Hiv suomalaisessa homoyhteisössä (juttukommentit)

Otsikko pitäisi varmastikin olla "... homo- ja biseksuaali -yhteisössä".

Minusta pitäisi ottaa esille sekin asia kuinka vähän nimenomaan homomiehet saavat tukea omalle arkielämälleen ja kuinka kuormittavaa homofobia on kaikkine lieveilmiöineen arjessa. TÄMÄ sivuutetaan koko ajan ja yhteiskunta pelaa kokonaan hetero-oletuksilla, koska homoille ei anneta minkäänlaista tukea, ei rahallista eikä muutakaan. Se tuo esille miten homomiehiä kohdellaan edelleen monin tavoin ali-ihmisinä. Minusta homot tulisi nostaa esille erityisryhmänä, jolle kanavoidaan RAHAA, laitetaan se vaikka asuntoihin tms. joka tukee elämistä ja työssäkäymistä tai työn hakemista. Työnhaussa homomiehet kilpailevat heterojen kanssa- ja usein nimenomaan heterot saavat edut itselleen, koska heillä on tämä ydinperhe ässäkortti heittää pöytään: mulla on vaimo ja lapset; mä olen isukki. Tämä tällainen ei tule koskaan toimimaan ja seurauksena on edlleen mm. hiv-epidemian jatkuminen. Moni haluaa unohtaa vapaa-ajalla arjessa kohtaamansa stressin, koska aivot ovat kuormittuneet siitä.

Ymmärrän sinänsä mitä Kolmoisriitti ajaa takaa, mutta minusta se, että me saisimme jotain erityiskohtelua ja rahallista tukea homoutemme takia lähettäisi vääränlaista viestiä ulospäin. Homous nähtäisiin vielä entistäkin herkemmin elämää haittaavana heikkoutena ja "vammana", koska sitä pitää kompensoida tuolla tavoin, vaikka todellisuus ei voisi olla tästä kauempana. Rahallinen tuki ei ratkaise alkuunkaan itse ongelmaa, vaan pelkästään kiertää sitä.

Varsinainen ongelma ovat ne ympäristön asenteet. Ne pitäisi nimenomaan saada muuttumaan siten, että homoja ei nähdä minkäänlaisena erityiskohtelua vaativana erityisryhmänä, vaan samanlaisina ihmisinä kuin muutkin. Tähän suuntaan ollaan nähdäkseni pikkuhiljaa menossakin, mikä on hyvä asia.

Itse olen kai ollut onnekas, kun homouteni ei ole omassa elämässäni onnistumiseen millään lailla vaikuttanut, eikä siitä ole tarvinnut tehdä mitään numeroa missään. Työelämässä osaamistani ja työpanostani on arvostettu siinä missä kollegoittenikin.

Oikeassa kolmoisriitti on että köyhyys syrjäyttää yhteiskunnasta mutta ei se ole vain homojen ongelmana vaan ihan kaikkien pienituloisten, eli pitäisi kaikilla nostaa perusturvan tasoa niin ei olisi syrjäytymisen syy ettei ole tarpeeksi rahaa pitää yllä sosiaalisia kontakteja ja pitää henkisestä ja fyysisestä terveydestä muutenkin huolta.

Ja vaikkei homous ole vamma kuten ei ihon värikään saa vähemmistö vihaa niskaansa joka aiheuttaa mielenterveysongelmia, päihteiden liikakäyttöä ja jopa itsemurhia. Jos seksuaalivähemmistöön kuuluvalla moninkertainen riski itsemurhaan sekä kohonnut riski edellä mainitsimiini ongelmiin on se syy yhteiskunnan homofobia eikä syrjäytetyn homous.

Periaatteessa voisin ymmärtää seksuaalivähemmistöön kuuluvuuden kohonneen pienituloisuuden riskin tietyllä tapaa järkeväksi kompensoida. Tosin haittaa on vaikeaa todeta monessa tapauksessa jos ei ole mitään diagnoosia tai itsetuhoisuutta. Voisi tosin olla parempi että takuueläkettä nostetaan reilusti kaikille koska harvemmin työkyvyttömyys kenelläkään on oma syy ollut vaan isoin syy on yhteiskunnan myös heteroiden kohdalla.

Kommenttia muokattu: 17.12.2014 klo 16:21

Minä uskon taas siihen, että korvamerkitty rahallinen avustus auttaa ja on todellinen merkitys. Saavathan yksinhuoltajatkin rahaa ja etuja, kuten lapsilisät tms. Se mikä on olleellista olisi, että saataisiin ikää kohotettua ja kuolleisuutta vähennettyä. Siihen tarvitaan nimenomaan rahaa tai apua arkielämän juttuihin kuten asunnottomuus.