Kirjoittajat jostain syystä haluavat antaa Suomelle ansaitsematonta mainetta: "Oikeushistoriallisesti katsottuna Suomi on yksi maailman homomyönteisimmistä maista." Tähän ei ole perusteita, eivätkä kirjoittajat mihinkään lähteisiin viittaakaan.
Tiettyjä ristiriitaisuuksia jutussa: "Ruotsin vallan aikana asia ei kiinnostanut lainsäätäjiä eikä pappejakaan." <-> "Ainoa tapaus, jossa homoja tiedetään teloitetun, on vuodelta 1665."
Ruotsinvallan ajalta on väärin väittää, ettei ettei asia 'kiinnostanut': sitä ei vain ole meillä tutkittu! Onko tämä kirjoittajista jotenkin sopiva rangaistus: "Tuomiot olivat 1900-luvun alussa melko lieviä, korkeintaan pari vuotta kuritushuonetta." Toki se on lievää verrattuna hirttämiseen tai roviolla polttamiseen, mutta ei verrattuna saman aikakauden muihin eurooppalaisiin valtioihin.
"Oikeudenkäynnit yleistyivät hieman 1930-luvulta lähtien." Hieman? Ne kymmenkertaistuivat, vuosisadan alkupuolella keskimään 6 vuodessa ja 1950-luvun alussa keskimäärin 60!
Kirjoittajat olisivat voineet lukea vaikkapa Kati Mustolan tutkimuksia, ja viitata niihin, jos eivät ole asioihin perehtyneet.
Hesarin juttu on kyllä enempi vanha-uskomus-asenteellinen, kuin avoimen informatiivinen. Yksi isommista puutteista ja virheistä siinäkin on lukea biseksuaalien miesten käyttäytymiset homoksi, vaikka heidät osin mainitaankin
Tämä tuskin oikeasti on sen enempää totta, kuin sanoa näin "homomiehet ovat yleensä kykeneviä harrastamaan seksiä naisten kanssa" myös vastaavasti heteromiehistä yleensä "kykenevinä" harrastamaan seksiä miesten kanssa. Oikeastihan, kaikki mikä ei ole täysin heteroa, ei ole myöskään homoa yhtään sen enempää.
Lehtijutussa myös korostetaan kovasti seksiä ja seksuaalisuutta, mikä ei ole se koko asia, mikä homoillakaan toisessa ihmisessä kiinnostaa, vaan se on paljon enemmän.
Lehtijutusta myös puuttuu se olennainen kysymys: Mikä tekee ihmisestä heteron? ... onko siihen yhtään sen enempää tietoa.
Kumma juttu, kuinka monessa paikassa, tutkimuksissa ja keskusteluissa, pääaiheena ovat nimenomaan homoseksuaalit miehet. Onkohan tässäkin jokin historiallinen jäänne kyseessä, koska naisten välisiin suhteisiin ei ole niin paljon menneinä aikoina kiinnitetty huomiota kuin miesten välisiin suhteisiin. Olen ymmärtänyt, että naiset saivat hiljaisessa hengessä toteuttaa itseään, kun eivät ole meteliä pitäneet ja joissakin maissa nimenomaan vain miehiä on vainottu (siis enimmäkseen). Johtuuko tämä patriarkaalisesta kulttuurista ja ajattelusta, että nainen ei ole niin suuri uhka yhteiskunnan jatkumiselle kuin mies? Kun nainen on kuitenkin heikko osapuoli niin hänen tekemisillään ei ole niin suurta vaikutusta. Siis jos nyt näin kärjistäen asian esittää. Minä itse olen siis toki sitä mieltä, että nainen ja mies ovat aivan tasa-arvoisia keskenään.
Mutta sitä ihmettelen, kuinka paljon nykyaikana puhutaan miesten homoseksuaalisuudesta - tuossakin jutussa. Lesbot vain lähinnä mainittiin jonkun kysymyksen vastauksessa. Mielestäni pitäisi käsitellä kumpaakin sukupuolta yhtä paljon. Nyt homoseksuaaleista jäi naisten osuus jutussa vähäiseksi. Bi-seksuaalien asioitakin vain sivuttiin. Tällaisen ajatuksen heitän tässä. Oikaiskoon mua joku viisaampi, jos mulla on väärää tietoa.