Ikäjakauma

Lisää uusi viesti
Tällä hetkellä 18v, mutta ensi kuussa jo 19 :) henkinen ikä kuulemma enemmän testin mukaan, mutta joidenkin ystävien mukaan henkinen ikä on vähemmän... ;)
15v. nyt.... ensi viikolla 16v.! Saa onnitella... Ehdin jo luulla, ettei ikäisiäni lesboja ole olemassakaan! Ihanaa, että olette täällä... Ja on se hyvä, että täällä löytyy vanhempaakin väkeä jakamaan viisautta ja kypsiä mielipiteitä. ;)
Liekki : Kiitos siitä viimeisestä lauseesta :-))
Vaikkei sitä viisautta olekaan niin hirveästi kertynyt, niin kokemusta ehkä sitä enemmän.
Onnittelut 16 -v.päivälle !
Oikea ikä hirmuisen iso.;P
Henkinen ikä yli 20vuotta vähempi.
Missähän se 3% väestöstä luuraa, kun kuuluu samaan ;D.
Kuulostaa erittäin tutulta! Mä ekaksi aattelin että sun on pakko olla samassa koulussa opiskelemassa missä minä olen, mutta ootkin pk-seudulta :D
tämä täyttää ihan pian 22 (: vielä reilu viikko, ja sit taas vuosi lisää mittarissa.. (: ja sit kutsuu dtm, jonne ei viel sisälle ole kymmenen jälkeen asiaa..kohta voi sit mennä katselemaan millanen meininki siellä on..
20 ja tunnen itteni paljon enemmän tytöks kuin naiseks. :) Milloinkohan alkaa tuntua luonnolliselta kutsua itseään naiseks? :)
(osaankohan mie ollenkaan tätä foorumia käyttää)
Kuulun myös näihin pikkusiin, eli 16 olen.
Kertakaikkiaan samalla niin ihanaa ja pelottava tilanne.

Juu, täällä siis yksi "myöhäinen" lisää, joka ihmettelee, mistä sen rohkeuden saa tai löytää,
jolla kuuntelee ensin sydäntään ja kertoo sitten puolisolleen, että tuntuu ihan siltä, kuin olisi herännyt vuosia kestäneestä talviunesta ja huomannut, että jotakin niin kaunista ja ihanaa voi olla olemassa kuin nainen...

Avomiehen kanssa yhteisiä vuosia on kohta 9v. Ja vaikka lapsia ei ole, tuntuu silti aivan hirveältä romuttaa tämä kaikki.
Elikkä, sain itseni kiinni yli puoli vuotta sitten siitä, kun katselin naisia sillä silmällä.
Ihan säikähdin ja ajattelin, että herra jessus, mitäs hittoa tämä nyt oikein on? Kuinka minä nyt näin, minähän olen hetero!
Aluksi laitoin sen kuitenkin sen piikkiin, että vain fantasioin naisista, koska oma elämä oli niin kuolettavan tylsää, samaa rutiinia, että jotakin piristystä piti elämäänsä saada.
Nyt olen kuitenkin joutunut hylkäämään tuon ajatuksen, sillä tämä on paljon enemmän.
Juuri sopivan ikäinen,eli ensi kuun alussa 19.
Mukava nähdä miten monen ikäistä porukkaa mahtuu tänne mukaan!:)
Menee ketjun aiheen vierestä ja kenties sinun kannalta Yösusi ei edes enää ajankohtaista, mutta:
Itse olin 9v naimissa, tiesin kyllä "aina" että olen hyvästi vinksallaan naisiin päin. Kuitenkin ihastuin mieheen ja työnsin taka-alalle muut ajatukset. Varmaan tein puolitietoisesti sen ratkaisun - on tässä yhteiskunnassa helpompaa mennä normien mukaan ja kun tuntui, että tunteet miestä kohtaan oli kohdallaan, niin why not tehdä elämää itselleenkin helpommaksi. Vaan eihän se pitkässä juoksussa toiminut - ja liitosta jäi jäljelle kaksi lasta ja uudelleen syntynyt Weib. Ex-mieheni tajusi ottaa ja lähteä - hänellä on nyt onni uudessa suhteessa, heillä on lapsi ja yhteys meidän yhteisiin lapsiin on toimiva. Eihän sitä kukaan tietoisesti halua toisen elämää tuhota, kokemattomuus ja varmaan yksinkertaisesti se, että ei sitä aina oikein itseäänkään tunne, johtaa sitten ristiriitatilanteisiin.

Tietysti on vaarallista lähteä antamaan kenellekään neuvoja, seuraukset kun joutuu aina kantamaan se toimeenpanija. Niinpä sinunkin on itse katsottava peiliin ja mietittävä kuka sieltä kurkistaa ja mitä sinä elämältäsi haluat. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kait voisi ajatella, että jos vaan elää elämänsä siten, ettei muita loukkaa ja kuuntelee itseään, niin eikös silloin pitäis ihan hyvin mennä. Niin kiltti ja toiset huomioonottava ei saa olla, että siitä sitten itse joutuu kohtuuttomasti kärsimään. Mutta monesti sitä sitten liikkuu harmaalla aluella, kun joutuu valitsemaan oman ja toisen onnen välillä. Elämä ilman, että välillä sattuu ei liene mahdollista? Varmasti puolisosikin pitkässä juoksussa on onnellisempi, kun hänenkin kohdalle osuu sitten se, joka koko sydämestään, intohimoisesti häntä rakastaa. Toki parisuhteessa tulee voida luottaa siihen, että toinen ei tee ohareita tiukan paikan tullen - mutta jos jo perusasetelma on väärä, niin kyllä siitä on vaan uskallettava puhua - ettei käy niin, että kaksi sielua kuolee suhteeseen, turhaan.
No, täällä on just likimain kaksoisolentosi, mitä nyt ikä kahdella vuodella heittää.
18-vuotias. Näillä sivuilla en ole ennen käynyt, eilen illalla löysin tänne kännyllä ja tänään päätin tulla koneella kattomaan.
20 vuotta olen, tämän vuoden marraskuussa jo 21. Huh huh, kauhean äkkiä sitä vanhenee. :D
Mittarissa 34 vuotta...ei tahdo uskoa itekkään...mieli taitaa olla joitain vuosia nuorempi siis.
täällä 42 v :) vanhin ikäkö tähän mennessä....ikähän ei aina katso ihmistä kokonaisuutena vaan se henkinen puoli ja luonne...ei kai se kenestäkään tunnu mukavalta vanheta ikänä jos
luonne kertoo olevansa vähintään 10 vuotta nuorempi :D
16 oon eli melko nuorisoä täällä. Toisaalta henkinen ikä on 22, että enköhän mä sopeudu.
23 v :) ja suutelin viime viikonloppuna naista!!!!! :D mä ISKIN sen! Oon niin innoissani! :D
+ 40 stadista, hyvännäköinen (vaalea mutta nyt kokeilen muitavärejä), sporttinen, fiksu, nähnyt maailmaa, hyvä huumorintaju. Joten kyllä meitä on muitakin :)
Mielenkiintoista luettavaa ja ikä jakaumakin näyttää olevan laidasta laitaan :)
Kysyisinkin tässä löytyisikö täältä juttelu,kävely ja joskus tanssikaveri seuraa samanhenkisistä
ihmisistä ? Maailman kohtaaminen tuntuis joskus mukavammalta ajatusmaailmaltaan
samanlaisen ihmisen kanssa kuin yksin ihmetellä ja mietiskellä ja joskus tanssimaan kun
haluaisin lähteä esim.jennyyn en hetero-kavereitani saa mukaan :)
Moi Yenni92! Tiedän, että oon nyt tällä foorumilla todella off topic, mutta näin oikotie.fi-sivustolla asunnonhakuilmoituksen, jonka epäilen olevan sun jättämä. Mulla ois Helsingissä Tehtaankadulla pieni 14 neliön kellariyksiö/toimitila, jonka voisin ehkä vuokrata sulle tammikuuksi. Oikotie.fi -sivusto vaatii vuokranantajaa jättämään oman vuokrailmoituksen, ennen kuin se antaa katsoa vuokralaisten yhteystietoja - oman ilmoituksen jättäminen maksaisi 70 €. Siksi yritän ottaa sinuun yhteyttä näin kummallista reittiä. Jos olet eri henkilö, pahoittelen sekoilua. Minuun saat parhaiten yhteyden lähettämällä sähköpostia osoitteeseen juska.jutila(at)gmail.com
Lisää uusi viesti