- 1 / 5
- smo
- 17.6.2011 11:46
Perussuomalais-keskusteluhan on Suomessa ollut melko tavalla mustavalkoista, kuten viime vuosina käyty keskustelu tai väittely maahanmuutosta, globalisaatiosta, pakolaisuudesta, (väärästä) isänmaallisuudesta, muukalaisvihamielisyydestä, kansoista, kansallisuuksista ja monista muista vyyhteen liittyvistä aiheista on käynyt kiivaanakin. Tahallisesti tai tahattomasti asioista on vatkattu mössöä, jonka vuoksi keskustelu on käynyt mahdottomaksi.
Kun joku puhuu perinteisen kulttuurin varjelemisesta vierailta vaikutteilta, toinen iskee pöytään rasismikortin tai jopa natsikortin. Kun joku puhuu ikkunoiden aukipitämisestä maailmaan, toinen hyperventiloi siitä, että kaiken maailman ******t tulee tänne viemään meidän toimeentulon, naiset, miehet, metsät, rannat, järvet jne jne. Se siitä keskustelusta.
Tästä tulee paljon kaikenlaisia haja-ajatuksia.
En minäkään tue perussuomalaisia, etenkin "perussuomalaisuuden" edustaman menneen haikailun ja sisäänpäinkääntyneisyyden vuoksi. Sen sijaan näen globalisaatiokehityksessä sellaisia haasteita, jotka eivät mielestäni ole pelkästään olankohautuksella kuitattavia asioita.
Yksi näkökulma asiaan on halu varjella omaa tutuksi koettua ja hyväksi havaittua kulttuuria ja kieltä. Siitä minäkin tunnen huolta. Kielellä tai kulttuurilla voi katsoa olevan itseisarvon, jonka perusteella ne ovat säilyttämisen arvoisia. On tietysti ihmisiä, joiden mielestä näin ei ole. Minusta yksittäisellä kielellä ja kulttuurilla on itseisarvo.
Jos ei jollain kulttuurilla kielineen ole halua tai voimaa huolehtia olemassaolostaan, niin se lakkaa olemasta. Vähä vähältä vallitsevampi ja aggressiivisempi kulttuuri jättää alleen heikomman. Siksi minusta on täysin hyväksyttävää pitää huolta, että hyvä oma kulttuuri ja kieli pidetään vallitsevana ja niistä pidetään riittävän aggressiivisesti huolta. Siksi minusta on perusteltua pitää huolta siitä, että näillä raukoilla rajoilla elävien yleissivistykseen kuuluu riittävät taustatiedot täkäläisestä olosta ja elosta ennen ja nyt.
Omasta hyvältä tuntuvasta kiinnipitäminen ei tarkoita muiden arvottamista huonommaksi. Omasta kulttuurista ja kielestä kiinnipitäminen liittyy sen käsittämiseen, että pieni kieli ja kulttuuri pysyy elinvoimaisena vain ympäristössä, jossa se on riittävän vallitseva.
Virolaisen kielen ja kulttuurin kuolemaan johtava kehitys ehti keskeytyä yhdennellätoista hetkellä. Vieras kulttuuri oli vierasta valtaa pitävien suosiollisella avustuksella nousemassa niskan päälle. Tästä on vielä jälkensä. Vaikka oma viron kielen osaamiseni ei mahdollistakaan lennokasta keskustelua, pystyn toimittamaan viroksi asioita. En kuitenkaan ole aina tallinnalaisessa bussissa, ravintolassa tai kioskin luukulla voinut asiakaspalvelijan kanssa selvittää jotain asiaa, koska asiakaspalvelija ei puhu viroa. Minusta tilanteessa on jotain perusteellisen pielessä. Samalla tavoin jotain on pielessä, jos Helsingissä asiat eivät hoidu suomeksi (tai ruotsiksi, joka on alkukieli täällä).
Saamelainen kulttuuri ja kieli sen sijaan on uhan alla sekä pohjoismaissa että erityisesti Venäjän puolella. Vähien ihmisten varassa oleva, laajaan liikkumiseen perustuva elämäntapa on hauras, jos väliin tunkee vieras kieli ja kulttuuri. Saamelainen elämäntapa kesti vuosituhansia, kun sen kyljessä ja seassa ei ollut vieraita elämäntapoja. Pohjoismaissa pitää tehdä aktiivisesti enemmän sellaista, joka turvaa saamelaiskulttuurin elinvoimaa. Me olemme nähneet esimerkiksi marien kohtalon. Ne suomalais-ugrilaiset kansat, joilla ei ole tukenaan omaa valtiota, sulautuvat niskan päällä olevaan kansaan muutamassa sukupolvessa.
Mitä taas tulee Perussuomalaisten homonäkemyksiin, niin eivät ne ole laajassa mitassa välttämättä täysin "homovihamielisiä". Se on varmaa, että puolueen piirissä ei ole suurta tahtoa parantaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeudellista tai yhteiskunnallista asemaa nykyisestä, etenkin koska eivät näe näiden ryhmien olossa olevan puutteita. Toki eräät puolueen vaikuttajat ovat tölvineet homoja, mutta pistän sen enemmän ymmärtämättömyyden ja tietämättömyyden piikkiin.
Minusta kaiken keskustelun lähtökohta on se, että hyväksytään tosiasiat. Tosiasioita: Poliittisella kartallamme on ryhmä nimeltä Perussuomalaiset. On tulevaisuutta pelkääviä ihmisiä. On ihmisiä jotka kokevat perussuomalaiset tahoksi, joka säilyttää nykyisyyttä tai palauttaisi menneen onnelan. Olivat käsitykset katteettomia tai eivät, niin näin nyt vaan on ja sen kanssa elettävä.
Kun joku puhuu perinteisen kulttuurin varjelemisesta vierailta vaikutteilta, toinen iskee pöytään rasismikortin tai jopa natsikortin. Kun joku puhuu ikkunoiden aukipitämisestä maailmaan, toinen hyperventiloi siitä, että kaiken maailman ******t tulee tänne viemään meidän toimeentulon, naiset, miehet, metsät, rannat, järvet jne jne. Se siitä keskustelusta.
Tästä tulee paljon kaikenlaisia haja-ajatuksia.
En minäkään tue perussuomalaisia, etenkin "perussuomalaisuuden" edustaman menneen haikailun ja sisäänpäinkääntyneisyyden vuoksi. Sen sijaan näen globalisaatiokehityksessä sellaisia haasteita, jotka eivät mielestäni ole pelkästään olankohautuksella kuitattavia asioita.
Yksi näkökulma asiaan on halu varjella omaa tutuksi koettua ja hyväksi havaittua kulttuuria ja kieltä. Siitä minäkin tunnen huolta. Kielellä tai kulttuurilla voi katsoa olevan itseisarvon, jonka perusteella ne ovat säilyttämisen arvoisia. On tietysti ihmisiä, joiden mielestä näin ei ole. Minusta yksittäisellä kielellä ja kulttuurilla on itseisarvo.
Jos ei jollain kulttuurilla kielineen ole halua tai voimaa huolehtia olemassaolostaan, niin se lakkaa olemasta. Vähä vähältä vallitsevampi ja aggressiivisempi kulttuuri jättää alleen heikomman. Siksi minusta on täysin hyväksyttävää pitää huolta, että hyvä oma kulttuuri ja kieli pidetään vallitsevana ja niistä pidetään riittävän aggressiivisesti huolta. Siksi minusta on perusteltua pitää huolta siitä, että näillä raukoilla rajoilla elävien yleissivistykseen kuuluu riittävät taustatiedot täkäläisestä olosta ja elosta ennen ja nyt.
Omasta hyvältä tuntuvasta kiinnipitäminen ei tarkoita muiden arvottamista huonommaksi. Omasta kulttuurista ja kielestä kiinnipitäminen liittyy sen käsittämiseen, että pieni kieli ja kulttuuri pysyy elinvoimaisena vain ympäristössä, jossa se on riittävän vallitseva.
Virolaisen kielen ja kulttuurin kuolemaan johtava kehitys ehti keskeytyä yhdennellätoista hetkellä. Vieras kulttuuri oli vierasta valtaa pitävien suosiollisella avustuksella nousemassa niskan päälle. Tästä on vielä jälkensä. Vaikka oma viron kielen osaamiseni ei mahdollistakaan lennokasta keskustelua, pystyn toimittamaan viroksi asioita. En kuitenkaan ole aina tallinnalaisessa bussissa, ravintolassa tai kioskin luukulla voinut asiakaspalvelijan kanssa selvittää jotain asiaa, koska asiakaspalvelija ei puhu viroa. Minusta tilanteessa on jotain perusteellisen pielessä. Samalla tavoin jotain on pielessä, jos Helsingissä asiat eivät hoidu suomeksi (tai ruotsiksi, joka on alkukieli täällä).
Saamelainen kulttuuri ja kieli sen sijaan on uhan alla sekä pohjoismaissa että erityisesti Venäjän puolella. Vähien ihmisten varassa oleva, laajaan liikkumiseen perustuva elämäntapa on hauras, jos väliin tunkee vieras kieli ja kulttuuri. Saamelainen elämäntapa kesti vuosituhansia, kun sen kyljessä ja seassa ei ollut vieraita elämäntapoja. Pohjoismaissa pitää tehdä aktiivisesti enemmän sellaista, joka turvaa saamelaiskulttuurin elinvoimaa. Me olemme nähneet esimerkiksi marien kohtalon. Ne suomalais-ugrilaiset kansat, joilla ei ole tukenaan omaa valtiota, sulautuvat niskan päällä olevaan kansaan muutamassa sukupolvessa.
Mitä taas tulee Perussuomalaisten homonäkemyksiin, niin eivät ne ole laajassa mitassa välttämättä täysin "homovihamielisiä". Se on varmaa, että puolueen piirissä ei ole suurta tahtoa parantaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeudellista tai yhteiskunnallista asemaa nykyisestä, etenkin koska eivät näe näiden ryhmien olossa olevan puutteita. Toki eräät puolueen vaikuttajat ovat tölvineet homoja, mutta pistän sen enemmän ymmärtämättömyyden ja tietämättömyyden piikkiin.
Minusta kaiken keskustelun lähtökohta on se, että hyväksytään tosiasiat. Tosiasioita: Poliittisella kartallamme on ryhmä nimeltä Perussuomalaiset. On tulevaisuutta pelkääviä ihmisiä. On ihmisiä jotka kokevat perussuomalaiset tahoksi, joka säilyttää nykyisyyttä tai palauttaisi menneen onnelan. Olivat käsitykset katteettomia tai eivät, niin näin nyt vaan on ja sen kanssa elettävä.