Homot Viron pelastus (juttukommentit)

Tästä muistaakseni puhuttiin jo vuosia sitten Ruotsissa: arvostelun kohteena oli Viron nuiva suhtautuminen mm. seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Samassa yhteydessä siteerattiin jotain ulkomaista tutkimusta ja sen perusteella koostettua indeksiä, jonka mukaan homotiheys korreloi taloudellisen tuottavuuden kanssa. Esimerkkinä tästä mainittiin Kalifornian Piilaakso. Homotiheys nähtiin siis eräänlaisena suvaitsevaisuuden mittarina ja suvaitsevaisuus puolestaan yhtenä taloudellisen moottorin ylläpitäjänä.

En jaksa googlettaa tuota keskustelua, mutta siinä sivuttiin myös Viron roolia EU:ssa: Viro nähtiin verokeitaana, joka kuppaa EU:n tukia, muttei anna varsinaisesti mitään takaisin. Maan taloudellinen kasvu on ollut nopeaa uusliberalistisilla tropeilla, mutta tutkimuksen rivien välistä oli luettavissa kritiikkiä, jonka mukaan tuo kasvu on pääasiassa viety naapurimaista. Suomestakin katosi tekstiiliteollisuus lähes kokonaisuudessaan Suomenlahden eteläpuolelle, mistä se on tosin jatkanut matkaansa mm. Ukrainaan, kun taloudellinen kasvu lähti Virossa käyntiin ja heijastui palkkatasoon. Jälleen kerran hyvä esimerkki siitä, kuinka Virossa valittu talouspoliitiikka ei ole kestävällä pohjalla.

Tutkimuksen mukaan panostaminen tuotekehitykseen, koulutukseen ja väestön yleiseen hyvinvointiin on tuottavempaa pitemmällä aikavälillä. Näin ei ole kuitenkaan käynyt Virossa, jonka AIDS-ongelmaa englantilainen Guardian -lehti ruoti laajasti muutama vuosi sitten (http://www.guardian.co.uk/world/2004/nov/21/aids.nickpatonwalsh). Maan omat päättäjät myöntävät itsekin, että kansalaisten hyvinvointi ei paljoa kiinnostanut. Maksu saattaa langeta tulevaisuudessa Länsi-Euroopan julkiselle (lue ilmaiselle) sairaanhoitosektorille.

Viro on ollut itsenäinen maa jo yli 17 vuotta. Mielestäni siellä voitaisiin jo hiljokseen alkaa ottaa oppia omista virheistä ja eikä jatkuvasti syyttää olematonta Neuvostoliittoa. Näillä eväillä lienee turha odottaa muutosta jatkossakaan - silmät vaan tiukasti kiinni. Itä-Euroopasta Unkari ja Tsekki ovat Viroa edellä seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksien kanssa ja luultavasti ohittavat Viron muissakin suhteissa lähiaikoina: Tsekissä BKT per capita on jo suurempi kuin Virossa ja Unkarissakin hyvin lähellä. Viron paljon hehkutettu "dynaamisuus" taitaa jäädä 90- ja 2000-luvun iskulauseeksi aivan kuten meillä kulahtanut lausahdus Pohjolan Japanista ennen 90-luvun alun suurlamaa...

Seuraan huolestuneena Viron kansalaisten velkaantumista. Se on ollut tosi vauhdikasta. Asuntoja ostettiin männävuosina surutta ja kiinteistövälittäjät hinasivat hinnat pilviin ainakin kaikissa suurimmissa Viron kaupungeissa. Nyt hinnat ovat laskeneet ja ainakin Tartossa taisi olla viime vuoden puolella parituhatta asuntoa kaupan, mutta kauppa ei käy.

Piirteet ovat samat kuin Yhdysvalloissa. Tuloksen siellä jo tiedämme. Virossa odotetaan milloin kupla puhkeaa. Jälki voi olla varsin rumaa.

Virossa eivät edelleenkään kaikki ymmärrä, ettei raha synny tyhjästä. Jotain pitää tehdä sen eteen. Venäläisten lähdön jälkeen ajateltiin, että vain tyhmät ja sairaat eivät voi rikastua, kaikki muut sitävastoin voivat. Asia on todella monin verroin komplisoidumpi.

Tuohon edeltävään viestiin viitaten aivan omakohtainen kokemus. Kun taloyhtiössämme Virossa ulkokatto ja -seinät piti korjata, rahat aiottiin ottaa meiltä muutamalta suomalaiselta "koska teillä on rahaa". Kun vaadin noudatettavaksi Viron asuntoyhdistyslakia, vastattiin ettei pienten asuntoyhdistysten (meillä 8 asuntoa) tarvitse noudattaa lakia. Todellisuudessa jopa kahden asunnon yhdistyksen pitää lakia noudatta. Ratkaisin myymällä asunnon pois.

Ransom tarkoittanee Richard Floridan teosta luovasta luokasta. Floridakin kirjoittaa myös, että luovan rälssin synty on merkinnyt tuloerojen kasvua: palveluammateissa maksetaan pirun huonosti. Sitä Florida ei ole huomannut että rälssin lisäksi ns.luovilla aloilla on myös proletariaattinsa, jonka työtä nyljetään surutta. Esimerkiksi Alma Media on allekirjoituttanut free lancereilla sopimuksen, joka käytännössä siirtää kaikki oikeudet tekstiin Almalle. Niinpä ne julkaisevat minunkin kirjoituksiani ties missä nettijulkaisuissa, ilman että korvaus siitä nousisi.

Ylipäänsä tekijänoikeuksissa pidetään enemmän kustanustalojen kuin tekijöiden puolta. Ennen tätä oli tapana sanoa työn ja pääoman ristiridaksi. Toinen kysymys on se, onko HLBTIQ-ihmisillä päällää lasikatto, johon Johanna Korhonenkin päänsä kolautti. Lisäksi, jos ihmiset eivät luota toisiinsa tai noudata edes yhdessä sovittuja pelisääntöjä, kuten nyt Almalla ja ilmeisesti Virossakin, luovallakin ihmisellä loppuu työmotivaatio ennen pitkää. Talouskin toimii suurelta osin luottamuksen varassa. Sorry, että kuulostan Kai Telanteelta.

Himanen ja nyt en valitettavasti muista nimeä mutta kyseinen sosiologi kirjoitti valtavan teoksen The Information Age käyttivät Suomea esimerkkinä siitä, miten terveys- ym. hyvinvointipalvelut kaupunkikulttuuriin ohella ovat täkyjä luovan rälssin valitessa asuinpaikkaansa. Hyvinvointivaltio on lähes ajettu alas, ja yhä huonommalta näyttää. Virossahan sitä ei ole koskaan ollutkaan.


http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Luovan+luokan+iloinen+vallankumousRichard+Florida+haluaa.../HS20060105SI1KU01rl5

Löytyihän se sosiologin nimi: Manuel Castells. Oheistan linkin tekstiin, joka on tosin Soininvaaran jo jokin aika sitten kirjoittama. Niinpä siinä ei pohdita kovin paljon uusliberalismia, joka tosin taisi vaihtua keynesiläisyyteen, ja tekniikkakin on mahdollistanut aivan toisenlaisen yhteisöllisyyden verkossa kuin artikkelin kirjoittamisen aikana. Soininvaara ei tietenkään vihreänä (lue: Kokoomuksen puisto-osaston pomona) paljonkaan analysoi kapitalistisen tuotantotavan ja informaatioteknologian ja toisaalta luovuuden yhteyksiä.

Tulipa vaan mieleen, että innovaatioyliopistot sun muut ovat osin seurausta Himasen ja Castellsin visioista...

http://www.kaapeli.fi/viridis/archive/talvi98/art3.htm

Yksi asia unohtui tästä Lotilan jutun referaatista: Viron presidentin palatsi ja parlamentin talo on maalattu pinkin värisiksi. Hyvä alku.

Geschwitz: "Ransom tarkoittanee Richard Floridan teosta luovasta luokasta. Floridakin kirjoittaa myös, että luovan rälssin synty on merkinnyt tuloerojen kasvua: palveluammateissa maksetaan pirun huonosti. Sitä Florida ei ole huomannut että rälssin lisäksi ns.luovilla aloilla on myös proletariaattinsa..."

Jeps, sehän se oli, ei vain muistunut nimi mieleen :) Koska en ole lukenut kirjaa, ainoastaan viittauksia ja lainauksia, joten en voi todellakaan sanoa paljoa itse kirjasta. Sen verta kuitenkin sanoisin tuosta nylkemisestä ja luovasta luokasta, että eiköhän markkinataloudessa koske samat lait työsuoritteen myyjää siitä huolimatta, mikä myyjän koulutustausta sattuu olemaan. Se on se työn ja pääoman ristiriita, joka koskettaa myös korkeastikoulutettua kansanosaa, vaikka se usein muuta kuvitteleekin...

Moni kuvittelee edelleenkin pääsevänsä korkeimmalle oksalle, kun saa tutkintopaperit. Kokonaisuus jää vain hahmottamatta: mitäpä sitten, kun muiltakin löytyy tutkinto. Kansanomaisesti voisi puhua tutkintoinflaatiosta. Luonnollisesti tuotantorakenteen muuttuessa (lapiomiehiä ei tarvita) yhteiskunta satsaa etenevissä määrin koulutukseen (ilmaisuus etu), joten korkeakoulutukselta on katoamassa se viimeinenkin glooria ja heistä tulee uuden vuosituhannen duunareita. Vanhempi ikäluokka ei ole tätä sisäistänyt, vaan eletään sitä aikaa, kun kylän silmäätekevät olivat: pappi, lääkäri, opettaja ja muutamat ylioppilaat.

Tämä liittyy myös maisterisumaan: monet joutuvat kortistoon ja ne, jotka löytävät töitä, saavat luultavasti pienempää palkkaa kuin duunarit. Niinhän se on aina markkinoilla, että kun tarjonta ylittää kysynnän, hinta laskee ja akateemisilla se laskee vielä rutkasti, kun siellä ei ymmärretä järjestäytymisen ja edunvalvonnan päälle, vaan harrastetaan loimaan kassoja. Lääkärit taitavatkin olla ainoa ammattiryhmä, joka on ymmärtänyt tämän päälle: onnistuivat jopa torpedoimaan takavuosina sosiaalidemokraattisen opetusministerin ehdotuksen sairaanhoitajien täydennyskoulutuksesta, jolla oltaisiin paikattu lääkäripulaa XD

Kaveri muutti Saksaan: alkupalkka about kaksinkertainen siihen, mitä Suomessa kokeneelle tekijälle maksetaan. Siihen kun lisätään vielä halvemmat elinkustannukset, niin eipä juurikaan kiinnosta tulla takaisin. Osasyy kunnon palkkoihin löytynee siitä, että Saksassa koulutuspoliikkaa ei olla käytetty Suomen tapaan työttömyyspolitiikan jatkeena. Insinöörejä ei kouluteta jokaisessa niemenmutkassa. Lopputulos on sitten se, että palkatkin pysyvät kohtuullisena, kun ei ole valtavaa varatyömiesten jonoa TA:n ovella valmiina tekemään hommia jopa ilmatteeksi, kuten olen kuullut humanistisella puolella tapahtuvan.

Nähdäkseni Richard Floridan teosta vaivaa amerikkalaisuus: siellä tutkinto maksaa edelleen maltaita, eikä tutkintoinflaatiosta ole tietoakaan. Kun aikanaan yliopistokoulutus yleistyy muuallakin ja ymmärretään ilmaisen opetuksen edut, voi olla, että kilpailu "luovasta luokasta" kuulostaa lähinnä absurdilta. Oma veikkaukseni (joillekin ehkä dystopia) on tämä (http://www.amazon.com/End-Work-Jeremy-Rifkin/dp/0874778247). Yliopistokoulutukselle käynee samalla tavalla kuin niille muutamille haaksirikosta selviytyneille pelastusveneille, joihin kaikki tunkevat mukaan henkensä kaupalla...