Ei vaikuta sun assius siihen. Ei kannata kuitenkaan neuvoo toisii kaappikysymyksissä. Ne on jokasen henkilökohtasii asioita. Tässäkin taas nähdään homoyhteisön suvaitsemattomuus: kaikkien pitäs ajatella samalla tavalla ku te.
Miks irtokumppaneille pitäs kertoo, et ei pysty sitoutuun? Tuskin ne oottaa sulta muutenkaan mitään muuta seksii. Ei ne mitään lässytyksii haluu.
Ihmissuhdekuvioiden toimimimiset ovat yksilöllisiä. Yksi haluaa yhtä ja toinen toista. Jos homma svengaa kuin hirvi ja toimii kuin junan vessa, niin hyvä niin.
Kansalaisaloitteen tarkoituksena on kuitenkin viedä eteenpäin yhdenvertaista ja tasa-arvoista mahdollisuutta.
Aivan, koska toiset meistä pystyvät onnellisiin ja vieläpä ns. yksiavoisiin parisuhteisiin myös homosuhteissa. Itselläkin kesällä tulee viisi vuotta täyteen kokemusta sellaisesta. Tätä tosin taidetaan yleisesti pitää harvinaisuutena varsinkin näin nuorilla, kun mekin ollaan vasta 23 ja 24 v.
Vielä tuohon aiempana mainittuun "kaikki neitejä" -väittämään, että omasta tuttavapiiristä, mitä on toisia homoja tullut tavattua, selvästi suurempi osa on olemukseltaan ja käytökseltään sellaisia, ettei satunnaisesti kohtaava homoksi tunnistaisi. Omasta mielestäni ei siinäkään ole toki vikaa, vaikka olisi neitimäisempikin, mutta kaikkien homojen stereotypisoiminen sen mukaan ärsyttää välillä suunnattomasti.
Olen toistaiseksi hillinnyt sanaista arkkuani, vaikka olen sivustoa seurannut vuosia, mutta nyt näemmä oli pakko liittyä mukaan keskusteluunkin... :D
Jos te ootte onnellisii yhdessä, niin siitä vaan. Mä en kyllä ois pystyny sitoutuun kehenkään, jonka mä oisin tavannu 18-19-vuotiaana. Sillon ois ollu vielä lukiokin kesken ja jatko-opinnot vasta edessä.
Mä "seurustelin" ekan kerran 17-vuotiaana. Se juttu kesti reilun 3 kk:ta ja kaatu mun kröhöm... lievästi sanottuna erilaiseen käsitykseen yhteisestä tulevaisuudesta. Samanikänen ku mä, tosin mua 10 kk nuorempi. Oltiin liian nuorii ja toinen halus roikkuu liikaa. Ei kiitos.
Pisin suhde kesti muuten vuoden verran. Mä olin sillon 18-vuotias ja 19, kun se loppu. Se mua melkein 10 vuotta vanhempi, liian vanha mun sillonen ikä huomioon ottaen. Se oli säälittävä reppana monellakin tapaa.
Nykynen taas ui vähitellen mukaan mun elämään ja asuu muutenkin niin lähellä, et ei oo ollu mitään tarvetta sitoutuu eikä edes miettii yhteenmuuttoo tai mitään muutakaan yhteistä tulevaisuutta. Päivä kerrallaan. 4 vuotta mua vanhempi, sopivan ikänen. Kumpikin saa tulla ja mennä just niin ku lystää.
