Onko tämäkin maa myös sitä Itä-Eurooppaa, josta täällä joskus vouhotettiin? Kyykytettiin vaikka mistä?
Itävallassa räjähti käyntiin keskustelu homojen parantamisesta (juttukommentit)
Piispa pyytää anteeksi
Piispa Elmar Fischer pyytää anteeksi lausuntojaan, joissa hän vertaa homoseksuaalisuutta mm. alkoholismiin. Hän sanoi puhuneensa haastattelussa asioita, jotka eivät enää vastaa tieteellisen kirjallisuuden nykytilaa. Hän vain halusi puolustaa toista homoja kritisoinutta piispaa, Gerhard Maria Wagneria. Mutta nyt hän pyytää anteeksi, jos on loukannut ihmisiä.
Fischer ehti kahdessa tv-lähetyksessä toistaa samat käsitykset homoseksuaalisuudesta sairautena.
(ggg.at)
Piispa Elmar Fischer pyytää anteeksi lausuntojaan, joissa hän vertaa homoseksuaalisuutta mm. alkoholismiin. Hän sanoi puhuneensa haastattelussa asioita, jotka eivät enää vastaa tieteellisen kirjallisuuden nykytilaa. Hän vain halusi puolustaa toista homoja kritisoinutta piispaa, Gerhard Maria Wagneria. Mutta nyt hän pyytää anteeksi, jos on loukannut ihmisiä.
Fischer ehti kahdessa tv-lähetyksessä toistaa samat käsitykset homoseksuaalisuudesta sairautena.
(ggg.at)
Itävallan katolinen kirkko antaa apua suhtautumisessa homokysymykseen
Itävallassa velloo keskustelu homoista. Katolisen kirkon nettisivuillehttp://www.dioezese-linz.at on pantu tarjolle perustietoa asiasta. Otsikkona on vapaasti suomennettuna "Suunnistaumisapua kun puhutaan homoseksuaalisuudesta" tai "johdattavaa tietoa..."
Tietopaketti on jaettu kolmeen osaan: 1. Sosiologiset ja luonnontieteelliset löydökset 2. Rooman kanta 3. Mihin kohtaan kirkko tässä asiassa asettuu?
1. Sosiologiset ja luonnontieteelliset löydökset
Sosiologista tutkittua tietoa on kerätty Saksasta. Vuoden 2000 kyselyssä todettiin, että on tapahtunut dramaattinen mielipiteiden muutos kohti homoseksuaalisten ihmisten hyväksyntää. Enää ei tarvitse puhua häpeillen omasta seksuaalisesta suuntautumisesta. Valtaosa ihmisistä alkaa olla sitä mieltä, että homoseksuaaliset ihmiset ovat samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin. Kuitenkin 63% ihmisistä ei ole koskaan puhunut homon tai lesbon kanssa tämän privaattielämstä ja arkailee jostain syystä koko asiaa.
Yhä lisääntyvä osa ihmisistä hyväksyy virallistetun parisuhteen.Tuskin mikään muu konservatiivisen ajattelun peruspilari murtuu niin nopeasti kuin suhde homoseksuaalien avioliittoon. Homoseksuaalisten ihmisten havaitseminen tai huomiointi on lisääntynyt maanvyöryn tavoin.
Lisätietoja:
Kaikissa kulttuureissa on homoseksuaalisia ihmisiä 5-10%. Siihen ei tunnu vaikuttavan kulttuuri, uskonto tai maan kehitysaste.
Kaksostutkimuksissa on todettu, että 50% todennäköisyydellä: jos toinen parikki on homo, myös toinen on. Periytyvyydellä on merkitystä, mutta muitakin tekijöitä on.
Geenitutkimuksesta tiedetään ainakin yksi X-kromosomin geeni, joka vaikuttaa. Sitä kutsutaan geenikartoissa GAY-1-Geeniksi.
Seksuaalilääketiede on osoittanut, että raskausajan jälkipuoliskolla vajaa testosteronivaikutus saattaa lisätä homoseksuaalisuuden esiintymistä.
Eläinmaailmassa tiedetään varmuudella jo 450 eläinlajia, joilla esiintyy homoseksuaalisuutta.
Aivotutkimus osoittaa, että homoseksuaaliset ihmiset suosivat eri "seksuaalituoksuja" kuin heterot.
Kaikki nämä havainnot viittaavat siihen, että seksuaalinen suuntautuminen kehittyy jo toisen ikävuoden loppuun mennessä eikä sitä sen jälkeen voi muuttaa.
2. Rooman kanta
Vain osa näistä asioista oli tiedossa, kun 30.10.1986 vatikaanin kongregaatio päätti homoseksuaalisten ihmisten sielunhoidon linjoista. Jo silloin sanottiin, että kirkko kunnioittaa luonnontieteellisiä löydöksiä ja luonnontieteellisen tutkimuksen autonomiaa. Eettiset näkemykset kuitenkin menevät ohi luonnontieteellisten faktojen. Puhutaan homoseksuaalisesta taipumuksesta ja homoseksuaalisista ihmisistä. Se osoittaa, että homoseksuaalisuus ei ole vapaasti valittavissa, vaan ihmisen rakenteellinen, ennaltamäärätty ominaisuus.
Uskonkongregaatio totesi kolme tärkeää asiaa:
Homoseksuaalisten ihmisten ehdoton kunnioittaminen kirkossa ja yhteiskunnassa. Syrjntä ja väkivalta torjutaan jyrkästi. Piispoja kehotetaan luomaan sielunhoidon menetelmiä, joilla näiden ihmisten hengellistä elämää kaikin tavoin edistetään: sakramentein, rukouksin, todistuksin, neuvonnalla, ohjauksella ja yksilöllisellä huolenpidolla. Ei eristämistä vaan mukaanottamista. Heidän perheitään on tuettava.
Näiden pastoraalisten toimenpiteiden tavoitteena on kypsä ja yhtenäinen (siveä) persoonallisuus ja tällä tavoin Kristuksen seuraaminen. Tässä asiassa katolinen kirkko on hyvin eri linjoilla, kuin vapaat kirkot Amerikassa. Ne pyrkivät kääntämään ihmisten seksuaalisuuden. Kääntäminen useimmiten traagisesti epäonnistuu. Tässä asiassa katolinen kirkko ottaa vakavasti luonnontieteellisen tiedon ja kieltää kaikki "kääntämisohjelmat". Homoseksuaalien pitää hyväksyä suuntautuminen osaksi heidän luotua kokonaisuuttaan.
Homoseksuaaliset teot torjutaan. Ne eivät tähtää jälkeläisten tuottamiseen. Tämä on edelleen kiistelty Rooman oppi.
3. Mihin kohtaan kirkko asettuu?
Kirkko seuraa Kristuksen jalanjälkiä. Tärkeä on Jumalan vapauttava viesti.
Kirkko näkee velvollisuutenaan olla oikeudenmukainen ja välittää evankeliumin sanomaa. Kirkossa on ihmisiä, jotka asettuvat vastustamaan homoseksuaalisten ihmisten maailmaa ja tilannetta. Seitsemän syytä, miksi tilanne on niin tulenarka:
1. Seksuaalinen suuntautuminen on ankkuroitunut syvään. Nämä ihmset eivät voi muuttaa suuntautumistaan. He kuitenkin haluavat rakastaa ja tulla rakastetuiksi.He pystyvät parisuhteisiin samaa sukupuolta olevien kanssa.
2. Väestössä heitä on keskim. 5%. Se merkitsee että 3000 ihmisen seurakunnassa on 150 homoa ja lesboa.
3. Homoseksuaalisuus ei ole enää sairaus tai perversio.
4.Viettelyteoriasta: Voi vietellä homoseksuaalisiin tekoihin, mutta perusorientaatiota ei voi muuttaa viettelemällä. Ihmisten kehitysvaiheessa tai erityisolosuhteissa homosekusaalinen käyttäytyminen ei tarkoita automaattisesti homoseksuaalista suuntautumista.
5. Ihmisten henkiseen ja persoonalliseen kypsyyteen kuuluu, että hän voi toteuttaa itseään omalla ainutkertaisella tavallaan. Jokainen ihminen on Jumalan luomus. Homoseksuaalisten ihmisten itsensätoteuttaminen ja -hyväksyminen voi olla vaikeaa torjuvassa ympäristössä, jossa homoseksuaalisuutta pidettään ei-toivottavana tai syntinä. Tarvitaan uutta ymmärrystä.
6. Vanhemmat etsivät usein syytä itsestään. Mitä olen tehnyt väärin. Mutta parempi on seisoa lasten rinnalla ja tukea ja tarvittaessa hakea vielä pätevää ulkopuolista tukea.
7. Myös kristityt ovat historian aikana syyllistyneet monenlaiseen pahaan.On hyökätty heitä vastaan eikä ole estetty heidän joutumistaan keskitysleireihin. Vuosisatoja on syrjitty. Nyt tiedetään, että on tällainen seksuaalinen suuntaus ja tämä tieto siitä on muutettava kirkoissa arkikäytännöiksi.
Muutamia vastaväitteitä:
Raamattu kieltää hmoomoseksin. Niissä kohdissa kuitenkin kielletään heteromiesten sopimaton käyttäytyminen. Siihen aikaan ei tunnettu lainkaan homoseksuaalisuutta persoonallisuuden ominaisuutena.
"Olemme oppineet että homous on perversio". Näin on opetettu 1980-luvulle saakka. Homoseksuaalisuutta pidettiin virheellisenä suuntautumisena. Nyt näkemys on muuttunut. WHO on poistanut homoseksuaalisuuden sairausluokitteluistaan.
"Homot ovat lasten väärinkäyttäjiä". Valitettavasti lapset ja nuoret kohtaavat sekä hetero- että homoseksuaalista väkivaltaa.Tilastollisesti kuitenkin heteroväkivalta on tavallisempaa myös suhteessa homojen ja heteroiden määrään. Myöskään aikuisten keskuudessa homoilla ei esiinny enempää väkivaltaa ja väärinkäyttöä vaikka asian saama julkisuus näyttäisikin siltä.
"Homot eivät ole uskollisia". Ensialkuun näyttää siltä, että näin on. Parin vaihtamista on enemmän , samoin yksnäisyyttä. Mutta se on yhteydessä näiden parien yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Tuetaanko heidän parisuhteitaan parisuhdekriiseissä? Toisaalta kiinteässä parisuhteessa eläviä homo- ja lesbopareja on paljon enemmän kuin mitä julkisuus kertoo.
"Entä aids". Aids uhkaa meitä kaikkia.Se ei ole vain homojen ongelma.Jokaisen on suojauduttava. HIV-positiiviset tarvitsevat kaiken huolenpitomme ja solidaarisuutemme vaikeassa tilanteessaan.
(Tämä tiivistelmä on vapaasti käytettävissä, kun katolinen kirkko luo oman ohjeensa suomenkielellä. Teologiset asiat aknnattaa tarksitaa alkueräislähteestä. Myös opinnäytetöissä saa käyttää, kunhan muistaa mainita lähteen: ranneliike tai alkuperäinen lähde http://www.dioezese-linz.at/redaktion/index.php?action_new=Lesen&Article_ID=47814 )
Itävallassa velloo keskustelu homoista. Katolisen kirkon nettisivuillehttp://www.dioezese-linz.at on pantu tarjolle perustietoa asiasta. Otsikkona on vapaasti suomennettuna "Suunnistaumisapua kun puhutaan homoseksuaalisuudesta" tai "johdattavaa tietoa..."
Tietopaketti on jaettu kolmeen osaan: 1. Sosiologiset ja luonnontieteelliset löydökset 2. Rooman kanta 3. Mihin kohtaan kirkko tässä asiassa asettuu?
1. Sosiologiset ja luonnontieteelliset löydökset
Sosiologista tutkittua tietoa on kerätty Saksasta. Vuoden 2000 kyselyssä todettiin, että on tapahtunut dramaattinen mielipiteiden muutos kohti homoseksuaalisten ihmisten hyväksyntää. Enää ei tarvitse puhua häpeillen omasta seksuaalisesta suuntautumisesta. Valtaosa ihmisistä alkaa olla sitä mieltä, että homoseksuaaliset ihmiset ovat samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin. Kuitenkin 63% ihmisistä ei ole koskaan puhunut homon tai lesbon kanssa tämän privaattielämstä ja arkailee jostain syystä koko asiaa.
Yhä lisääntyvä osa ihmisistä hyväksyy virallistetun parisuhteen.Tuskin mikään muu konservatiivisen ajattelun peruspilari murtuu niin nopeasti kuin suhde homoseksuaalien avioliittoon. Homoseksuaalisten ihmisten havaitseminen tai huomiointi on lisääntynyt maanvyöryn tavoin.
Lisätietoja:
Kaikissa kulttuureissa on homoseksuaalisia ihmisiä 5-10%. Siihen ei tunnu vaikuttavan kulttuuri, uskonto tai maan kehitysaste.
Kaksostutkimuksissa on todettu, että 50% todennäköisyydellä: jos toinen parikki on homo, myös toinen on. Periytyvyydellä on merkitystä, mutta muitakin tekijöitä on.
Geenitutkimuksesta tiedetään ainakin yksi X-kromosomin geeni, joka vaikuttaa. Sitä kutsutaan geenikartoissa GAY-1-Geeniksi.
Seksuaalilääketiede on osoittanut, että raskausajan jälkipuoliskolla vajaa testosteronivaikutus saattaa lisätä homoseksuaalisuuden esiintymistä.
Eläinmaailmassa tiedetään varmuudella jo 450 eläinlajia, joilla esiintyy homoseksuaalisuutta.
Aivotutkimus osoittaa, että homoseksuaaliset ihmiset suosivat eri "seksuaalituoksuja" kuin heterot.
Kaikki nämä havainnot viittaavat siihen, että seksuaalinen suuntautuminen kehittyy jo toisen ikävuoden loppuun mennessä eikä sitä sen jälkeen voi muuttaa.
2. Rooman kanta
Vain osa näistä asioista oli tiedossa, kun 30.10.1986 vatikaanin kongregaatio päätti homoseksuaalisten ihmisten sielunhoidon linjoista. Jo silloin sanottiin, että kirkko kunnioittaa luonnontieteellisiä löydöksiä ja luonnontieteellisen tutkimuksen autonomiaa. Eettiset näkemykset kuitenkin menevät ohi luonnontieteellisten faktojen. Puhutaan homoseksuaalisesta taipumuksesta ja homoseksuaalisista ihmisistä. Se osoittaa, että homoseksuaalisuus ei ole vapaasti valittavissa, vaan ihmisen rakenteellinen, ennaltamäärätty ominaisuus.
Uskonkongregaatio totesi kolme tärkeää asiaa:
Homoseksuaalisten ihmisten ehdoton kunnioittaminen kirkossa ja yhteiskunnassa. Syrjntä ja väkivalta torjutaan jyrkästi. Piispoja kehotetaan luomaan sielunhoidon menetelmiä, joilla näiden ihmisten hengellistä elämää kaikin tavoin edistetään: sakramentein, rukouksin, todistuksin, neuvonnalla, ohjauksella ja yksilöllisellä huolenpidolla. Ei eristämistä vaan mukaanottamista. Heidän perheitään on tuettava.
Näiden pastoraalisten toimenpiteiden tavoitteena on kypsä ja yhtenäinen (siveä) persoonallisuus ja tällä tavoin Kristuksen seuraaminen. Tässä asiassa katolinen kirkko on hyvin eri linjoilla, kuin vapaat kirkot Amerikassa. Ne pyrkivät kääntämään ihmisten seksuaalisuuden. Kääntäminen useimmiten traagisesti epäonnistuu. Tässä asiassa katolinen kirkko ottaa vakavasti luonnontieteellisen tiedon ja kieltää kaikki "kääntämisohjelmat". Homoseksuaalien pitää hyväksyä suuntautuminen osaksi heidän luotua kokonaisuuttaan.
Homoseksuaaliset teot torjutaan. Ne eivät tähtää jälkeläisten tuottamiseen. Tämä on edelleen kiistelty Rooman oppi.
3. Mihin kohtaan kirkko asettuu?
Kirkko seuraa Kristuksen jalanjälkiä. Tärkeä on Jumalan vapauttava viesti.
Kirkko näkee velvollisuutenaan olla oikeudenmukainen ja välittää evankeliumin sanomaa. Kirkossa on ihmisiä, jotka asettuvat vastustamaan homoseksuaalisten ihmisten maailmaa ja tilannetta. Seitsemän syytä, miksi tilanne on niin tulenarka:
1. Seksuaalinen suuntautuminen on ankkuroitunut syvään. Nämä ihmset eivät voi muuttaa suuntautumistaan. He kuitenkin haluavat rakastaa ja tulla rakastetuiksi.He pystyvät parisuhteisiin samaa sukupuolta olevien kanssa.
2. Väestössä heitä on keskim. 5%. Se merkitsee että 3000 ihmisen seurakunnassa on 150 homoa ja lesboa.
3. Homoseksuaalisuus ei ole enää sairaus tai perversio.
4.Viettelyteoriasta: Voi vietellä homoseksuaalisiin tekoihin, mutta perusorientaatiota ei voi muuttaa viettelemällä. Ihmisten kehitysvaiheessa tai erityisolosuhteissa homosekusaalinen käyttäytyminen ei tarkoita automaattisesti homoseksuaalista suuntautumista.
5. Ihmisten henkiseen ja persoonalliseen kypsyyteen kuuluu, että hän voi toteuttaa itseään omalla ainutkertaisella tavallaan. Jokainen ihminen on Jumalan luomus. Homoseksuaalisten ihmisten itsensätoteuttaminen ja -hyväksyminen voi olla vaikeaa torjuvassa ympäristössä, jossa homoseksuaalisuutta pidettään ei-toivottavana tai syntinä. Tarvitaan uutta ymmärrystä.
6. Vanhemmat etsivät usein syytä itsestään. Mitä olen tehnyt väärin. Mutta parempi on seisoa lasten rinnalla ja tukea ja tarvittaessa hakea vielä pätevää ulkopuolista tukea.
7. Myös kristityt ovat historian aikana syyllistyneet monenlaiseen pahaan.On hyökätty heitä vastaan eikä ole estetty heidän joutumistaan keskitysleireihin. Vuosisatoja on syrjitty. Nyt tiedetään, että on tällainen seksuaalinen suuntaus ja tämä tieto siitä on muutettava kirkoissa arkikäytännöiksi.
Muutamia vastaväitteitä:
Raamattu kieltää hmoomoseksin. Niissä kohdissa kuitenkin kielletään heteromiesten sopimaton käyttäytyminen. Siihen aikaan ei tunnettu lainkaan homoseksuaalisuutta persoonallisuuden ominaisuutena.
"Olemme oppineet että homous on perversio". Näin on opetettu 1980-luvulle saakka. Homoseksuaalisuutta pidettiin virheellisenä suuntautumisena. Nyt näkemys on muuttunut. WHO on poistanut homoseksuaalisuuden sairausluokitteluistaan.
"Homot ovat lasten väärinkäyttäjiä". Valitettavasti lapset ja nuoret kohtaavat sekä hetero- että homoseksuaalista väkivaltaa.Tilastollisesti kuitenkin heteroväkivalta on tavallisempaa myös suhteessa homojen ja heteroiden määrään. Myöskään aikuisten keskuudessa homoilla ei esiinny enempää väkivaltaa ja väärinkäyttöä vaikka asian saama julkisuus näyttäisikin siltä.
"Homot eivät ole uskollisia". Ensialkuun näyttää siltä, että näin on. Parin vaihtamista on enemmän , samoin yksnäisyyttä. Mutta se on yhteydessä näiden parien yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Tuetaanko heidän parisuhteitaan parisuhdekriiseissä? Toisaalta kiinteässä parisuhteessa eläviä homo- ja lesbopareja on paljon enemmän kuin mitä julkisuus kertoo.
"Entä aids". Aids uhkaa meitä kaikkia.Se ei ole vain homojen ongelma.Jokaisen on suojauduttava. HIV-positiiviset tarvitsevat kaiken huolenpitomme ja solidaarisuutemme vaikeassa tilanteessaan.
(Tämä tiivistelmä on vapaasti käytettävissä, kun katolinen kirkko luo oman ohjeensa suomenkielellä. Teologiset asiat aknnattaa tarksitaa alkueräislähteestä. Myös opinnäytetöissä saa käyttää, kunhan muistaa mainita lähteen: ranneliike tai alkuperäinen lähde http://www.dioezese-linz.at/redaktion/index.php?action_new=Lesen&Article_ID=47814 )
- 4 / 6
- JuhaniV
- 14.2.2009 10:01
Jestas mitä tekstiä! En ollut uskoa silmiäni.
Jotenkin tuo on syvässä ristiriidassa sen kanssa, mitä paavi on julkilausunut jopa aivan äskettäin ja millaisia tapahtumia katolisen kirkon masinoimana on tapahtunut. Esimerkkinä vaikkapa Espanjan jättimäiset katolisen kirkon aloitteesta toteutetut mielenosoitukset homoavioliittoja vastaan.
Kiitos Vaeltajalle kiinnostavasta käännöksestä. Tuo teksti antaa toivoa muutoksesta katolisessa kirkossa. Toki siihen voi kulua vielä vuosisata, mutta muutosta kuitenkin.
Jotenkin tuo on syvässä ristiriidassa sen kanssa, mitä paavi on julkilausunut jopa aivan äskettäin ja millaisia tapahtumia katolisen kirkon masinoimana on tapahtunut. Esimerkkinä vaikkapa Espanjan jättimäiset katolisen kirkon aloitteesta toteutetut mielenosoitukset homoavioliittoja vastaan.
Kiitos Vaeltajalle kiinnostavasta käännöksestä. Tuo teksti antaa toivoa muutoksesta katolisessa kirkossa. Toki siihen voi kulua vielä vuosisata, mutta muutosta kuitenkin.
Kirkon kriisi: Lisävahingot on estettävä!
Itävallassa on käynnissä kirkon kriisi. Lehdet kertovat mm. kriisi-istunnosta, jonka kardinaali Schönborn on kutsunut kokoon. Kirkon johto kutsutaan Wieniin ja syttynyt roihu yritetään sammuttaa niin, ettei tule lisää vahinkoja. Hätäkokous pidetään maanantaina. Paikalla ovat vain hiippakuntien johtajat, ei apulaispiispat, vaikka he ovat piispainkonferenssin jäseniä. Näin ollen esim. hälyn nostattanut apulaispiispa Wagner ei tule Wieniin.
Kirkosta eroamiset ovat lisääntyneet rajusti kaikissa hiippakunnissa. Samaan sekamelskaan on tullut SSPX-veljeskunta eli äärikonservatiivit, jotka eivät usko juutalaisten joukkotuhoon. Ja maan omat piispat ovat antaneet lausuntojaan homoista, ja jälkikäteen lausuntoja on pyydelty anteeksi.
Schönborn keskusteli Itävallan tilanteesta paavin kanssa viime maanantaina. Keskiviikkona paaville informoitiin lisää Itävallan kirkon asioista. Vatikaanin suurin ongelma on kuitenkin tällä hetkellä SSPX-veljeskunta ja englantilainen piispa Williamson. Lisäksi iso ongelma on koomassa olleen potilaan Eluana Englaron tapaus.
(DiePresse 14.2.2009)
Tätä ongelmatilannetta kuvaavia juttuja on lehdissä tänäänkin sivukaupalla.
Itävallassa on käynnissä kirkon kriisi. Lehdet kertovat mm. kriisi-istunnosta, jonka kardinaali Schönborn on kutsunut kokoon. Kirkon johto kutsutaan Wieniin ja syttynyt roihu yritetään sammuttaa niin, ettei tule lisää vahinkoja. Hätäkokous pidetään maanantaina. Paikalla ovat vain hiippakuntien johtajat, ei apulaispiispat, vaikka he ovat piispainkonferenssin jäseniä. Näin ollen esim. hälyn nostattanut apulaispiispa Wagner ei tule Wieniin.
Kirkosta eroamiset ovat lisääntyneet rajusti kaikissa hiippakunnissa. Samaan sekamelskaan on tullut SSPX-veljeskunta eli äärikonservatiivit, jotka eivät usko juutalaisten joukkotuhoon. Ja maan omat piispat ovat antaneet lausuntojaan homoista, ja jälkikäteen lausuntoja on pyydelty anteeksi.
Schönborn keskusteli Itävallan tilanteesta paavin kanssa viime maanantaina. Keskiviikkona paaville informoitiin lisää Itävallan kirkon asioista. Vatikaanin suurin ongelma on kuitenkin tällä hetkellä SSPX-veljeskunta ja englantilainen piispa Williamson. Lisäksi iso ongelma on koomassa olleen potilaan Eluana Englaron tapaus.
(DiePresse 14.2.2009)
Tätä ongelmatilannetta kuvaavia juttuja on lehdissä tänäänkin sivukaupalla.
Radio Vatikaani kertoo etusivullaan olevansa Paavin ja maailmankirkon ääni. Eilen iltapäivällä Radio Vatikaani kertoi, että Itävallassa Linzin alueen hiippakunta on pannut perjantaina nettiin tarjolle "suunnistautumisapua keskusteluun homoseksuaalisuudesta". Erityisesti keskustelu homojen parantamisesta heteroiksi tarvitsee selvennystä. Jatkossakin hiippakunnan nettisivulla tullaan tarjoamaan uusinta tieteellistä tietoa homoseksuaalisuus-teemasta. Valistuskampanajan tavoitteena on estää syrjintä. Homoseksuaalisesti tuntevien ihmisten on löydettävä paikkansa kirkossa ja yhteiskunnassa. Kirkon velvollisuus on kaikissa tilanteissa toimia oikeudenmukaisesti ja tarjota evankeliumin hyvää sanomaa.
http://www.oecumene.radiovaticana.org/ted/Articolo.asp?c=266136
http://www.oecumene.radiovaticana.org/ted/Articolo.asp?c=266136