tällä nyt jopa Jari Sinkkosen asiantuntijalausuntoa, jossa ilmeisen bashaamaton lastenpsykiatrian tunnustettu asiantuntija otti kantaa lapsen asemaan, ja ohimennen kyseenalaisti kaiken aiheesta tehdyn tutkimuksen (jonka perusteella lapset voivat homoperheissä aivan hyvin)?"
Googlaamalla selviää että Sinkkonen on ahkerasti mukana seurakuntien toiminnassa joten hänen lausuntonsa kumpuavat samasta höpöhöpö kirja raamatusta kuten Tapani Puolimatkatkankin joten ne voi jättää omaan arvoonsa.
Mutta mitä tapahtui Massachusettimelle? Tjas heittää Apusen tapaan perustelemattomia väittämiä ja toteaa ne sitten itse paikkansa pitäviksi. Liian halpaa, että tuota jaksaisi pidempää. "Tapahtuu jo nyt". Näihän ne Massakusettimessakin toimivat.
Aivan uskomatonta tosiasioiden vääristelyä ja bashausta.
Sinkkonen sai 2009 vuoden tietokirjailijapalkinnon, 2011 lääkäripäivillä erittäin arvostetun 5. Risto Pelkosen palkinnon. Todella ala-arvoista muka ohittaa tällaisen asiantuntijan näkemys vain siksi, että tämä on ollut puhujana myös seurakuntien järjestämissä tilaisuuksissa.
Mielenkiintoista on ainakin Yleisradion roolin kehitys tai muutoksen puute. Kauniisti ajatellen Ylen pitäisi olla jos ei kaikille kaikkea, niin ainakin jokaiselle jotain. Kulloisenkin hallituksen äänitorvena oleminen on hieman epäilyttävää toimintaa laitokselta, jonka rahoitus perustuu väkipakkoon (verotus on ryöstämisen legitiimi, salonkikelpoinen muoto). Samaan aikaan esim. digijulkaisuja rangaistaan täydellä arvonlisäverolla, toisin kuin alati kutistuvalla printtimedialla.
"Aivan uskomatonta tosiasioiden vääristelyä ja bashausta.
Sinkkonen sai 2009 vuoden tietokirjailijapalkinnon, 2011 lääkäripäivillä erittäin arvostetun 5. Risto Pelkosen palkinnon. Todella ala-arvoista muka ohittaa tällaisen asiantuntijan näkemys vain siksi, että tämä on ollut puhujana myös seurakuntien järjestämissä tilaisuuksissa."
Silloin kun asiantuntijalausuntoon vaikuttavat satuhahmot sillä ei ole kovinkaan suurta painoarvoa.
Suomessammehan voi koittaa nyt samansuuntainen aika, kuin taannoin Brintanniassa, kun Margaret Thatcherin hallinto toitotti saatanallisia säkeitään Britannian Ylessä, BBC:ssä, julistaen mm. kiellon kaikesta asiallisesta tiedonvälityksestä seksuaalivähemmistöistä ... mutta onneksi Britanniassa Thatcherin hirmuvalta ei koskenut kaupallisia tv- ja radio -toimijoita, jotka pitivät vähemmistöjenkin rakkauden puolta.
Yle saattaa sortua lähemmäs putinismia, synkeä konservatismin ja vanhakantaisen populistisen umpikansallis-ääriuskonnolliseksi takapajulaksi, jossa pakanallisen kristinuskomuksen saatanallisia säkeitä lisätään.
Onneksemme Suomessa enemmistö ei tule sortumaan kristillis-saatanalliseen hölynpölyyn nytkään, kuten ei ennenkään.
Parahin tjas, jokos se "aito avioliitto" -porukka alkaa kertomaan, millaisesta perheestä se puutelineessä raasti uskontonsa uhrina surmattu profeetta jesse oli? Sillähän perheen mies ei ollut sen biologinen isä, vaan senhän kävi nusaimessa avioliiton ulkopuolella se 4000 vuotta sinkkuna elellyt jumala-isä. Sen jumala-isän lapsi-rakkaudettomuudesta voi lukea sieltä satukirjasta myös vedenpaisumustarinan (1. moos.kirja 6. luku) alusta, mitä se karmea jumala-isä teki aiemmille "jumalan pojilleen" ja näiden perheille - hukutti ne suutus-päisään kaikki.
Toivottavasti "aito avioliitto" -porukalla riittää rehellisyyttä puhua uskomuksensa asioista niiden oikeilla nimillä, eli siitä, miten sitä isä-jumalansa kiduttamalla surmaamaa poikaansa tuo liike palvoo karmealla tavalla: vampyyrimaisesti juomalla sen verta ja kannibaalisesti syömällä sen lihaa, ihmisuhria palvomalla.
Valitettavsti lapsiinsekaantumis-pedofilia-tapauksia on korostuneen paljon kristillisissä piireissä, niiden herätysliikkkeissä lestadiolaisten, jehovien, helluntailaisten, katolisten piireissä, joissa tunnestusti uupuu tervehenkistä, vastuullista moraalia ja joissa lähimmäisenrakkautta on niukanlaisesti. Toki tuohan kamaluus ei ole mikään ihme, kun nuo lukevat siitä satukirjastaan sen profeetta-jeesuken kehoitukset
Luuk. 14:26 "Jos joku tulee minun (jeesuksen) tyköni eikä vihaa isäänsä ja äitiänsä ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni."
Matt. 10:34-35 "Älkää luulko, että minä (jeesus) olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. Sillä minä olen tullut nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan."
Matt. 19:29 "Ja jokainen, joka on luopunut taloista tai veljistä tai sisarista tai isästä tai äidistä tai lapsista tai pelloista minun (jeesuksen) nimeni tähden, on saava monin verroin takaisin ja perivä iankaikkisen elämän."
Heteroydinperheen erityisasema yhteiskunnassa perustuu biologiaan, ei uskontoon. Avioliitto instituutiona on mitä mainioin rituaali ja käsite ylläpitämään ehyen ydinperheen arvoa siitä huolimatta, että kirkko on yksi näitä traditioita ylläpitäviä tahoja.
Se että kirkko ylläpitää samaan tähtääviä arvoja ei tee Aito Avioliitto -yhdistyksestä uskonnollista, ja on karkea asiavirhe niin väittää.
Etenkin kun yhtä pätevästi väittäen erittäin paljon yleishyödyllistä ja humaania auttamistyötä tekevää kirkkoa disaataan vain siksi, että sen opinkappaleissa homoseksuaalisuus on kauhistus. Mikä itsekkyys, vahingoittaa tätä kutsumustyötä ja sen positiivisia vaikutuksia vain vetoamalla siihen, että he ovat polttaneet noitia.
"Se että kirkko ylläpitää samaan tähtääviä arvoja ei tee Aito Avioliitto -yhdistyksestä uskonnollista, ja on karkea asiavirhe niin väittää."
Aivan. Se että kun googlaat kaikki Aito Avioliitto-yhdistyksen jäsenet ja huomaat että jokaikinen liittyy johonkin seurakuntaan tai pitää uskonnolista blogia tekee siitä uskonnollisen.
Aito avioliitto ry on käytännössä yksinomaan tietynlaisen uskonnollispohjaisen katsomuksen ympärille syntynyt poppoo. Siitä lienee ihan turha kiistellä. Ei tuollaista hörhöklubia ole tarpeen sen kummemmin ns. valtamediassa noteerata.
***
Ns. heteroydinperhe on kulttuurinen ilmiö, vaikka sillä onkin biologinen taustansa. Silti, jotta ns. heteroyhdinperheen olemassaolon voisi ajatella liittyvän yksinomaan biologiaan, niin silloin perheenjäsenten pitäisi olla sidoksissa toisiinsa fyysisesti, vaikkapa jollain napanuoran tyyppisellä elimellä.
Perhe on yhteiskunnallisesti tarpeellinen yksikkö, riippumatta siitä, ovatko vanhemmat hetero- vai homopari. Luonnollisesti myös yksinhuoltajan vanhemmoima perhe on samoin tarpeellinen. Eikä arvotta pidä jättää eräitä muitakin perhemuotoja. Erityisesti lasten kannalta perheen saama arvostus on erityisen tärkeää.
Nauttikoon siis myös sateenkaariperheetkin mitä suurinta yhteiskunnan antamaa suojaa - vai olisitko sinä "tjas" halukas kenties riistämään tällaisen suojan sateenkaariperheen lapsilta. Näin olet vähän rivien välissä vinkanut. Hyi iljetys sinun kanssasi.
"Se että kun googlaat kaikki Aito Avioliitto-yhdistyksen jäsenet ja huomaat että jokaikinen liittyy johonkin seurakuntaan tai pitää uskonnolista blogia tekee siitä uskonnollisen."
Aloitan itsestäni ja minulla ei ole mitään uskonnollista kytköstä, en edes kuulu kirkkoon. Se on silti toissijaista, sillä kuten jo sanoin, tämä heteroydinperheen yhteiskunnallinen erityisasema ei ole uskonnosta riippuvainen. Toivottavasti kerran toistettuna se riittää.
---
"tuollaista hörhöklubia ole tarpeen sen kummemmin ns. valtamediassa noteerata."
Ja jos tähän vastaisi, että seksuaaliselta halultaan valtavirrasta poikkeavan 3 % kansanosan tarpeita tai toiveita ei pahemmin kannattaisi valtamedioissa noteerata. En silti käyttänyt vielä edes termejä "sairas" tai "perverssi", kuten sinä käytit "hörhöä".
---
"Silti, jotta ns. heteroyhdinperheen olemassaolon voisi ajatella liittyvän yksinomaan biologiaan, niin silloin perheenjäsenten pitäisi olla sidoksissa toisiinsa fyysisesti, vaikkapa jollain napanuoran tyyppisellä elimellä."
Peruskoulussa opetetaan kyllä siittiö ja munasolu sekä niiden yhteistoiminta ja lopputulos kyseisessä biologisessa funktiossa. Siellä ei opeteta, että suorittaakseen tämän biologisen funktionsa heidän välillään pitäisi olla napanuora.
Mutta jos tätä napanuora-ajatusta jatketaan eteenpäin ja se asetetaan biologisen funktion peruspilariksi, unohtuiko tuossa nyt kuitenkin se isä ja nämä vähälle huomiolle jääneet isän oikeudet?
---
"Perhe on yhteiskunnallisesti tarpeellinen yksikkö, riippumatta siitä, ovatko vanhemmat hetero- vai homopari."
Varmasti näin, mutta vain ilman toista yhteiskunta ei voi selviytyä. Arvaat varmaan kummasta on kyse ja kumman niistä läsnäolon puutetta ei käytännössä edes havaittaisi. Tästä tässä "erityisasemassa" on keskinäisessä vertailussa kyse.
Nimimerkki "tjas" on siis pesunkestävä homofoobikko.
Kun hän nyt vielä saisi perusteltua sen, miten heteroydinperheen asema yhteiskunnassa heikkenee, kun rinnalle hyväksytään samanarvoisina myös muunlaisia perheitä.
Minustakaan ei valtamedioissa tarvitsisi noteerata seksuaalivähemmistöjen asioita lainkaan, eihän siellä kohkata vasenkätisistäkään, vaikka heitä todennäköisesti on huomattavasti suurempi osa väestöstä kuin homoseksuaaleja.
Ai niin, erona taitaa olla se, että vasenkätisiä kohdellaan jo yleisesti tasavertaisina oikeakätisten kanssa, eikä heitä ei enää pidetä sairaina tai perversseinä, jotka pitää väkisin muuttaa oikeakätisiksi.
Ja kyllä se yhteiskunta selviytyy, vaikka heteroparien rinnalla on myös homopareja. Selviytyisi toki ilmankin niitä, mutta yhteiskunnan jäsenet ovat keskimäärin onnellisempia silloin, kun mahdollisimman monet ihmiset voivat olla omana itsenään sen täysivaltaisia jäseniä. Onnellinen yhteiskunta selviytyy paremmin kuin onneton yhteiskunta.
"Kun hän nyt vielä saisi perusteltua sen, miten heteroydinperheen asema yhteiskunnassa heikkenee, kun rinnalle hyväksytään samanarvoisina myös muunlaisia perheitä."
Ensinnä, muut perhetyypit eivät ole samanarvoisia heteroydinperheen kanssa, vaikka kuinka niin väittäisi. Jokainen ehyestä ydinperheestä poikkeava perhemuoto on jo kokenut ydinperheen hajoamisen, jolla on kaikissa tutkimuksissa osoitettu, yksiselitteinen negatiivinen vaikutus sekä lasten että aikuisten hyvinvointiin, verrattuna ehyeenbja toimivaan ydinperheeseen.
Toiseksi, kuten niin monta kertaa aiemminkin, perhearvojen liberalisoituminen ainoastaan lisää näiden rikkoutuneiden ydinperheiden määrää. Tämä tapahtuu itse itseäni toistaen usealla tasolla. Ensinnäkään tähän kaikkein stabiileimpaan perhemallin ei enää pyritä niin aktiivisesti vaan ihmiset elävät vapautensa maksimoiden esimerkiksi avoliitoissa. Toisekseen, perheen hajoamista ei enää pidetä epäonnistumisena ja siihen liittyviä tekijöitä ja toimia tuomittavina vaikka niiden seuraus on tunnetun traaginen. Kaiken kaikkiaan ehyen ydinperheen ideaalia romutetaan oikealta ja vasemmalta, kiistäen kaikki se mitä siitä on seurannut ja jonka tulokset muun muassa lasten ja nuorten valtavana pahoinvointina. Lapsethan tunnetusti ottavat osansa eroista ja heikommin suojattuina kärsivät tästä trendistä suhteellisesti eniten.
Oikeastaan me emme vielä ole edes osanneet ratkaista sitäkään ongelmaa, joka syntyi naisten oikeuksien korostamisesta suhteessa lasten iseihin, jonka lopputulemana miehillä on suuria vaikeuksia ymmärtää omaa rooliaan perheessä. Kasvatusvastuuton, elatusvastuullinen siittäjä, hienoa perhepolitiikkaa viimeiset 30 vuotta. Ja nyt sitten tämä seuraava askel, myös naisten osalta täydellinen biologisen vanhemmuuden arvon tyrmäys, kohdunvuokrauksen moraalinen legitimointi seksuaalivähemmistöjen oikeuksien korottamiseksi. Mallisuoritus tehty oikein eduskunnassa aplodien kera. Ei ihme jos jotkut vähän raapivat päätään että mihin ihmeeseen tämä vielä johtaa.
Käytin hörhöklubi-nimitystä viittaamaan Aito avioliitto -poppoon puitteissa harjoitettuun hörhöilyyn.
Tästä hyvänä esimerkkinä olkoon vaikkapa Aito avioliitto -poppoon Heurekan tilaisuudessa Mikael Elmolhodan ja Susanna Koivulan puheenvuorossa luettu 2030-luvulta (siis tulevaisuudesta) saatu (siis kuviteltu) kirje lapselta. Kyseinen tarkoitushakuinen pelottelua sisältänyt teksti on puhtaasti pelon lietsomista otolliseen yleisöön. Jos joku ei vielä tiedä, niin tuon (tulevaisuudesta) saadun (kuvitellun) kirjeen mukaan kristittyjä pahoinpidellään ja uskovaisia aivopestään suvaitsevaisuuteen, ja sosiaalityöntekijät huostaanottavat lapsia perinteisiä arvoja ylläpitävistä perheistä. Nämä lapset sijoitetaan homoperheisiin. ( Oivaa analyysiä: http://paholaisen-asianajaja.blogspot.fi/2015/04/video-aito-avioliitto.html )
Ei tuota Aito avioliitto -poppoon puitteissa tapahtuvaa voi paljon muuksi kuin hörhöilyksi kuvata.
Sen sijaan nimimerkki "tjas": sinä puolestasi paljastit karvasi. Tulkitsen, että olet valmis käyttämään termejä "sairas" tai "perverssi" tiettyyn kansanryhmään kuuluvista ihmisistä. Vain vaivoin olet tätä ennen täällä pidättäytynyt siitä. Osuinko oikeaan?
Täysin tarkoitushakuista bashausta, revittelyä sillä että jotkut ovat tilaisuudessa uskaltautuneet esittämään tulevaisuudenkuvan jonka toteutumisesta sinulla, minulla eikä paholaisen asianajajalla (voi luoja...) ole mitään tietoa.
Mutta hyvä, paljastit karvasi halukkuudestasi leimata tämän kanssasi erimieltä olevan yhdistyksen toiminta sanalla sanoen naurettavin perustein. Se toki kelpaa minulle, mutta se ei että sillä tavoin ohitat kaiken sen mitä tuossa yllä on sanottu perhearvojen liberalisoitumisen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Saat siis pitää olkinukkesi, mutta toivottavasti jossain vaiheessa käsitellään ihan tässä yhteydessä esitettyjä väitteitä sukupuolineutraalin avioliittolain vaikutuksista yhteiskuntaan.
Tarkoitushakuista siinä mielessä, että nähdään, miten alhaisiin keinoihin tuollaisissa kokoontumisissa ollaan valmiita turvautumaan. En minä tuota Aito avioliitto -poppoota leimaa naurettavin perustein. Olen paremminkin pahoillani siitä, että löytyy tuollainen ihmisjoukko, joka haluaa omien tulkintojensa varjolla mestaroida muiden elämää. Se on surullista. Ei naurettavaa.
Positiivista kuitenkin, että Yle otti asian uutisoitavakseen. Ilmeisesti ja artikkelista päätellen kuitenkin eräänlaisena kiukutteluna tulevalle ohjeistukselle suoraan hallituksesta, jossa toimittaja saa keskittyä tiedon välittämiseen hallituksen tavoitteita palvelevassa valossa. Jos siis aikoo uutisoida jatkossakin, freelance-toimialalta löytyy taatusti halukasta journalistia julistamaan oikeaa sanomaa.
Aito avioliitto -yhdistys lappuliisoineen tekee eräänlaista surutyötä. Tietävät sisimmässään olevansa vähemmistössä käymässä tuloksetonta köydenvetoa. On heille tärkeää, että tuntevat tehneensä kaiken mahdollisen. T-paidan saa myös, kun on kerännyt 50 kannatusilmoitusta!
"Hallituksen tavoitteita palvelevaa" tiedonvälitystä kaipaavien kannattaan kiireesti lähteä itänaapuriin hakemaan oppia menetelmistä, joilla se saadaan onnistumaan.
Sitten vaan puhdistukset käyntiin, aluksi tietysti supistamalla rajusti Ylen rahoitusta, jonka jälkeen konservatiivihallituksen mielestä epämiellyttäviä asioita esille nostavista toimittajista onkin kätevää päästä eroon "tuotannollisista ja taloudellisista syistä".
Ei vaan, tuskin onnistuu Suomessa, kun sentään oppositiollakin on jonkin verran sanottavaa siihen, miten julkisrahoitteista mediaa tässä maassa hoidetaan. Mutta pitkän aikavälin suunnitelmana saattaa jossain vaiheessa onnistuakin!
Internet onkin sitten vaikeampi pala, sen käyttöön kun valtaosa Suomen kansasta on jo ehtinyt harmillisesti oppia ja tottua.
Jos vallanpitäjät pääsevät kovin ohjailemaan Ylen toimintaa, olisi se samalla maan kaivamista laitoksen alta. Kansan kokema Ylen olemassaolon oikeutus heikkenisi ja sen toiminnan merkitys vähenisi.
Ylen asema mielipiteiden muokkaajana on median kulutustottumusten muuttumisen myötä merkittävästi vähäisempi kuin vielä joitain vuosikymmeniä sitten. Aluksi valtamedian lisääntynyt kilpailu haastoi sen ja viimeisen kymmenen vuoden aikana sosiaalinen media on tehnyt tehtäväänsä.
***
Kun Ylen rahoituksesta käytiin keskustelua, niin ihmettelen nyt ja ihmettelin silloin kovasti, että miksi jäi samalla käymättä julkinen keskustelu siitä, mikä Ylen paikka pitäisi olla ja mitkä Ylen tehtävät ovat. Nyt Sipilä on herätellyt tätä keskustelua. Minä pidän sitä varsin tervetulleena.
Ylen perinteinen kenttä on ollut kansan seurattavaksi tarkoitettujen radio-ohjelmien tuottaminen ja tavallaan "luonnollisena" jatkeena myös televisio-ohjelmien tuottaminen. Yle huolehti myös ohjelmien lähettämisestä siihen asti, kun tuo toiminta myytiin halpaan hintaan Digitalle.
Sittemmin Yle laajensi lonkeroitaan tavallaan printtimedian reviirille. Tekstimuotoista sisältöä aiemmin lähinnä painetussa muodossa jaellut (yksityisessä omistuksessa oleva) media alkoi jaella sisältöä netissä. Samalla Yle laajensi toimintaansa tekstimuotoiseen sisältöön. Se ei vain ottanut jakelukanavaksi perinteisille sisällöilleen myös nettiä, vaan alkoi tehdä aiemmin printtimedialle luonteenomaista sisältöä. Tuon vuoksi perinteiset printtimediat ovat olleen nyreissään Ylelle: verovaroin rahoitettu Yle päätti laajentaa tehtäväkenttäänsä niiden reviirille, ilman julkista keskustelua Ylen tehtävistä.
Omaakin syytäni on, että nimimerkin "tjas" kanssa käytävä keskustelu on vähintään hivenen off topic, mutta... mitä tulee siihen, että olisin ohittanut "kaiken sen mitä tuossa yllä on sanottu perhearvojen liberalisoitumisen yhteiskunnallisista vaikutuksista", niin toisaalla jo totesin, että luulet näkeväsi syyn ja seurauksen, vaikka kyse on toisistaan riippumattomista asioista - vaikka varmasti eri asioilla toki on yhteisiä juuria ja tarttumapinroja. Ongelmasi on, että näet kaiken kuvittelemaasi ideaaliin liittyvän muutoksen/kehityksen kielteisenä. Tuollainen asenne ei kuvaa konservatiivisuutta vaan taantumuksellisuutta.
"luulet näkeväsi syyn ja seurauksen, vaikka kyse on toisistaan riippumattomista asioista"
Niinhän teillä on tapana väittää, vedoten siihen että tällaisia vaikutussuhteita ei ole tieteellisin tutkimuksin todistettu.
Sama ikävä kyllä koskee sitten myös sitä, jos sinua pyytää selittämään, mistä nuo muutokset sitten johtuvat.
Näytätkö esimerkiksi tutkimuksen, joka osoittaa että naisten oikeuksien kasvattaminen on johtanut lasten ja nuorten pahoinvointiin. Sellaista tutkimusta ei ole, koska tutkimusaihe olisi poliittisesti epäkorrekti, ja tämän itsestään selvän johtopäätöksen kausaalisuuden voi kiistää toteamalla vain, että mekanismissa on avioero välissä ja tekijöitä on myös muita, kuten työelämän kiristynyt tahti. Siihen se sitten pysähtyy ja lasten ja nuorten pahoinvoinnista on saatu liberalismin lukuun synnytettyä vian sijasta olosuhde.
Täsmälleen samasta asiasta on kyse nytkin. Yksi hyvä keino päästä ajatuksissaan eteenpäin onnottaa esimerkiksi käteensä Jari Sinkkosen kirja, jossa käsitellään isyysvajeen syntyhistoriaa suomalaisissa perheissä.
Niin että "ämmä nyrkin ja hellan väliin - niin jo perheonni kukoistaa"? Haluaisitko kenties myös viedä viestintämaisemaa siihen suuntaan, että tuo olisi ihanteena?
Tämä vähän kielii siitä, että kielteinen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on sukua ongelmille oman miehisyyden kanssa. Tai laajemmin oman naiseuden kanssa, sillä onhan naisillakin homo-ongelmaisia asenteita.
Tuo nimimerkin "me" vastaan "te" -asetelma kuulostaa hyvin tutulta aiemmista samantapaisista väännöistä toisennimisen, yhtä vähän todelliseen keskusteluun kykenevän nimimerkin kanssa. Vain näkökulma on nyt vähän toinen kun menivät eduskunnassa sittenkin hyväksymään sen tasa-arvoisen avioliittolain.
Ongelma näyttää tosiaan olevan siinä, että sukupuolten ja eri seksuaalista suuntautumista edustavien ihmisten välisen yhdenvertaisuuden sekä ihmisoikeuksien yleensä eteneminen vaikuttaa ylitsepääsemättömältä.
Avioerot siis ovat lisääntyneet siksi, että naisten yhtäläiset oikeudet yhteiskunnassa ja perheessä ovat lisääntyneet. Ja vielä enemmän ne lisääntyvät, kun avioliiton saa solmia myös samaa sukupuolta olevan kanssa. Ja tämä kaikki johtaa siihen, että lapset ovat onnettomia kun he eivät saakaan elää keskenään tappelevien tai täysin puhumattomien heterovanhempien perheessä, vaan jommankumman tai vuorotellen kummankin luona ilman tappeluita ja jokapäiväistä hammastenkiristystä.
On tietysti ikävää, jos tällainen katkeruus kumpuaa jostain omista lapsuusajan tai kenties aikuisiänkin kokemuksista, mutta olisikohan syytä miettiä asiaa välillä vähän toiseltakin kannalta, tai hakeutua vaikkapa terapiaan omien mielen solmujen avaamiseksi?
Näille keskusteluille tyypillisen leimaavasti, koko suomalaista yhteiskuntaa leimaavat ongelmat perheissä ovat niitä esittävien ihmisten henkilökohtaisia ongelmia, milloin miehisyydessä, milloin omassa peitellyssä homoseksuaalisuudessa.
Oikein rumasti muotoillen ja vastaavaa retoriikkaa käyttäen, se isoin ongelmahan on tuo muutaman prosentin kansaa poikkeavuus seksuaalikäyttäytymisessä, johon minäkin voisin repostella terapian tarpeella ja ongelmilla isä/äitisuhteissa asian mahdollisena aiheuttajana. Mutta jos MINÄ muotoilisin asian noin, olisin käyttäytynyt todella törkeästi. Jätän sen siis asiaa kannattavien huoleksi ja edelleen siihen luottaen, että tuo vastenmielinen toiminta ainoastaan potkaisee takaisin pidemmällä aikavälillä.
Keskenään tappelevat heterovanhemmat, melkoista karikatyyriä tuokin. Niinkuin ei sellaista kehittäisi sateenkaariperheistä, mutta edelleen jätän tuonkin sanomatta. Asiatonta, henkilöihin käyvää panettelua ja propagandaa, sen päällä tämä keskustelu lepää. Ehkä toimet YLE:ssä edesauttavat jonkinlaista muutosta tähänkin.
Suomalaisissa (tai muissakin) perheissä olevat ongelmat ovat varmasti todellisia. Ongelmien taustalla olevat syyt ovat sitten ihan toinen juttu. Sinä nähnet ongelman siinä, että nainen on perheen pää siinä missä mieskin - puhumattakaan siitä, että perheessä kaksi naista tai kaksi miestä ovat perheen päänä. Kuten totesin, luulet erheellisesti näkeväsi syyn ja seurauksen - ja kaikki kuvittelemaasi (perhe)ideaaliin liittyvä muutos tai kehitys näyttäytyy sinulle kielteisenä.
Ja... seksuaalinen suuntautuneisuus ei ole "seksuaalikäyttäytymistä" vaan synnynnäinen ominaisuus ihmisessä.
Seksuaalinen suuntautuneisuus synnynnäisenä ominaisuutena ei käsittääkseni sekään ole mitenkään tieteellisesti todistettu tosiasia.
Ja vaikka me haluaisimme pitää tätä totuutena, parasta hyväksyä että myös syvä inho homoseksuaalisuutta kohtaan voi olla sitä myös. Synnynnäinen ominaisuus, jota olisi parasta suvaita.
Määräenemmistötkin asiassa ovat suhteellisen murskaavat, joten tämä väittelyn linja on kohtuullisen epävarma noin vähemmistöön kuuluvan osalta.
Kiistattomat faktat tämän asian ympäriltä ovat sen verran vähissä, että vähempikin itsevarmuus varmasti riittäisi. Ymmärrän kyllä, että tämä on koko näkemyksenne kulmakivi ja siksi taipumus liiotteluun melko yleistä.
Seksuaalisen suuntautuneisuuden synnynnäisyydestä on niin monipuolista ja vankkaa näyttöä, että asiasta on olemassa melko vankka tieteellinen yhteisymmärrys. Seksuaaliseen suuntautuneisuuteen vaikuttavia ja liittyviä mekanismeja ei kuitenkaan ainakaan vielä tunneta kovin kattavasti. Monet tunne-elämään liittyvät mekanismit ovat aika sankan udun peitossa yhä.
Tuollainen "syvä inho" homoseksuaalisuutta, eri etnistä ryhmää edustavia tai jotain muuta asiaa kohtaan saattaa hyvinkin kummuta osittain synnynnäisistä vaistotoiminnoista. Vaikka ihminen on pohjimmiltaan utelias, on inhimillistä myös vierasta kohtaan tunnettu pelko tai kammo. Toisaalta, inhimillistä on voittaa pelkonsa ja epäluulonsa tutustumalla johonkin asiaan. Ja kuinka ollakaan, epäluulot homoja kohtaan ovat hälvenneet, kun homoseksuaalisuus ilmiönä on tullut tutummaksi ja yhä useampi ihminen tietää tuntevansa homoja. Suomessa kuten muuallakin viestintämaisema on myös auttanut tässä kehityksessä.
Jutellaan sitten siitä inhosta. "Syvä inho" on hyvin vahva käsite, enkä oikein jaksa uskoa, että ihminen synnynnäisesti voisi oikeasti tuntea sitä mitään tiettyä asiaa kohtaan, joka ei häntä itseään välittömästi koske. Homoseksuaali voi tuntea, ettei halua itse harjoittaa seksuaalista kanssakäymistä vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvan kanssa, samoin kuin aidosti heteroseksuaalinen ihminen vastustaa ajatusta seksistä omaan sukupuoleensa kuuluvan kanssa.
Tuon tunteen kehittyminen "syväksi inhoksi" siinä määrin, että haluaisi pahaa sellaisille ihmisille, jotka eivät tätä omaa tuntemusta jaa, on taas minusta sairaalloinen ilmiö, kokipa sitä sitten homo tai hetero.
Siihen voi tietysti johtaa tilanne, jossa joutuu pakotetuksi tekoihin joita ei itse halua. Siltikin terve ihminen pystyy erottamaan toisistaan omat tuntemuksensa ja jonkun toisen ihmisen mahdollisesti erilaiset henkilökohtaiset tuntemukset, eikä ala "inhota" toista ihmistä sen takia, että tämä luonnostaan haluaa erilaisia asioita kuin itse. Ja näillä asioilla luonnollisesti tarkoitan esimerkiksi molemminpuoliseen suostumukseen kuuluvia seksuaalisia tekoja, ei väkivaltaa tai itseään heikompien hyväksikäyttöä.
Kuten olen ennenkin todennut, en oikein ymmärrä (tällä kertaa) nimimerkillä "tjas" esiintyvän keskustelijan intoa niputtaa kanssakeskustelijansa ryhmäksi "te", joka haluaa milloin mitäkin.
Minun ajattelussani ei seksuaalisuuteni suhteen ole ainakaan muita kulmakiviä kuin se, että olen aina (ainakin jollakin tasolla) tiennyt, mikä olen ja mitä haluan - siis olen syntynyt tällaiseksi. Se ei estä minua haluamasta samoja oikeuksia ja velvollisuuksia kuin kenellä tahansa muulla yhteiskuntamme jäsenellä on - eikä kukaan voi vaatia minua "suvaitsemaan" perustelemattomia mielipiteitä, joiden mukaan olisin jotenkin huonompi ja vähemmän kunnioitusta ansaitseva kuin kuka tahansa toinen.
Jos tästä keskustelusta yrittäisi löytää jotain positiivista, se tuli paljastaneeksi debatin perusoletukset:
Tasa-arvoinen avioliitto on väärin, koska:
- Se mahdollistaa katkerien ja itseensä pettyneiden henkilöiden surutyön havaitessaan, että yhteiskunta onkin muuttunut ja he ovat yhä laiturilla.
- Heitä tukevat asiantuntijat ovat vähissä ja he kokevat taistelevansa yksin pahaa maailmaa vastaan.
- He eivät kykene empatiaan, eivät ole edes kirkon jäseniä, mutta käyttävät sitä välineellisesti keppihevosenaan.
- Totuus löytyy vain heistä itsestään siinä, miten perhettä voidaan määritellä eivätkä he halua kohdata tämän päivän perheiden moninaisuutta edes teoriassa.
- Perheonni on heille vieras ajatus, sillä perhearvot ovat käyttökelpoisempi argumentin lähtökohta, vaikka sitä ei tarkemmin haluta määritelläkään.
- Oikeassa oleminen perustuu huutoäänestykseen – meitä on enemmän kuin teitä.
- Vetoamalla isän roolin jonkinlaiseen vajauteen nykyperheissä, voidaan unohtaa se, että myös isyys voi kehittyä, jos vain isät niin haluavat. He unohtavat, että perheissä on sotasukupolvia parempia isiä ja äitejä.
- Perheissä on aina kasvanut myös ei-biologisia lapsia, mutta heidän ajamaansa teoreettiseen perheidylliin se ei mahdu.
- Nyky-yhteiskunta tuottaa rikkoutuneita perheitä, koska naisten itsensä määräämisoikeudet ovat lisääntyneet.
- Stabiili perhemalli on vastakohta perheiden vapaudelle määritellä itseeän. Siihen pitäisi palata, mutta onko sitä oikeasti ollut olemassakaan? Perheiden vapaus on joka tapauksessa tuomittavaa.
- Tulevaisuusuhat on maalattava mahdollisimman harhaisesti ja epätodennäköisiksi, jotta voidaan oikeuttaa sanoma perheen määrittämisen yksinoikeudelle.
- Julkisuudelta haetaan tukea vaikka epärehellisin keinoin omien tarkoitusperien eteenpäinviemiseksi ja uhkaillaan vapaata tiedonvälitystä.
- Tieteelliseen näyttöön ei luoteta eikä tutkimukseen. Syys-seuraussuhteita koskevat ongelmat ja tutkimusasetelmien mahdottomuus selitetään poliittisena propagandana.
- Oikeutetaan epätasa-arvo muistuttamalla vähemmistön aseman tuomasta alisteisuudesta, joka edellyttää kunnioitusta jo saaduista murusista.
Puuttuu vielä se suurempi auktoriteetti, johon tavallisesti vedotaan, epätoivoisimmalla hetkellä.
Jossain vaiheessa "syvää inhoa" esitetään Suomessa lieventäväksi asianhaaraksi rikosoikeudenkäynneissä pahoinpitelyistä syrjintään tai muuhun vastaavaan ilmiöön saakka.
Rubix, kerrassaan teräviä ajatuksia ja mainio analyysi.
jnsto, 'Jossain vaiheessa "syvää inhoa" esitetään...'
Ilmaus on epäselvä. Johtuneeko myöhäisestä vuorokauden hetkestä? Tarkoittaako se sitä, että sitä on jo käytetty rikosoikeudenkäynneissä, vai onko tuo mahdollisesti tulevaisuusuhka?
Minä en ole vielä rikosjuttujen kohdalla sellaiseen törmännyt. Seurasin esimerkiksi tiiviisti Pride-kulkueeseen tehdyn kaasuiskun oikeusprosessia aina tuomiolauselman tunnin mittaiseen luentaan. Missään vaiheessa tuossa oikeudenkäynnissä ei vedottu "syvään inhoon" homoja kohtaan.
Nimimerkin tjas jankutus mm. tässä keskustelussa saa minut miettimään, että hän on arvioinut väärin tämän foorumin kohderyhmän. Todennäköisempänä syynä pidän kuitenkin sitä, että tjas on tarkoittanut sanomansa aivan toiselle, ulkopuoliselle kohderyhmälle. Mikähän se saattaisi olla?
Joka tapauksessa hänen argumentaatiossaan paistaa kirkkaana läpi katkeruus siitä, mihin Suomen lainsäädännössä ollaan peruuttamattomasti päädytty, eli avioliiton osapuolia ei pian määritellä vain yhdellä ainoalla tavalla.
Seuraan kiinnostuneena mihin suohon tjas itsensä tässä keskustelussa lopulta ajaa.
Minä koen avioliiton määritelmän nimenomaan yksinkertaistuvan, tavallaan luonnollistuvan, kun miehen ja naisen asemesta jatkossa puhutaan henkilöstä. Miehen ja vaimon asemesta puolisoista.
Tämähän ei mitenkään muuta esimerkiksi sitä, miten "tjas" oman avioliiton järjestää. Avioliittolain uudistus ei pakota ketään ottamaan itselleen samaa sukupuolta olevaa puolisoa, vaikka toki mahdollistaa sen.
Minäkin arvioin, että nimimerkin "tjas" viiteryhmässä luetaan ranneliike.net -sivustoa, ja aina välillä joku lähtee lähettilääksi yrittämään sitä, josko saisivat jallitettua tätä kohderyhmää näennäisloogisilla argumenteillaan ja suoranaisilla valheillaan.
Tämä "tjas" on hyvä väline yhdenvertaisuuden vastustajien ajatuksenjuoksun kartoittamiseen. En tiedä, onko hän uusi vai aiemmin toisella nimimerkillä kirjoitellut. Jutut ovat kuitenkin jo tuttuja.
Atena-kustantamo julkaisi kirjan nimeltä Sateenkaaren alla - Kertomuksia perheistä. Suosittelen sitä erittäin valistavaksi lukemistoksi nimimerkille tjas ja hänen taustaryhmälleen.
Tuon synnynnäisyyden todentaminen seksuaalikäyttäytymisen kohdalla tekee vaikeaksi varmasti se, että ihminen havahtuu omaan seksuaalisuuteensa vasta 10+ ikävuoden tienoilla murrosikänsä alkupuolella. Sitä ennen on voinut tapahtua paljon ja on aivan puppua väittää tienneensä oman seksuaalisen suuntautumisensa esimerkiksi jo 5-vuotiaana.
Toisena, jälleen virheellisesti syvää inhoa esimerkiksi homoaeksuaalisuutta kohtaan yritetään käsitellä tavallisena ennakkoluuloja, jota se ei tietenkään ole. Seksuaalinen halu ohjaa jo Freudinkin mukaan lähes kaikkea ihmisten toimintaa, toisin kuin mikään muu yksittäinen lähes yksinomaan geneettinen piirre ihmisessä tai missään muussakaan eläimessä. Se on perustarve, joka ohittaa esimerkiksi tarpeen kokea turvallisuutta, joka asia selviää vaikkapa tarkkailemalla sitä, miten eläinkunnassa usein pyritäännparittelemaan oman terveytensä ja jopa henkensä uhalla. Pariutumiseen liittyvät tuntemukset myös ihmisellä ovat erittäin voimakkaita, tunteet kuten mustasukkaisuus. Tällä ei siis ole mitään tekemistä esimerkiksi muukalaisvihan kanssa, joka on usein opittu negatiivisten kokemusten kautta.
Lyhyemmin, sinä voit siedättyä esimerkiksi tummaihoisiin oppimalla, että he ovat samanlaisia ihmisiä kuin me muutkin. Mutta sinä et samalla tavalla siedäty siihen, että vieras uros käy panemassa vaimoasi, jos tällainen raflaava ilmaus sallitaan selvyyden tekemiseksi.
---
Avioliittolain muutos ei luonnollisesti vaikuta mitenkään siihen, miten minä voin edelleenkin solmia sellaisen (tarvittaessa, olen kyllä jo sellaisessa). Näinhän kukaan ei ole väittänytkään, johon tätä asiaa yritetään vääristellen palauttaa. Tämä muutos vaikuttaa siihen, miten mielekkääksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi minun lapseni kokevat ehyen ydinperheen muodostamisen. Voi jopa olla, että se vaikuttaa myös minuun ja vaimooni, voimmehan imeä jo lähivuosina lisää liberaaleja vaikutteita arvoilmastostamme ja kokea, että tällä nykyisellä ehyelläbperheellämme ei olekaan mitään arvoa, ja voimme aivan mielekkyyden nimissä erota, särkeä lastemme perheen ja lähteä etsimään suurempaa henkilökohtaista onnea hedonismin siivittämänä. Tiedä vaikka minäkin saisin vielä kokea sen suuren rakastumisen onnen, jolla minä perustelen itselleni että lasteni kokema tragedia ei ole millään tasolla sen esteenä, eikä tulisikaan olla.
Noh, homo tuskin käy panemassa vaimoasi (tai sinua, jos satut olemaan miehesi vaimo).
Jotkut miehet saattavat hyvinkin kokea kiusalliseksi ajatuksen seksuaaliobjektiksi joutumisesta - joka taas kiertyy ajatukseen miehen ja naisen keskinäisestä asemasta tai toisin sanoen tiettyjen piirien hellimästä ajatuksesta "sukupuolten välisestä jännitteestä". Tähän kuvioon ei sovi se, että mies on objektina.
Sinä annat eväät lapsillesi siihen, miten mielekkääksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi nämä kokevat ehyen perheen. Se, että asenteillasi alennat sateenkaariperheet, voit aiheuttaa sen, että mahdollisesti seksuaalivähemmistöön kuuluva lapsesi ei saa eväitä kokea ehyttä perhettä tai ehkä parisuhdettakaan mielekkäänä, merkityksellisenä ja arvokkaana. Ei sen paremmin itselleen luontevaa kahden samaa sukupuolta olevan välistä tai muutakaan.
Onnea vaan valitsemallasi tiellä. Sääli vaan, että voit aiheuttaa ylimääräistä kärsimystä lapsillesi.
On pidettävä huoli, että viestintämaisemaan kuuluu yhdenvertaisuus ja siihen liittyvien asioiden esilläpito. Sama tietysti koskee vaikkapa koulua.
Avioerot ovat toki mahdollisia ihan nykyisenlaisessa "klassisessa avioliitossa"... Ehkä sinun toisiaan pitäisi olla huolissasi, että jossain "liberaalissa hedonistisessa huumassa" saatat rikkoa ehyen perheesi, ja kenties löytää jotain itsellesi merkittävämpää ja kokea "suuren rakastumisen onnen". Ainakin näytät viihtyvän täällä homopalstan liberaalissa ilmapiirissä oikein hyvin.
"Se, että asenteillasi alennat sateenkaariperheet, voit aiheuttaa sen, että mahdollisesti seksuaalivähemmistöön kuuluva lapsesi ei saa eväitä kokea ehyttä perhettä tai ehkä parisuhdettakaan mielekkäänä, merkityksellisenä ja arvokkaana. Ei sen paremmin itselleen luontevaa kahden samaa sukupuolta olevan välistä tai muutakaan"
Havainnollistava esimerkki. Minulla on kolme poikaa (totta). Oletetaan, että yksi heistä on homoseksuaali. Minä kerron heille elämänsä eväiksi ja kaikille tasapuolisesti, että mikä perheen yhteiskunnallinen funktio minun mielesätni on, jolla minä perustelen sitä että miksi edelleen minun mielestäni heteroydinperheellä on siinä erityisasema. Homoseksuaali lapsi pohtii, miten minä suhtaudun häneen. Ja minä kerron hänelle, että minä välitän hänestä aivan yhtä paljon kuin muistakin lapsistani ja tulen auttamaan häntä hänen elämässään niin paljon kuin voin, mutta perheeseen liittyen minun näkemykseni on tämä. Ja hän saa elää sen tiedon kanssa.
Minä voin havainnollistaa heille kaikkia näitä asioita omasta perheestämme, keskustelemalla miten he suhtautuisivat jos me vanhempina emme esimerkiksi pitäisikään perheemme eheyttä niin tärkeänä, vaan meidän perheemme olisi kuin heidän monilla ystävistään, uusperhe tai vaikkapa yksinhuoltajaperhe. Näin he voivat muodostaa oman käsityksensä siitä, että ehyt ydinperhe on tavoiteltava asia.
Myöhemmin kun he sitten kasvavat edelleen, jossain vaiheessa myös heidän moraalista kehittyy ja se saavuttaa todennäköisesti 3-kympin tienoilla post-konventionaalisen moraalin kehityksen tason. Tuolloin he irrottautuvat moraalisessa päätöksenteossaan omista intresseistään ja alkavat käsitellä asioita kokonaisuuksina, kokonaisuuden etuina. Joku heistä saattaa ajatella, että kokonaisuuden kannalta liberaalit perhearvot ovat kokonaisuuden etu, joku toinen saattaa ajatella että ne eivät ole.
Kaikki heistä peilaavat näitä asioita omiin kokemuksiinsa siitä, miten tärkeä oman perheemme eheys heille on ollut, kuinka suuri ideaali se on ollut tavoitella ja on tottakai mahdollista, että joku heistä kokee että "suuremmat, yksilöiden oikeuksiin perustuvat yhdenvertaisuuden periaatteet menevät kokonaisuutena yleisen edun ohitse". Vaikka olisinkin ollut erimieltä.
Jonkin verran aiheeseen myös tutustuneena, voisin väittää että ihmiset, ketkä ajattelevat yksilöiden oikeuksien menevän kokonaisuuden edun ohitse, eivät ole koskaan saavuttaneet tätä ns. korkeinta, post-konventionaalisen moraalin tasoa omassa moraalikehityksessään. Aivan kuten pikkulapselle on vaikeaa ymmärtää sääntöjä ja niiden tarkoituksia yleiseksi hyödyksi, myös monille aikuisille oma napa on niin tärkeä että kaikki siihen liittyvät rajoitukset tai niiden yrittäminen saa aikaa valtavan itkupotkuraivarin. Toki aikuisella sitten on sivistyneemmät keinot edistää tätä omaa, puhtaan hedonistista tavoitettaan. Se ei silti muuta sitä tosiasiaa, että yhteisen edun näkökulmasta tämä avioliittoasiakin on suhteellisen selvä.
Toisin sanoen, tjas, oman napasi tärkeys ja oma käsityksesi perheideaalista ajaisi tuossa kuvitteellisessa tilanteessa yhden lapsistasi onnen ohi. Tekisit hänelle hyvin selväksi että et tule tukemaan häntä tilanteessa, jossa hän on perustamassa perhettä ja aloittamassa elämää, jossa voisi tuntea olevansa onnellinen.
Yleisestikin, nyt kun tämä insinööriajattelu on hyvin suosittua, oma tulkintasi elämästä on varsin teknologiapainotteinen. Eheys ja norminmukaisuus on avainsana, ei se, miten monimuotoisessa maailmassa aidon onnen mahdollisuus voi edellyttää joskus myös poikkeamista normiksi käsitetystä ajatusmallista.
Mielestäni ajatusmaailmasi on hedonismia puhtaimmillaan, sinulle on tärkeintä muovata ympärilläsi oleva maailma sellaiseksi, jossa tunnet oman olosi mukavaksi. Tosin kirjoituksistasi paistaa läpi se, että et ole erityisen onnellinen valitsemallasi tiellä, mutta oikeiden puitteiden säilyttäminen pitää sinut ja pienen maailmasi kasassa.
Toivon, että jossain vaiheessa opit myös ymmärtämään, että jollekin toiselle, joka voi jopa olla sinulle läheinen ihminen, onni on jotain aivan muuta kuin tiukkaa vanhoihin normeihin mukautumista.
Onneksi nämä normit ovat muuttuneet ja muuttumassa edelleen pikku hiljaa inhimillisemmiksi ja elämän moninaisuutta paremmin tukeviksi.
Yhteisen edun näkökulmasta samaa sukupuolta olevien parien vanhemmoimien perheiden täysimittainen tunnustaminen on parempi kuin jättää ne kakkosluokkaan. Sateenkaariperheellä on sama tehtävä kuin heteroparin muodostamalla perheellä: ensinnäkin aikuisten keskinäinen vastuu toisistaan ja toiseksi vastuu perheen mahdollisista lapsista.
Avioliiton ja perheen arvostukseen vaikuttavat aivan muut asiat kuin samaa sukupuolta olevien parien avioliitto-oikeus.
Ehkäpä Jnsto viittasi termiin "koska ei voinut mieltään malttaa", joka todella on vieläkin olemassa lieventävänä perusteena rikoslaissa. Lienee alunperin tarkoitettu intohimorikosten (mies surmaa vaimon rakastajan jne.) käyttöön.
Tuosta "syvästä vihasta" en ole himppasen työni takia lakia lukeneena koskaan kuullutkaan.
tjas-trolli kirjoitti: "että yhteisen edun näkökulmasta tämä avioliittoasiakin on suhteellisen selvä." Niin on, tasa-arvoinen avioliittolaki ei ole keneltäkään pois. Eikä kyseessä ole todellakaan hedonistinen omaan napaan tuijottaminen, vaan kaikkien ihmisten etujen ajaminen.
En voi käsittää, miten aikuinen ihminen voi ja jaksaa laittaa niin paljon energiaa aiheeseen, jonka tulee takuuvarmasti häviämään. Move on, tjas!
Omaa hetero-veljeäni lainaten: Kovin on huteralla pohjalla oma avioliitto, jos tämä laki sitä jotenkin horjuttaa :)
Edelleenkin, tahallaan tai tahattomasti, uuteen avioliittolakiin sotketaan herkästi mukaan ev lut kirkko, vaikka kyse on maallisesta laista. Eri kirkkokunnat päättävät jatkossakin itse kenet siunaavat avioliittoon.
Kun kovin monet tuntuvat väittävän sukupuolineutraalin avioliittolain olevan kokonaisuuden kannalta hyvä asia, voisin pyytää jonkinlaisia perusteluja. On esitetty mekanismeja, joiden mukaisesti perhearvojen liberalisoituminen tuottaa enemmän eroja, jotka eivät ole kokonaisuutena hyvä asia kuin yhdellä lähtöoletuksella. Sillä, että ihmiset ovat tässä tapauksessa parisuhteessaan onnellisempia, koska parisuhteen muodostamista ja sen pysyvyyttä ei rajoiteta arvoilmastolla.
Epästabiilit perheet tuottavat kiistatonta haittaa lapsille, ja useat kasvatusalan ammattilaiset jopa kehottavat vanhempia pysymään yhdessä lasten takia. Perustetaan nyt vaikka tälle seuraava kysymys. Millä tavoin perhearvojen liberalisoituminen ja edellä mainittu vapaus ovat edellä mainitusta huolimatta kokonaisuuden etu? Vastaukseksi siis ei kelpaa, että perhearvojen liberalisoituminen ei vaikuta muuhun kuin homoseksuaalien mahdollisuuteen solmia avioliitto, koska se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
Lähdetään nyt aluksi vaikka siitä, että niitä epästabiileja perheitä syntyy alun alkaenkin vähemmän, kun ahdas arvoilmasto ei pakota ihmisiä sellaiseen muottiin johon he eivät sovi.
En oikein jaksa ymmärtää tuota jankkausta siitä, että avioerojen määrä lisääntyisi sen takia, että avioliiton voi solmia myös samaa sukupuolta olevan kanssa. Tästä olisi mielenkiintoista saada tilastotietoa maista, joissa tasa-arvoinen avioliittolakin on ollut jo iät ja ajat voimassa. Jos yllättäen näin olisikin, se olisi kuitenkin ohimenevä ilmiö, kun noita "lumeavioliittoja" en enää tarvitse alun alkaenkaan solmia.
"Lähdetään nyt aluksi vaikka siitä, että niitä epästabiileja perheitä syntyy alun alkaenkin vähemmän, kun ahdas arvoilmasto ei pakota ihmisiä sellaiseen muottiin johon he eivät sovi."
Jatketaanko tästä, että ilmeisesti myös syntyvyys kääntyisi laskuun, tai vaihtoehtoisesti syntyvyyden säilyessä samalla tasolla, heitä syntyy yhä enemmän epästabiileihin olosuhteisiin avioliittojen ulkopuolelle, yksinhuoltajille ja avopareille, joka ei ole lasten etu?
Niin, tätähän minä kysyin, kokonaisuutta ja yhteiskunnan etua. Turha vedota tilastoihin, tämä aihe on vielä pitkään kattavan tilastollisen tarkastelun ulkopuolella yhteiskunnallisten vaikutusten osalta. Kahden, kolmen sukupolven päästä voidaan palata asiaan.
En lähtisi argumentoimaan tjas:in kaltaisia hihhuleita, argumentit on niiiiin monta kertaa kuultu ja kumottu. Jos ajattelee homoseksin olevan 'syntiä', siihen ei mitkään reaalimaailman argumentit päde. Paras reagointi on passiivisuus.
Aktiivisimmat homovihaajat ovat yleensä itse kaapissa olevia, tästä on valtavasti näyttöä. Inho omia tuntemuksia kohtaan purkautuu vihaksi ja lapsenomaiseksi käyttäytymiseksi.
On mahtavaa, että kouluissakin opetetaan jatkossa että homous on yhtä ok kuin heterous, en tajua miksi tämä esim. olisi argumentti tasa-arvoista avioliittolakia vastaan.
En itse malttaisi itse odottaa 1.3.2017, odottavan aika on pitkä:)
Jos nämä kysymykset on joskus esitetty ja niihin on olemassa"kumoavat" vastaukset, luulisi olevan nimittelyn sijasta helpompi ja yleisön silmissä kestävämpi tapa vain esittää tuo vastaus.
Kuitenkin kun sitä on osallistunut tähän keskusteluun vuosikausia ja nähnyt, että yhteiskunnallisten kokonaisvaikutusten arviointi on asiaa kannattavien osalta ollut tätä samaa tasoa kaiken aikaa, ei ihme että jotkut jo turhautuvat kun yhä joku vaan jankuttaa samoja kysymyksiä.
Se vakiovastaus, jolla nämä kysymykset on kumottu, kuuluu että "sukupuolineutraali avioliittolaki ei vaikuta mihinkään muuhun kuin homoseksuaalien oikeuteen mennä naimisiin". Lause sisältää myös perustelut, jotka kuuluvat että "ei vaikuta". Tarvittaessa se toistetaan, ja puhutaan että esitetty kysymys ei liity aiheeseen tai että esitettyä mekanismia ei voida todistaa, ja jos voidaankin, sitä todistusta ei tarvitse hyväksyä koska sen esittäjä on hihhuli. Ainakin tuntee jonkun hihhulin, kuten Jari Sinkkonen.
Älyttömiä- täysin perusteettomia väitteitä on vaikea olla kommentoimatta...
Haluaisin esimerkiksi tjas-nimimerkin esittävän edes jonkinlaisen loogisen ajatuskulun, joka johtaa tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulosta syntyvyyden laskuun tai vaihtoehtoisesti syntyvyyden lisääntymiseen avioliittojen ULKOPUOLELLA!
Eikös avioliiton mahdollisuuden laajeneminen useammille ihmisille nimenomaan lisää niitä mahdollisia avioliittoja?
Arvelin eilen, että nimimerkille tjas ranneliike.netin keskustelu palveleekin jotakin aivan muuta yleisöä, kuin vain tämän foorumin lukijoita, tyyliin "katsokaa, kuinka minä annan satikutia homoille". Siis hänen kirjoittelunsa olisikin täällä pelkkää teatteria. Omiensa keskuudessa samojen asioiden toistuva jankutus ei tuo aplodeja, koska luultavasti kaikki siinä ryhmässä ajattelevat aivan samoin. Sellaisesta ei synny keskustelua.
Tjas ei ole kiistänyt väitettäni! Jos hän kiistäisi, hän voisi leimautua omiensa silmissä selkeästi valehtelijaksi.
Hänen puheenvuoroissaan olen arvostanut sitä, ettei hän ainakaan vielä ole heitellyt meitä raamatunlauseilla. Ehkä sekin hetki koittaa?
"Haluaisin esimerkiksi tjas-nimimerkin esittävän edes jonkinlaisen loogisen ajatuskulun, joka johtaa tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulosta syntyvyyden laskuun tai vaihtoehtoisesti syntyvyyden lisääntymiseen avioliittojen ULKOPUOLELLA!!"
1. Avioliiton arvostus vähenee ja on vähentynyt 1970-luvulta lähtien. Avioerojen määrä on kolminkertaistunut, ja avoliitossa elävien määrä on kaksinkertaistunut.
2. Syntyvyys ei ole kyseisellä aikavälillä olennaisesti muuttunut
=> avioliiton ulkopuolelle ja epästabiiliimpaan perhemuotoon syntyneiden lasten osuus on kasvanut.
---
Kysehän oli vain vasta-argumentista siitä, että
JOS oletetaan että stabiilein perhemuoto on avioliitto JA että on kokonaisuuden etu, että lapset syntyvät stabiileihin olosuhteisiin KOSKA perheen hajoaminen ei ole lasten etu,
SILLOIN sukupuolineutraali avioliittolaki on kokonaisuuden etu VAIN JOS syntyvyys laskee ja JOS se johtaa (argumentoijan oletus) siihen, että solmitut parisuhteet ovat tämän lakimuutoksen myötä staabiilimpia, MUTTA niitä on vähemmän.
---
"ettei hän ainakaan vielä ole heitellyt meitä raamatunlauseilla. Ehkä sekin hetki koittaa?"
Kertoo kai lähinnä sanojansa toiveajattelusta, tässä vaiheessa kuvitella että yksikään nyt esitetyistä argumenteista perustuisi Raamattuun, Jumalaan tai johonkin muuhun sellaiseen, jonka taakse voisi sopivasti piiloutua.
En usko jumaliin, enkä kuulu kirkkoon. Sen lisäksi minulla ei ole mitään maahanmuuttajiakaan vastaan, joten persu-korttikin meni siinä. No jäähän tuosta vielä natsi-kortti, spekuloitavaksi. Ehkä saamme JuhaniV:ltä nähdä seuraavaksi sellaisen?
Ei ole perustetta uskoa, että samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeus vähentäisi avioliiton arvostusta. Nimimerkin "tjas" edellä esittämä ei millään muotoa tue tätä väitettä. Tasa-arvoisen avioliittolain ja avioliiton arvostuksen vähenemisen väliltä puuttuu linkki, eivätkä ne ole toistensa syitä tai seurauksia.
Jo Suomen lainsäädäntöä oleva, maaliskuussa 2017 voimaan astuva tasa-arvoinen avioliittolaki tuo avioliiton piiriin myös samaa sukupuolta olevien parien vanhemmoimia perheitä, eikä näiden perheiden tarvitse enää kokea olevansa kakkosluokan perheitä. Näissä perheissä elävät lapset(kin) voivat kokea olevansa tasavertaisemmassa asemassa muiden perheiden kanssa. Jo yksistään tämän vuoksi avioliittolain uudistus on kokonaisuuden (l. täkäläisen yhteiskunnan) kannalta hyvä asia.
No niin, tulipa se nyt todistetuksi, että nimimerkin tjas kohdeyleisö on jossakin muualla, kuin tämän sivuston lukijoissa.
Hyvä tässä tilanteessa on se, että myös vasta-argumentit tulevat täällä näkyviksi, eikä niitä siivota pois kuten joillakin toisilla sivustoilla on ollut tapana.
Täällä keskustelu on myöskin sivistyneempää, kuin vaikkapa joillakin uskonnollisten yhteisöjen sivustoilla. Kerron esimerkin.
Vuosia sitten transhenkilö lähti vastustamaan erään uskonnollisen yhteisön sivulla esiintynyttä, todella aggressiivista kirjoittelua hänen kaltaisiaan ihmisiä kohtaan. Tuon transhenkilön kohtelu muuttui suorastaan törkeäksi. Ylläpito antoi sellaistenkin kirjoitusten mennä julki, jotka sisälsivät kunnianloukkauksen piirteitä. Transhenkilöä tukevia kirjoituksia siivottiin pois.
Tuo oli hyvä huono esimerkki siitä, kuinka ala-arvoisia ja virheellisiäkin mielipiteitä saatetaan esittää täysin vapaasti noilla kiihkomielisten sivuilla.
Toki noita "viemärisivustoja" tarvitaan alustoikisi, jonne voi oman pahan olonsa oksentaa. Ne pitäisi kuitenkin varustaa lukuisillä varoituskylteillä, että ei alaikäisille, eikä herkille ihmisille.
JuhaniV:"Täällä keskustelu on myöskin sivistyneempää, kuin vaikkapa joillakin uskonnollisten yhteisöjen sivustoilla. Kerron esimerkin."
Tässä olet JuhaniV täysin oikeassa, me keskustelemme asiallisesti vastustajien kanssa. En tosin usko, että jukuripäisimmät vastustajat kääntyvät keskustelujen jälkeen välittömästi kannattamaan HLBT-oikeuksia. Ainakin he joutuvat perustelemaan kantansa kunnolla.
" tulipa se nyt todistetuksi, että nimimerkin tjas kohdeyleisö on jossakin muualla, kuin tämän sivuston lukijoissa."
Tämä tjas:n t-a avioliiton vastustus herättää kummastusta. Jos kerran huolena on heteroavioliittojen arvostus/pitävyys, niin miksi ihmeessa tuhlata energiaa vastustamalla tasa-arvoista avioliittoa. Energiatehokkaammalta vaihtoehdolta tuntuisi olevan ajaa avioerolainsäädännön tuntuvaa tiukentamista ja sosiaaliturvan tuntuvaa leikkaamista. Eli avioeron tekemistä mm.taloudellisesti vähemmän houkuttelevaksi.
