Arvelen, että ministeri on joutunut hankalaan välikäteen ja siksi väistelee aihetta. Selvässä ristiriidassa UM:n kriteereihin toimivilla järjestöillä on oletettavasti kohdemaiden projekteja, joilta määrärahan evääminen yhtäkkiä saattaisi aiheuttaa avun saajille merkittävää vahinkoa. Tilanne on monimutkainen. Sen muuttamiseen tarvitaan vielä aikaa.
Vertaan tässä paljon kansainvälistä julkisuutta saanutta urheilujalkinevalmistajien kehitysmaissa teettämään työhön tehtaissa, joissa oli mukana myös lapsia. Joillekin perheille lasten hankkima ansio saattoi olla nälkäkuoleman vaihtoehto.
Suomessa sodan jälkeen esimerkiksi evakkoperheissä lasten osallistuminen kaikenlaisiin töihin oli perheen selviämiselle tärkeää.
On tärkeää, että ulkoministeriö on julkistanut kriteerinsä ja syrjivät lähetysjärjestöt on nostettu mukaan julkiseen keskusteluun. Selvästi muutos on nyt lähtenyt liikkeelle. Ellei syrjintä lopu, tuki noille järjestöille loppuu.
Hautalan "välikäden" poliittisempi selitys on se, että Suomen poliittisen eliitin tasolla äärikristillisten ymmärtäminen on saavuttanut vaikuttavuustason, joka estää heidän osallistumisensa rajoittamisen. Ulkopolitiikan nykyisen ylimmän johdon aikana tasa-arvoperusteinen äärikristillisyyden arvostelu (kehitysyhteistyön toteuttamisessa) ei näytä mahdolliselta. UM valmisteli kriteerinsä talvella ja keväällä 2011-2012. Myöhemmin tehtynä kriteereissä olisi todennäköisesti ollut lievennyslausekkeita.
Kun antaa uskontojen pahalle puolelle pikkusormen, se vie helposti koko käden - ja vastuullisuus unohtuu.
Suomessakin pitäisi saada uskonnot erotettua maamme laeista, samaan, niille kuuluvaan tasa-arvoiseen asemaan kaikkien muidenkin aatteellisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Niillähän ei ole mitään pätevää perustelua ylentää itseään. Ne jopa väittävät itseään "taivaallisesti johdetuiksi", mutta silti ne nojautuvat vankasti maalliseen tukeen.
Valitettavasti Suomen valtiojohtoon pääsee ihmisiä, jotka ovat kahliutuneet uskontoihin, päissään ja kauloillaan roikkuvia risti-ketjuja myöten.
Olisikohan vakavan tutkistelun paikka mitä yleensäkin tällainen “lähetystyö” on? Onko se ihmisten todellista auttamista kehitysmaissa vaiko puhdasta käännyttämistä uskonnon orjuuteen joka ei mitenkään auta käännytettäviä parempaan ja kehittyneempään elämään vaan yksinomaan taannuttaa ja vie kehitystä taaksepäin.
Uskontoa ja sen levittämistä “lähetystyön” varjolla voidaan todellisuudessa käyttää sorron ja riiston apuvälineenä. Vuonna 2009 julkaistussa Anders C. Kroghin kirjoittamassa kirjassa “Jaguaarin Voima” - “Vuosi Amazonian sademetsässä” on suorastaa karmaisevia kuvauksia siitä mitä “lähetystön” varjolla on tuhottu alkuasukkaitten luonnonmukainen elämäntapa on tuhottu ja heidän ikiaikaiset maansa on ryöstetty ylikansallisen monopolien käyttöön.
“Suvaitsevuudellaan” ja “moniarvoisuudellaan” mesovien “viheriöitten” olisi aika katsoa tarkemmin mihin soppaan lusikkansa pistävät äärikristillisiä “lähetysjärjestöjä” tukiessaan! Eikö umpikatolisessa Nicaraguassa tapahtunut kehitysyhteistyön epäonnistuminen ollut riittävä opetus? Vain onko kyseessä pelkkä kristillis- demokraattien myötäily jottei Kataisen hallitus ja sen parissa tapahtuva yhteistyö ideologioiltaan erilaisten ryhmien välillä vain pääsisi rakoilemaan. Vallan makeus kun on niin mukavaa ja hallituspaikan jatkuvuus pitää varmistaa keinolla millä hyvänsä.
En ole koskaan ymmärtänyt kirkon sisällä näitä erillisiä herätysliikkeiden omia lähetystyöjärjestöjä. Kirkolla tulisi olla vain yksi lähetysjärjestö.
Mitä tulee kehitysyhteistyöhön lähetysjärjestöjen kautta, niin on surullista, että vanhoillisissa järjestöissä ei voida lähettää miesparia. Haluan kuitenkin uskoa, että tutkimattomat ovat Herran tiet. Toivottavasti tilanteen ollessa tällä mallilla mahdollisimman moni tulee autetuksi - niin maallisesti kuin hengellisesti.
On käynyt ilmeiseksi, että mm. 'ranneliike' yms. ovat rasisteja todellisia kristittyjä kohtaan. Tämä on oikeastaan loputtava. Heti. Nyt. (Toistaakseni tuolla yhden kirjoittajan tekstejä meitä todellisia kristittyjä kohtaan)! Siis asiat ovat kääntyneet aivan päälaelleen entiseen verrattuna! Emme voi hyväksyä Raamatun vastaista syntielämää, jota homous ja lesbous on. Se nyt ei tarkoita sitä, ettemmekö rakastaisi jokaista ihmistä heidän erikoisuuksistaan huolimatta. Korkein auktoriteettimme on kuitenkin Jumalan Sana, Raamattu. On tosi valitettavaa ja suorastaan järkyttävää, että Suomen Lähetysseura on langennut maailman menoon pois Jumalan Sanasta. Varmaan tiedättekin, että Raamattu nimenomaan kieltää 'miehen kanssa makaavat miehet' ja samoin 'naisten kanssa makaavat naiset'. Heille tulee kerran tästä asiasta Jumalan tuomio, jos ei tämä syntielämä muutu Jumalan tahdon mukaiseksi. Jumalalta voi jokainen pyytää voimaa ja armoa tehdä Hänen, Jumalan, tahto. Silloin voi myös saada voimaa luopua syntitottumuksistaan. Ketään ei Jumala ole luonut homoksi tai lesboksi. Ei ketään! Jumala loi kaiken täydelliseksi. Homous ja lesbous ei ole täydellistä, se on opittua, kun irrottautuu Jumalan tahdosta omalla kohdallaan. Minun on pakko nämä asiat tuoda omalta osaltani tähän esille, en voi muuta. Olen todella surullinen asian kanssa ja toivon teille jokaiselle etsimistä asiassa Jumalan kanssa henkilökohtaisesti! Hyvää kesää!
On lähinnä noloa näiden "kristityiksi" itseään nimittävien ajatukset ja käytös. Ensin ammutaan täyslaidallinen ja sitten merkitään loppuun "rakkaudella".
Tuo on juuri sitä meta-puhetta tyyliin "En halua mitenkään loukata sinua, mutta...".
Siis loukataan toisia niin paljon kuin ehditään ja kehdataan ja sitten omassa mielessä tehdään synninpäästö ylentämällä itsensä rakkaudelliseksi. Oikeasti rakkaudellisesti toimiva ihminen ei käyttäydy tuolla tavoin. Harvinaisen avointa kaksinaismoraalia.
