Tämä homokeskustelu on uskovaisia ja kristilliseltä pohjalta elävien elämää vaikeuttanut sekä ahdistanut nurkkaan niin paljon, että päättäjät voisivat miettiä myös asian toista puolta. Onko luonnollisempaa olla homo kuin Jumalaan turvaava ja uskova kristitty? Kansannäänestys antaisi oikean kuvan meidän kansamme kannasta! Suomen perinteitä tulee kunnioittaa sekä arvostaa sitä, minkä edestä moni on taistellut vuosia ennen meitä!
Asia yksi: Avioliittolain uudistus ei käytännössä millään tavalla muuta muiden kuin samaa sukupuolta olevien parien asemaa lain edessä.
Asia kaksi: Kansanäänestyksen tyyppisessä yksittäiskysymyksissä kantaa ottavat lähinnä ne, joilla on intohimoja asiaa kohtaan.
Käytännössä kantaa ottaisivat he, joita asia erityisesti koskettaa - tällaisessa vähemmistöjä koskevassa uudistushankkeessa lähinnä vähemmistöä ja näiden läheisiään - sekä toisaalta heitä, jotka syystä tai toisesta vastustavat uudistusta. Ne, joita asia ei juuri henkilökohtaisesti hetkauta, saattaisivat hyvinkin jäättää kannan ilmaisunsa väliin.
Vaikka mielipidetiedustelujen mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeudella on laaja yhteiskunnallinen tuki, saattaisivat kielteisesti homoavioliittoon suhtautuvat onnistua pelottavia tulevaisuudenkuvia maalailemalla saada aikaan samoin ajattelevien - ja tarpeeksi ajattelemattomien - joukkoliikkeen, jolloin päätös syntyisi ns. asianosaisten ja näiden yhdenvertaista asemaa vastustavien voimasuhteiden mukaan.
Sellainen olisi tällaisessa vähemmistökysymyksessä jotain ihan muuta kuin asiakysymyksiin pohjautuvaa päätöksentekoa.
Tuota taisteluaspektia en oikein ymmärrä...
Jos kyseessä on viittaus ah! aina niin käyttökelpoisiin sotaveteraaneihin, heillä tuskin oli päällimmäisenä ajatus, että taistelenpa tässä siksi, että samaa sukupuolta olevat kansalaiset eivät saisi koskaan mennä keskenään naimisiin. Pikemminkin päinvastoin, he taistelivat länsimaisten arvojen ja vapauden puolesta, mistä osoituksena meillä on edelleen jokseenkin toimiva demokratia.
Taistelusta minulle tulevat tässä yhteydessä lähinnä mieleen SETAveteraanit, jotka ovat vuosikymmeniä taistelleet tasavertaisuuden ja yhtäläisten oikeuksien saavuttamiseksi kaikille suomalaisille.
Tämä taistelupuoli ei nyt kyllä aukene minullekaan. Uskonnonvapauden (vapaus uskoa mihin haluaa tai olla uskomatta) ja moni muu vastaava juttu on ollut itsenäisyyden alkuajoista asti osa Suomea. Sieltä 1920-luvulta asti Suomi on ollut osa Pohjoismaista perhettä, ja sodissakin taisteltiin itsenäisyyden ja tuon linjan puolesta. Lakiasiassahan Suomi on Pohjoismaiden musta lammas, joka muutenkin keräilee ihmisoikeustuomioita enemmän kuin muut Pohjoismaat. Käsittääkseni kukaan ei ole henkensä vaarantaen taistellut sen puolesta, että Suomen kello pysäytettäisin 40-, 50- tai muullekaan vuosikymmenluvulle.
Tästä hallituksesta tulevat hallitukset ottavat opiksi ainakin sen, että jos ei halua ihan koko tasavaltaa antaa kristillisdemoraattien panttivangiksi, niin niitä ei kannata ottaa hallitukseen lainkaan. Puolueen kuusi kansanedustajaa on vähän, ja sekin luku on vaalimatematiikan tulosta (nythän kd ei ole saamassa vaaliliittoja edellisvaalien tapaan). Puolueen kohtalonkysymykset tuntuvat olevan juuri näitä vähemmistökysymyksiä; milloin minkäkin lakiesityksen kohdalla vihjataan, että hallituksesta lähdetään jos esitys annetaan. Sen sijaan kaikessa lähimmäisenrakkaudessaan tuli hyväksytyksi lapsilisien leikkaukset ja muutama muukin päätös, jotka oikeasti vaikuttava kielteisesti ihan heteroperheidenkin arkeen. Mutta pääasia, että moraalinen ylemmyydentunne nousi päähän näissä muutamissa kysymyksissä.
Kaikella kunnioituksella aivan kaikkia ihmisiä, mielipiteitä ja vakaumuksia kohtaan: toivon etteivät nämä muutamat, samat poliitikot aina yrittäisi ratsastaa jumalilla tai sotaveteraaneilla. Molemmat voivat ainakin vielä tällä hetkellä halutessaan ilmoittaa näkökantansa täysin itse, ihan ilman että kanavointiin tarvitaan sisäministeriä tai Paluu Vuoteen 2011 -eduskuntaryhmää. Ja perustuslaissa puhutaan ihmisten yhdenvertaisuudesta lain edessä. Sen sijaan en löydä sieltä mainintaa siitä, että valtakunnan lakiin annetaan veto-oikeus millekään kirjalla tai ihmisryhmälle.
"Onko luonnollisempaa olla homo kuin Jumalaan turvaava ja uskova kristitty?"
Toisille on, toisille ei? Joiltakin luonnistuvat molemmat ilman mitään ristiriitaa.
Toisekseen, nyt on mitä oivallisin tilaisuus tarkastella sitä, mitä koettelemuksia vanha Jahveli Suomeen lähettää kun lakeja näin rikotaan. Musta joulu tulossa, mitä muuta? Heinäsirkkoja Helmikuussa?
"Niikko ... ilmaisi huolensa muutospaineista kirkkoa ja muita uskonnollisia yhdyskuntia sekä laajemmin yhteiskuntaa kohtaan."
Toisin sanoen Niikko siis tuomitsi jyrkästi muutoksen, eli sen että eräs hömppä-kristinuskomus taannoin on muuttanut monien yhteiskuntien perinteisiä, tervehenkisempiä uskontokäsityksiä.
Tai ehkä Niikko vaan on ristiriitainen ja uskoo, että rajaton kaiken muuttamisoikeus olisi muka kristinuksomuksella, mutta muut eivät hänen mielestään saisi muuttaa mitään, eikä etenkään palauttaa esi-vanhempiemme perinteitä, eli paluuta ennen kristinuskomusmuutosta olleeseen hyvään monimuotoiseen avioaikaan jälleen.
"Hirvisaaren mukaan kukaan ei ole kieltämässä rakkautta, mutta "kovin vaikeaa tuntuu olevan joillakin käsittää, että tässä ollaan polkemassa helposti maahan toisen pyhää"."
Jos vihaaminen ja eriarvoistaminen on joillekin pyhää, niin kyllä sellaiset vihaamiset ja eriarvoistamiset joutaa romuttaa. Ei kannata uskoa etenkään viha-jumaliin ja niihn uskoviin vihasydämisiin uskovaisiin.
uskonnonvapaus tulee olla nimenomaan vapautta, eikä missään nimessä, ei millään muotoa uskontopakkoa.
Rakkaudelle olkoon aina tilaa. Rakastaminen, rakastelu eivät ole kenellekään pahaksi.
pt37, ensinnäkin kristinuskomus ei ole yhtään millään tavalla Suomen perinnettä, vaan se on vieras-uskomus Lähi-idästä. uskomuskirjoissa raamattu&koraani ei puhuta lainkaan Suomesta, vaan kaikki näytelmät noissa tapahtuvat Lähi-Idässä tai Välimeren itäosissa, vain.
Toiseksi, viime sodissa maatamme puolustivat monet homomiehet, taistellen rintamilla maan puolesta, joka ei silloin vielä (kristillisongelma-syistä johtuen) sallinut heidän rakkauttaan. Heillä oli kuitenkin luja luottamus siihen että tässä maassa jonain päivänä jokainen ihminen voi rakastaa, olla rakastettu, rakastella ja myös virallistaa elämänkumppanuutensa rakkaansa kanssa.
- selvästikään he eivät taistelleet turhaan, sillä jos ortodoksi-Stalinin johtama itäblokki olisi meidät vallannut, olisimme todennäköisesti nykyisessä itäblokin asemassa, eli ortodoksi-kristillisessä huonossa jamassa.
"Onko luonnollisempaa olla homo kuin Jumalaan turvaava ja uskova kristitty?"
Itse asiassa on, koska homoseksuaalisuus on olemassa luonnostaan, sitä on ollut niin kauan kuin on ollut ihmisiäkin, eli paljon paljon kauemmin kuin kristinuskoa. Kristinusko on pelkästään keksitty juttu, se ei ole tullut luonnostaan kenellekään.