Tuossa on nyt kirjoittajallla sormi lipsahtanut nollien kohdalla, sillä meitä varsinaisia mielenosoittajia, siis kyltin kanssa seisojia, oli vajaa kymmenen, ja katsomaan pysähtyneitä asianosaisia ehkä saman verran. Kauempana silmät ymmyrkäisinä luimistelleet ja moneen kertaan "sattumalta" ohikulkeneet puskatutut mukaanlukien joukko noussee noin neljäänkymmeneen, arvioisin (plus sitten ne oikeat, satunnaiset ohikulkijat). Hauska detalji: kirkko jätti kellonsa moikumaan puheittemme ajaksi (nauhalta, luulisin), mutta ääni oli niin vaatimaton että halpa megafonimmekin helposti sen voitti - kiitos vain rohkaisusta, oli pakko korottaa ääntä vaikka jännitys kurkkua kuristi ja suuta kuivasikin.