Olemme palanneet. Tiedämme kuinka teitä kiinnostaa meidän juttumme, mutta who cares kun ei ole pakko lukea. Tämä on vaan niin mahtavaa kirjoittaa henkilökohtaisia asioita anonyymisti kaikkien luettavaksi, "I'm loving it!"
Olemme aloittaneet autokoulun. Voi kuinka ihanaa. Maksamme itsemme kipeiksi että meille kerrotaan kuinka kannattaa ajaa metsään ja näytetään videota istuimen säätämisestä. Kyllä minusta vielä laatukuski tulee.
Olemme saaneet tehtyä äidinkielen työmme. Arvostelleet Tuntemattoman sotilaan. En tiedä miten siinä onnistuin, mutta ylistin sen taivaisiin ja haukuin mitättömäksi, ja vielä samassa virkkeessä! *kumartaa*
Ihmiset ovat saaneet kauhistella voimiani kuntosalilla kun teen penkkipunnerusta pelkällä tangolla, huomannette lihaksikkuuteni, ja hallin puolella pääsevät ihastelemaan pullistelevia lihaksiani, eli ihmettelemään kuinka tuon luun ja nahkan joukossa on lihaksia millä liikkua. Kaipa se tästä ajan mittaan paranee.
Olemme taipuvaisia myöntämään, että ihminen jota oikeasti kiinnoistaisivat asiamme olisi hyvä olla olemassa, äitiä ei lasketa. Psykologit tekvät sitä rahasta ja suurin osa miehistä kommentoi vain "Ihan sama kuhan päästään paneen". Just joo. Älykästä seuraa ei taida olla olemassakaan tällä planeetalla. Ainakaan ikäistäni homoa. En minä nyt suhdetta, koska emme semmoiseen ole vielä asennoituneet, mutta olisihan semmoinen mielenkiintoinen teoriassa. Käytäntö vain ontuu.
Minttusuklaa kiittää ja kumartaa teitä arvon ystävät, jotka jaksoitte lukea tämän kirjoituksen loppuunasti ^^
