Hinnat nousivat euron myötä.
Suomesta tuli nettomaksaja.
EU:N jäsenyys köyhdytti Suomen valtiota ja sen surauksena köyhtyivät kunnat.
Suomesta tuli nettomaksaja.
EU:N jäsenyys köyhdytti Suomen valtiota ja sen surauksena köyhtyivät kunnat.
EU:n liittyminen oli virhe
Keskustelun avaaja tarkoittaa otsikollaan varmaan EU:hun liittymistä (Suomen), eikä EU:n liittymistä johonkin.
Toiset hinnat ovat nousseet euron myötä, toiset taas laskeneet. Useammat ovat käsitykseni mukaan laskeneet. Miten olisi mahtanut käydä, jos markka olisi edelleen valuuttamme? Mikä markan arvo ylipäänsä olisi, ja miten sen heilahtelut vaikuttaisivat kansantalouteemme? Jos tämän tiedät, tiedät enemmän kuin kukaan.
Suomi on nyt varmaan nettomaksaja EU:lle, jos huomioon otetaan nettorahavirrat Suomesta Brysseliin ja takaisin. Miten lasketaan muut EU:n vaikutukset Suomen talouteen?
Millä perusteella EU-jäsenyys köyhdyttää Suomen valtiota ja kuntia? Voitko esittää jonkin edes yksinkertaistetun laskelman, jossa on otettu huomioon muitakin vaikutuksia kuin vain pelkkä käteisen rahan siirtyminen Suomen valtionkassasta EU:n kassaan ja takaisin?
Toiset hinnat ovat nousseet euron myötä, toiset taas laskeneet. Useammat ovat käsitykseni mukaan laskeneet. Miten olisi mahtanut käydä, jos markka olisi edelleen valuuttamme? Mikä markan arvo ylipäänsä olisi, ja miten sen heilahtelut vaikuttaisivat kansantalouteemme? Jos tämän tiedät, tiedät enemmän kuin kukaan.
Suomi on nyt varmaan nettomaksaja EU:lle, jos huomioon otetaan nettorahavirrat Suomesta Brysseliin ja takaisin. Miten lasketaan muut EU:n vaikutukset Suomen talouteen?
Millä perusteella EU-jäsenyys köyhdyttää Suomen valtiota ja kuntia? Voitko esittää jonkin edes yksinkertaistetun laskelman, jossa on otettu huomioon muitakin vaikutuksia kuin vain pelkkä käteisen rahan siirtyminen Suomen valtionkassasta EU:n kassaan ja takaisin?
Hintojen nousua harmittelevien tulisi muistaa, että palkat eivät juurikaan ole saaneet euron vuoksi ylimääräistä nousua. Näin ollen ihmisten todellinen ostovoima on tässä mielessä edelleen sama kuin oli markka-aikana. Jos jonkin tuotteen eurohinta onkin nyt korkeampi kuin oli vastaava markkahinta, tarkoittaa se sitä, että jokin toinen tuote jää ostamatta. Kokonaisuuden kannalta kuluttaja kuluttaa edelleen saman verran. Eli yrittäjät saavat kokonaisuudessaan yhtä suuren tulon. Tulonjakauma vain saattaa notkahtaa eri hyödykkeiden kesken. Toisen tuotteen myyjän voitto on toisen tuotteen myyjän tappio. Voittajia ovat ne, joiden vanha markkahinta euroiksi muutettuna osui niin lähelle jotain korkeampaa tasaeurohintaa, että eurohinta kannatti pyöristää ylöspäin. Näin hyödykkeen myyntivolyymi on periaatteessa edelleen sama, mutta kassaan kilahtaa nyt enemmän rahaa. Siis toisen hyödykkeen kustannuksella.
Pingu hyvä!
Olisiko EU mahdollinen ILMAN nettomaksajia? En oikein usko. Minun mielestäni tässäkin on kyse siitä, mistä näkökulmasta asioita katsoo. Mikäli oivaltaisi sen, että rahavirtojen vaikutukset muihin osiin EU:a näkyvät myös meillä, niin ehkä asia näkyisi myös toisessa valossa!
Olisiko EU mahdollinen ILMAN nettomaksajia? En oikein usko. Minun mielestäni tässäkin on kyse siitä, mistä näkökulmasta asioita katsoo. Mikäli oivaltaisi sen, että rahavirtojen vaikutukset muihin osiin EU:a näkyvät myös meillä, niin ehkä asia näkyisi myös toisessa valossa!
Ennen yhteistä rahapolitiikkaa Suomessa markkinakorot olivat hirveät eli ainakin raha oli kallista. Parempi nykyinen korkotaso, koska useimmat ihmiset joutuvat ainakin jossain vaiheessa elämäänsä ottamaan lainaa.
G
G
totta totisesti EU: n liittyminen oli virhe.
tänään viimmeksi uutisissa sanottiin että koko EU on pelkka fiasko , kun ensin ranska ja nyt sitten todennäköisesti myöskin hollanti hylkäävät EU perustuslain .
sen perusteella EU tekee itsestään täydellisesti epäonnistuneen organisaation.
tänään viimmeksi uutisissa sanottiin että koko EU on pelkka fiasko , kun ensin ranska ja nyt sitten todennäköisesti myöskin hollanti hylkäävät EU perustuslain .
sen perusteella EU tekee itsestään täydellisesti epäonnistuneen organisaation.
Yhdeksän jäsenmaata on hyväksynyt EU:n "perustuslain", yksi hylännyt ja yksi todennäköisesti hylkää tänään.
Toisaalta 20% ranskalaisista on sanonut, että teki päätöksensä sen perusteella, millainen EU:n perustuslaki on.
Hylkäämistä voisi perustella sillä, että perustuslaki on liian vähän sosiaalinen. Kuitenkin on erittäin epätodennäköistä, että nyt neuvottelemalla siitä tulisi sosiaalisempi.
Jos perustuslakia ei hyväksytä, on sen eteen tehty työ mennyt hukkaan, ja EU jatkaa toimintaansa vanhoilla sopimuksilla.
Perustuslailla olisi ollut tarkoitus yksinkertaistaa monimutkaista sopimusviidakkoa yhteen perustuslakiin, lisätä jonkin verran EU:n toimivaltaa, mutta muuttaa sitä hallitustenväliseen suuntaan ylikansallisuuden sijaan. Lisäksi on tarkoitus lisätä avoimuutta mm. ministerineuvostojen kokouksissa.
EU:n perustuslaki tekee EU:sta oikeushenkilön, mutta ei valtiota. Jos perustuslaista käytettäisiin vaikka nimeä perustuslaillinen sopimus (sehän on valtioiden välinen sopimus, jolla on jonkinlaisia perustuslaillisia piirteitä) se olisi todennäköisemmin mennyt läpi.
Toisaalta 20% ranskalaisista on sanonut, että teki päätöksensä sen perusteella, millainen EU:n perustuslaki on.
Hylkäämistä voisi perustella sillä, että perustuslaki on liian vähän sosiaalinen. Kuitenkin on erittäin epätodennäköistä, että nyt neuvottelemalla siitä tulisi sosiaalisempi.
Jos perustuslakia ei hyväksytä, on sen eteen tehty työ mennyt hukkaan, ja EU jatkaa toimintaansa vanhoilla sopimuksilla.
Perustuslailla olisi ollut tarkoitus yksinkertaistaa monimutkaista sopimusviidakkoa yhteen perustuslakiin, lisätä jonkin verran EU:n toimivaltaa, mutta muuttaa sitä hallitustenväliseen suuntaan ylikansallisuuden sijaan. Lisäksi on tarkoitus lisätä avoimuutta mm. ministerineuvostojen kokouksissa.
EU:n perustuslaki tekee EU:sta oikeushenkilön, mutta ei valtiota. Jos perustuslaista käytettäisiin vaikka nimeä perustuslaillinen sopimus (sehän on valtioiden välinen sopimus, jolla on jonkinlaisia perustuslaillisia piirteitä) se olisi todennäköisemmin mennyt läpi.
Kansanäänestysten ongelma on juuri se, että usein ei ääntä anneta varsinaisesta äänestettävästä asiasta, vaan jostain ihan muusta. Toisaalta usein äänestäjillä ei ole edes oikeaa tietoa asiasta, vaan päätökset tehdään ennakkoluulojen ja -oletusten perusteella.
"Geschwitz
27.05.2005, 11:31 Ennen yhteistä rahapolitiikkaa Suomessa markkinakorot olivat hirveät eli ainakin raha oli kallista. Parempi nykyinen korkotaso, koska useimmat ihmiset joutuvat ainakin jossain vaiheessa elämäänsä ottamaan lainaa. "
Matalat korot = korkea työttömyys. Pätkätyöläiselle ei lainaa anneta oli korko sitten 6% tai 60%. Tässäkin köyhät tekevät hyväntekeväisyyttä rikkaille.
27.05.2005, 11:31 Ennen yhteistä rahapolitiikkaa Suomessa markkinakorot olivat hirveät eli ainakin raha oli kallista. Parempi nykyinen korkotaso, koska useimmat ihmiset joutuvat ainakin jossain vaiheessa elämäänsä ottamaan lainaa. "
Matalat korot = korkea työttömyys. Pätkätyöläiselle ei lainaa anneta oli korko sitten 6% tai 60%. Tässäkin köyhät tekevät hyväntekeväisyyttä rikkaille.
En ole lukenut noita asioita tarpeeksi. En oiken ymmärrä mitä merkitystä eu perustuslailla on? Huonoja vai hyviä Suomalaisilel? Mitä tapahtuu loppujen lopuks jos 3-5 maata äänestää vastaan? Kaatuuko koko eu? Mistä voisi lukea helpot taustatiedot. Olen niin laiska lukemaan pitkiä ja monimutkaisia tarinoita.
Vai on matalien korkojen seurauksena korkea työttömyys! Tällaisen väitteen voi esittää joko päissään ollen, tai sitten vailla täyttä ymmärrystä, - ei muuten! Matalat korot edesauttavat investointihalukkuutta ja edistävät näin tuotannon kasvua ja työllisyyttä.
Lama 90-luvun alussa johtui kahdesta peräkkäisestä devalvaatiosta joilla yrittäjien ulkomaanvelka lähes tuplaantui. Asiaa edesauttoi silloisen valtiovarainministeri Iiro Viinasen valehtelu, ettei devalvaatiota tule. Mies tiesi, että tulee, mutta puhui juuri päinvastaisia! Häpeällistä käytöstä ja anteeksiantamatonta.
Ilman EU- jäsenyyttä olisi Suomen tämänhetkinen talous toivottoman syvällä lamassa, sillä Suomi on auttamatta liian pieni markkina-alue. Toimiakseen kansantalous tarvitsee nykyaikaisessa maailmassa kansainvälisyyttä, sanoivat nurkkapatriootit sitten siihen mitä tahansa.
Lama 90-luvun alussa johtui kahdesta peräkkäisestä devalvaatiosta joilla yrittäjien ulkomaanvelka lähes tuplaantui. Asiaa edesauttoi silloisen valtiovarainministeri Iiro Viinasen valehtelu, ettei devalvaatiota tule. Mies tiesi, että tulee, mutta puhui juuri päinvastaisia! Häpeällistä käytöstä ja anteeksiantamatonta.
Ilman EU- jäsenyyttä olisi Suomen tämänhetkinen talous toivottoman syvällä lamassa, sillä Suomi on auttamatta liian pieni markkina-alue. Toimiakseen kansantalous tarvitsee nykyaikaisessa maailmassa kansainvälisyyttä, sanoivat nurkkapatriootit sitten siihen mitä tahansa.
Jos yksikin EU-maa ei ratifioi EU:n perustuslakia, niin sitä ei hyväksytä ja EU jatkaa olemassaoloaan niin, että voimassa ovat vanhat sopimukset. Osa perustuslain uudistuksista saatetaan toteuttaa silti.
EU:n perustuslaista löytyy tietoa mm. osoitteista
http://europa.eu.int/futurum/comm/documents/guidecitoyen_fi.pdf (lyhennelmä) http://european-convention.eu.int/docs/Treaty/cv00850.fi03.pdf (koko teksti)
EU:n perustuslaista löytyy tietoa mm. osoitteista
http://europa.eu.int/futurum/comm/documents/guidecitoyen_fi.pdf (lyhennelmä) http://european-convention.eu.int/docs/Treaty/cv00850.fi03.pdf (koko teksti)
kilttip olit siinnä suhteessa oikeassa , että yleensä ihmiset äänestää musta tuntuu periaatteella .
olipa sitten kyse joko poliittisesta tai jostain aivan arkipäiväisestä äänestyksestä , niin harvemmin ihmiset miettii sitä asiaa minkä takia äänestävät .
vaan äänestävät omien mieltymyksiensä mukaan , mikä on heidän mielestään heille parasta juuri sillä hetkellä .
olipa sitten kyse joko poliittisesta tai jostain aivan arkipäiväisestä äänestyksestä , niin harvemmin ihmiset miettii sitä asiaa minkä takia äänestävät .
vaan äänestävät omien mieltymyksiensä mukaan , mikä on heidän mielestään heille parasta juuri sillä hetkellä .
Pora-liike
01.06.2005, 13:53
Pitäähän köyhilläkin olla jotain tekemistä!
01.06.2005, 13:53
Pitäähän köyhilläkin olla jotain tekemistä!
"öttönen
01.06.2005, 22:53 Vai on matalien korkojen seurauksena korkea työttömyys! Tällaisen väitteen voi esittää joko päissään ollen, tai sitten vailla täyttä ymmärrystä, - ei muuten!"
Olin muuten selvin päin.
Matalat korot tulevat matalasta inflaatiosta. Nyt EU:n yhteiseen talouspolitiikkaan kuuluu nimenomaisesti sekä inflaation että korkojen pitäminen kurissa. Uusklassisen teorian mukaan taas inflaatio ja työttömyys ovat toistensa poissulkevia. On toki niin käynyt että on ollut sekä korkea inflaatio että korkea työttömyys, mitä nimitettiin stagflaatioksi, mutta ei koskaan ole ollut niin että on ollut sekä matala inflaatio että matala työttömyys.
"Matalat korot edesauttavat investointihalukkuutta ja edistävät näin tuotannon kasvua ja työllisyyttä."
Kun investointihalukkuus kasvaa, niin kasvaa myös inflaatio ja työttömysy vähenee, mutta sitä ennen EU pistää jarruja tälle kehitykselle. Investointihalukkuutta on ollut tietysti mutta se hyöty on valunut Suomen ulkopuolelle.
"Lama 90-luvun alussa johtui kahdesta peräkkäisestä devalvaatiosta joilla yrittäjien ulkomaanvelka lähes tuplaantui. Asiaa edesauttoi silloisen valtiovarainministeri Iiro Viinasen valehtelu, ettei devalvaatiota tule. Mies tiesi, että tulee, mutta puhui juuri päinvastaisia! Häpeällistä käytöstä ja anteeksiantamatonta."
Lama johtui dollarin irroittamisesta kultakannasta 1970-luvulla. Suomeen sen vaikutus tuli niin myöhään idänkaupan ansiosta. Laman kourassa räpisteltäessä ei ymmärretty laman alkusyystä yhtään mitään vaan syytettiin siitä yksinomaan idänkauppaa.
Tämän valuutan ei-metallikantaisen kontrollipolitiikan takia valuuttahanassa on ja tulee aina olemaan yksi suunta: kireämmälle. Ja koska valuuttahanaa aina vaan kiristetään niin siitä saa eniten kärsiä köyhät.
"Ilman EU- jäsenyyttä olisi Suomen tämänhetkinen talous toivottoman syvällä lamassa, sillä Suomi on auttamatta liian pieni markkina-alue. Toimiakseen kansantalous tarvitsee nykyaikaisessa maailmassa kansainvälisyyttä, sanoivat nurkkapatriootit sitten siihen mitä tahansa. "
Suomella on suuri ja kasvava talousalue tuossa nurkan takana Pietarissa jos sitä vain osattaisi hyödyntää. Kovasti tuntuu ihmetyttävän suomalaisten tuotteitten polkumyynti kun maassa on huippukorkea osaamistaso ja silti elintaso on alhainen verrattuna muihin vanhoihin EU-jäsenmaihin.
Mutta itse äänestyksestä: Tuntuu siltä että suuri osa eurooppalaisista on kyllästynyt eurooppapelleilyyn ja halusi äänestää protestiksi EU:ta vastaan. Kun kansa on perustuslakia vastaan ja taas kaikki haastatellut johtajat ovat EU:n perustuslain puolella niin silloin luulisi olevan peiliinkatsomisen paikka.
Tässä yhteydessä on myös ollut mielenkiintoista seurata kuinka puolueellisesti ("Kyllä"-puolen kannalta) Suomessa on uutisoitu asioita.
01.06.2005, 22:53 Vai on matalien korkojen seurauksena korkea työttömyys! Tällaisen väitteen voi esittää joko päissään ollen, tai sitten vailla täyttä ymmärrystä, - ei muuten!"
Olin muuten selvin päin.
Matalat korot tulevat matalasta inflaatiosta. Nyt EU:n yhteiseen talouspolitiikkaan kuuluu nimenomaisesti sekä inflaation että korkojen pitäminen kurissa. Uusklassisen teorian mukaan taas inflaatio ja työttömyys ovat toistensa poissulkevia. On toki niin käynyt että on ollut sekä korkea inflaatio että korkea työttömyys, mitä nimitettiin stagflaatioksi, mutta ei koskaan ole ollut niin että on ollut sekä matala inflaatio että matala työttömyys.
"Matalat korot edesauttavat investointihalukkuutta ja edistävät näin tuotannon kasvua ja työllisyyttä."
Kun investointihalukkuus kasvaa, niin kasvaa myös inflaatio ja työttömysy vähenee, mutta sitä ennen EU pistää jarruja tälle kehitykselle. Investointihalukkuutta on ollut tietysti mutta se hyöty on valunut Suomen ulkopuolelle.
"Lama 90-luvun alussa johtui kahdesta peräkkäisestä devalvaatiosta joilla yrittäjien ulkomaanvelka lähes tuplaantui. Asiaa edesauttoi silloisen valtiovarainministeri Iiro Viinasen valehtelu, ettei devalvaatiota tule. Mies tiesi, että tulee, mutta puhui juuri päinvastaisia! Häpeällistä käytöstä ja anteeksiantamatonta."
Lama johtui dollarin irroittamisesta kultakannasta 1970-luvulla. Suomeen sen vaikutus tuli niin myöhään idänkaupan ansiosta. Laman kourassa räpisteltäessä ei ymmärretty laman alkusyystä yhtään mitään vaan syytettiin siitä yksinomaan idänkauppaa.
Tämän valuutan ei-metallikantaisen kontrollipolitiikan takia valuuttahanassa on ja tulee aina olemaan yksi suunta: kireämmälle. Ja koska valuuttahanaa aina vaan kiristetään niin siitä saa eniten kärsiä köyhät.
"Ilman EU- jäsenyyttä olisi Suomen tämänhetkinen talous toivottoman syvällä lamassa, sillä Suomi on auttamatta liian pieni markkina-alue. Toimiakseen kansantalous tarvitsee nykyaikaisessa maailmassa kansainvälisyyttä, sanoivat nurkkapatriootit sitten siihen mitä tahansa. "
Suomella on suuri ja kasvava talousalue tuossa nurkan takana Pietarissa jos sitä vain osattaisi hyödyntää. Kovasti tuntuu ihmetyttävän suomalaisten tuotteitten polkumyynti kun maassa on huippukorkea osaamistaso ja silti elintaso on alhainen verrattuna muihin vanhoihin EU-jäsenmaihin.
Mutta itse äänestyksestä: Tuntuu siltä että suuri osa eurooppalaisista on kyllästynyt eurooppapelleilyyn ja halusi äänestää protestiksi EU:ta vastaan. Kun kansa on perustuslakia vastaan ja taas kaikki haastatellut johtajat ovat EU:n perustuslain puolella niin silloin luulisi olevan peiliinkatsomisen paikka.
Tässä yhteydessä on myös ollut mielenkiintoista seurata kuinka puolueellisesti ("Kyllä"-puolen kannalta) Suomessa on uutisoitu asioita.