Henkilökohtaisesti pidän hyvänä kaikenlaista keskustelua, erilaisia mielipiteitä ja monenlaisia äänenpainoja. Meillä on olemassa vaikenemisen historia vaikeiksi koetuissa asioissa. Sellainen ummehduttaa ilmapiiriä tehokkaasti. Viimeisen puolentoista vuosikymmenen aikana keskustelu on merkittävästi lisääntynyt, paljolti kiitos netin arkipäiväistymisen.
Minusta yhteiskunnalliset uudistukset ovat kestävimmällä pohjalla sen jälkeen, kun niihin liittyvät asiat on puhuttu "loppuun" ja kaikki saaneet sanottua sanansa.
Itse koen Suomen yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttuneen aikuisikänäni jopa parempaan suuntaan. On tietysti kaikenlaisia lieveilmiöitä ja ylilyöntejä. Niitä on kyllä muuallakin yhtäläisesti.
Toki soisin tasa-arvoisen avioliiton adoptioineen toteutuvan pian. Asia koskettaa sellaista viiteryhmää, johon kuulun vahvasti, eikä tiedossani ole sellaisia käytännön syitä, joiden vuoksi asiaa ei olisi syytä edistää nopeasti. Vastustus perustuu täysin "arvoihin" ja ennakkoluuloihin. Meidän "tavisten" keskuudessa avioliitto-oikeuden laajentaminen samaa sukupuolta oleviin pareihin näyttää lisäksi nauttivan selkeää kannatusta.
Jutussa mainittuun aborttiasiaan en osaa suoranaisesti ottaa kantaa, koska en mielestäni tunne asiaa tarpeeksi hyvin.
Muutamissa tavoissa on kyllä otettu takapakkia, ihan sukupuolineutraalisti.
Muistan hyvin kun 1. DTM:ssä Annankadulla vielä soitettiin hitaita useampaan otteeseen pitkin iltaa ja oli mukavaa hakea tanssimaan hitaita ... sitten 2. DTM:ssä Roballa tuli vain loppuhidas ... sitten 3. DTM:ssä Manskulla on tuskin hitaita lainkaan.
Tarttis varmaan tehrä jotain ; )
Toisaalta sitten esim abotti- ja homorakkaus-asioissa voi huumorimielellä heitää vaikkapa että
- miksi se jumala tapatutti oman poikansa ja maristaan abortista?
- miksi se jumala loi miehelle, omalle kuvalleen vieläpä, G-pisteen pyllyyn ja sitten muka kielsi homorakastelun? vai minkä päällä se siellä taivaissaan istuu, omahyväisesti?
: )
Kyllä se Suomessakin olisi pirun hyvä, että oikeistokonservatiivitkin kertoisivat jo viimeiin suoaan, että aikansa filosofi jeesus ei puhunut ikuisesta kidutuksesta yhtään mitään vaan siinä Helvetti-kohdassa oli kyse senaikaisesta Gehennan
kaatopaikasta, jonne heitettiin kuolemaantuomittujen ja mm. spitaaliin kuiolleiden ruumiit.
Siellä tosiaankin pidettiin yllä kutakuinkin ikuista tulta, ruumiitten poltossa. Se oli siis lopullisen kuoleman paikka, jossa ei enää kukaan ihminen ikuisesti kärvistellyt. Ja se on siis ihan eri asia kuin mikään ikuisen kidutuksen paikka, joksi sitä kirkot lähtivät tarkoitushakuisesti vääristelemään, poiketen sen jeesuksen värikkäästä kielenkäytöstä.
Helvettiopista tuli sitämyöten kirkoilla mahtava käännytysase, valitettavasti.
Sittenhän oli se surullisen kuuluisa 397 jaa Karthagon kirkolliskokous, jossa "kirjakustantajatiimi" valitsi mitä kirjaseen otti mukaan - ja muuta kiertomusainesta sitten hävitettiin pois aktiivisesti. Siitä sitten on poikinut se nykyperintö, missä taannoisen aikansa radikaali-liberaaliutta on sementoitu konservatiivisuutena - ja missä pyritään kaikin keinoin selittämään sitä, miksi konservatiivioikeistolaisuus on oikeasti niin hirmu kaukana raamatun sanomasta ja senaikuisesta aktiivisesta muutoksesta entiseen.
Muutin pois Suomesta, eikä ilmapiiri ollut ainakaan syy jäädä. Elämä on liian lyhyt siihen, että yrittää toitottaa järkeä - paskapäät ovat paskapäitä eikä muuksi muutu. Täällä toisaalla samaa juridista sukupuolta olevat eivät voi edes rekisteröitya, mutta hengellisen siunauksen liitolleen saa jos haluaa (nurinkurista?). Vaikka lainsäädänto ei huomioikaan, yleinen ilmapiiri ei ole niin vihamielinen, eikä tarvitse pelätä viharikoksia (toisen muiluttaminen tai solvaaminen suurempi häpeä itse tekijälle - kulttuuriero?).
Kerran tuumailin, mitä tapahtuisi jos Suomi "pyhitettäisiin" pelkästään oikeistolaisia aatteita kannattaville. Tietysti vastasyntyneet lapset pitäisi tuoda rajan ulkopuolelle turvaan, etteivät kasva ihan kier... Kröhöm, siis jotta saisivat itse valita arvonsa. :P
Saatte sanoa ja kuvitella mitä vaan mutta se että Suomessa vihataan menestyjiä ja kuvitellaan että he eivät lähde, on sama kuin kuvittelisi että ravintolaillallisen tarjoava tarjoaa uudestaan ensi kerrallakin vaikka kiitokseksi hänelle annettaisiin turpaan.
Minä olen lähtenyt ja niin kauan kun sosialistiöykkärit kulkevat Suomessa rinta rottingilla, teen kaikkeni etten jätä Suomeen pennin latia.
Haistakaa paska koko sosialistisakki ja ihan vinkkinä että mitä tahansa teille tapahtuu (NATO vastaisuus -> Venäjän painostus), osaajat ja tekijät lähteävät ja talous romahtaa jne. en välitä peen vertaa. 51% teistä äänesti kommunistin presidentiksi kahteen kertaan joten saatte sitä mitä tilasitte aivan samalla tavalla kuin saksalaiset saivat mitä tilasivat äänestämällä aatun valtaan.
Suomalainen "arvomaailma" kielii kollektiivisesta mielisairaudesta.
Kuten edellä olevista muutamasta kommentistakin suoraan ja varsinkin rivien välistä käy ilmi, syitä maastamuuttoon on monia. Valtaosa syistä lienee kuitenkin syvästi henkilökohtaisia, riippumatta siitä millä yleisillä, enemmän tai vähemmän rationaalisilla syillä muuttoa perustellaan itselle ja muille.
Käsittääkseni useimmilla muuttonsa pysyväksi mieltävillä on halu päästä aloittamaan uudestaan alusta, puhtaalta pöydältä täysin uudessa ympäristössä, joka koetaan jollain tavalla omalta kannalta suotuisammaksi kuin alkuperäinen kotimaa. Mielenkiintoista on, että kumpikaan kaikkein jyrkimmin sanoin Suomea suomineista kommentoijista ei halua kertoa, minkä maan olivat valinneet (tai valitisisivat) uudeksi kotimaakseen.
Oman empiirisen kokemukseni perusteella Suomessa on hyvin vähän sellaisia ihmisiä, joiden kanssa asioista ei voisi mielipide-eroavuuksista huolimatta keskustella. Yksilötasolla väkivaltaa ja syrjintää esiintyy taatusti missä maassa tahansa. Institutionaalisella tasolla uskon, että meillä esiintyy seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää syrjintää varsin vähän, ja pian tasa-arvoisen avioliittolain mentyä läpi asiat ovat Suomessa kansainväisestikin arvioiden todella hyvin.
