Istanbulin oikeudenkäynti jatkuu lokakuun 18. päivänä. Tässä hyvä yhteenveto Turkin tilanteesta:
==============
Turkissa pidettiin vaalit heinäkuun 22. pnä. Ennakkoon toivottiin, että parlamenttiin tulisi joitakin riippumattomia edustajia, jotka ajaisivat myös homojen ja lesbojen asiaa. Toisin taisi käydä. Vallassa oleva puolue on nyt yhä vahvemmin vallan kahvassa.
Perustuslaki
Jo ennen vaaleja pääministeri Erdogan lupaili, että vuoden 1982 kenraalikaappauksen aikana luotu perustuslaki uusitaan. Ihmisoikeusjärjestöt, intellektuaalit, akateemikot ja journalistit ovat nyt vaatimassa: ”Perustuslaki kaikille”. Homojärjestöt odottavat, että perustuslakiin saataisiin syrjintäkielto seksuaalisen suuntauksen takia.
Toisin kuin muualla Euroopassa homoseksuaalisuus ei ole ollut laissa kiellettyä. Mutta homoja ja lesboja kohtaan on vahva syrjintämieliala, ennakkoluuloja ja väkivallan vaara. Erityisesti EU-jäsenyysneuvottelut ovat saaneet LGBT-väen nostamaan ääntään. Jos EUhun liitytään, homoja ja lesboja on kohdeltava kuin muissakin Euroopan maissa. Se on määritelty Amsterdamin sopimuksessa vuodelta 1997. Kuitenkin Euroopassa on noussut viime vuosina vahva homofobia-aalto, ja EUssa asiaa on jouduttu useaan otteeseen käsittelemään, esim. 18.1.2006 vaadittiin EU-parlamenttia huolehtimaan, että jäsenmaissa vähemmistöä suojataan samalla tavalla kuin muitakin kansalaisia.
Erdogan on maininnut, että jotain tulisi tehdän myös ”niiden ihmisten” asiassa. Ensimmäiset LGBT-järjestöt perustettiin jo 1990-luvun alussa. Ankaralainen KAOS GL on vuodelta 1994.Heillä on kuukausijulkaisu ja homojärjestöissä nähdään nyt, että tulevaisuus on ehkä hieman parempi. Vuonna 2001 KAOS GL oli mukana omana osastonaan toukokuun 1. päivän mielenosoituksessa. Lambda Istanbul järjesti 2003 ensimmäisen Pride-viikon, jonka aikana paraatiin osallistui 60-70 ihmistä.
Lambda perustettiin 1993 pian sen jälkeen, kun pormestari oli kieltänyt kaupungissa yrityksen järjestää pride-tapahtuma. Lambda on Kaos GLn ohella tärkein GLBT-väestön etujen ajaja. Tänä kesänä elokuun 14. pnä muutettiin uusiin tiloihin ja paikka on auki joka päivä. Sieltä saa juristiapua, psykologista apua, siellä järjestetään elokuvailtoja, keskusteluja jne. Järjestö on kuitenkin kaupunginhallinnolle kuin malka sillmäkulmassa. Pormestari käynnisti 18.7.2006 prosessin, jossa vaadittiin yhdistyksen lopettamista moraalisyiden vuoksi. Laissa kielletään moraalittomat ja rikolliset järjestöt. Lisäsyytöksenä mainittiin yhdistyksen nimi: Lambda, joka ei ole riittävästi turkin kielinen. Valtionsyyttäjä ei kuitenkaan vienyt asiaa eteenpäin, joten se siirrettiin istanbulilaiseen rikostuomioistuimeen, joka aloitti asian käsittelyn 19.7.2007. Varsinainen käsittely on 18. lokakuuta 2007. Lambdan aktiivi Özgür Azad sanoo, että jos perustuslaissa olisi hlbt-vähemmistön suoja, tällaista oikeusprosessia ei olisi tullut.
Perustuslakiin odotetaan tarkempaa määrittelyä siitä, mikä on epämoraalista. Nyt oikeusistuimissa jokainen tuomari näkee asian omalla tavallaan. Lambda vaatii lehdistötiedotteessaan, että lakiin on saatava selkeästi oikeus järjestöjen perustamiseen ja oikeus omien oikeuksien puolustamiseen. Lambdan lakimies (-nainen) asettaa toiveensa uuteen perustuslakiin. LGBT-väelle pitää saada oikeus taistella syrjintää vastaan. Toukokuussa 2004 oli jo lähellä se mahdollisuus, että perustuslakiin olisi saatu syrjintäsuojaa, mutta se kaatui. Konservatiiviset poliitkot ja mediat hyökkäsivät lakiesitystä vastaan, koska siinä haluttiin suojella homoja ja lesboja, mutta ei uskovia muslimeja. Esim. yliopistojen huivikielto oli silloin vahvasti esillä. Oikeuskomissio otti lakiesitykseen LGBT-väen suojan, mutta 1.6.2005 silloinen oikeusministeri poisti sen kohdan lakiesityksestä. Hän puolusteli, että koska lakiin tulee syrjintäkielto sukupuolen perusteella ,se kattaa myös seksuaalisen suuntautumisen. Homojärjestöissä kuitenkin korostetaan, että homoja ja lesboja ei syrjitä, koska he ovat naisia tai miehiä vaan koska he ovat homoja, lesboja, bi- tai trans. Lambdan webbisivuilla ihmetellään, että maassa, jossa homoja ja lesboja ei palvella kaikissa rvavintoloissa ja heitä hakataan kaduilla, ei pystytä näkemään eroa sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen välillä.
Armeija
Miksi on homofobiaa. On uskonto, mutta vielä tärkeämpi on vanha patriarkaalinen järjestelmä ja traditio. Pekkä islam ei riitä selitykseksi. Homoihin kohdistuneissa väkivaltarikoksissa syytetty usein on selvinnyt sanomalla, että ”se lähenteli”. Myös armeija on heteroseksismin linnake. Jokainen mies joutuu armeijaan eikä ole mitään mahdollisuutta kieltäytyä. Turkin armeija pitää homoutta vielä sairautena, vaikka muualla sairausluokitus ei homoutta enää tunne. Homot kuitenkin määritellään ”turmeltuneiksi” ja ”huonoiksi” ja suljetaan pois. Homomiehen on hankittava itselleen tällainen todistus, jos hän haluaa pois armeijasta. Tutkinta kuitenkin vaihtelee. Jossain kutsuntaviranomainen vaatii videota tai valokuvaa, jossa kyseinen henkilö on anaaliyhdynnässä passiviisena mukana. Toisissa kutsuntapaikoissa tehdään peräaukon tähystyksiä. Se on erittäin nöyryyttävä järjestelmä. Ja perusoletuksena on, että kaikki homot harjoittavat anaaliyhdyntää ja nimenomaan passivisena osapuolena.
Armeijasta ulosheitto on Turkissa aina suuri ongelma, koska armeija nauttii korkeasta statuksesta. Ulosheiton jällkeen on vaikea löytää työtä, ja aviomieheksi ei sellainen mies kelpaa (???!!!). Sen vuoksi homot usein vaikenevat homoudestaan ja käyvät armeijan. Se johtaa helposti suuriin psykologisiin ongelmiin. Täytyy näytellä 24 tuntia machoa.
Turkin psykiatrijärjestön varapuheenjohtaja sanoi haastattelussa, että alan ammattikirjallisuuden mukaan homous ei ole häiriö. Myös lääkärijärjestö arvosteleee armeijan kutsuntamenettelyjä. On kuitenkin paljon lääkäreitä, jotka ovat hyvin homofobisia. Kun perheet lähettävät nuorensa lääkärille, tämä vahvistaa vanhempien käsitystä, että on kyse vakavasta häiriöstä. Potilastaan he kehottavat urheilun pariin, jotta menetetty miehuus tulisi takaisin. Lesbotytöille tarjotaan ohjetta: Ole naisellisempi, tee enemmän taloustöitä. On myös kuultu sähköshokeista ja hormoniterapioista.
Transihmiset
Viha leimahtaa eniten siellä, missä nähdään transihmisä. Lehdissä on juttuja kunniamurhista ja poliisin väkivaltaisuudesta. Aikaisemmin oli Istanbulissa, Anklarassa ja Bursassa melkein verilöylyjä. Transseksuaaleilla ei ole juuri muuta mahdollisuutta kuin elättää itsensä seksityöläisinä. Valtion kontrolloima prostituuutio on laillista. 150 seksityöläistä on rekisteröitynyt. Reksiteröitymättömiä on ainakin 30 000. Turkin kaksinaismoraali on vahvaa. Kun transihminen juhlii viihdetaiteilijana, kaikki ylistävät. Kun hän on seksityöläisenä, häneen kohdistetaan väkivaltaa.
Gay Pride
Istanbulissa oli kesäkuussa viidettä kertaa Gay Pride. Lehdissä puhuttiin 1500 osanottajasta. Tukea saatiin Belgiasta, Ranskasta, Israelista, Iranista, Saksasta ja Italiassta. Riippumaton parmamenttivaalien ehdokas Baskin Oran puhui GLBT-väen kansalaisoikeuksista. Taksim-aukiolla oli valtava sateenkaarilippu.
Vaikka paikalla oli tv-kameroita, aihe ei mahtunut tv-uutisiin. Lehdissäkin oli vain lyhyt uutinen. Se kuvaa sitä, että homoja ja lesboja ei haluta nähdä kaduilla. Kadulla liikkuvat katselivat paraatia ällistyneinä. Oli sekä applodeja että pilkkaa. Väkivaltaisuuksia ei ollut. Katsojat eivät olleet väkivaltaisia. Pelätään, että ensi vuonna kaupunki kieltää paraatin.
Lähde:
http://www.perlentaucher.de/artikel/4114.html