Olen 19-vuotias, maalaistyttö pienestä kylästä. Perheen mustalammas ja jollain tasolla ehkä se "outo tyttö".
Kylässämme kaikki tietävät aivan kaiken. Lähes tulkoon senkin, mitä naapurit ovat syöneet viime viikolla ja ketä tulee kotiin mihinkin aikaan. Jep. Yritä siinä sitten olla sitä mitä todella olet, se on täysin mahdotonta ellet halua "häpäistä" perhettäsi kertomalla että olet lesbo. Pian pääsen muuttamaan isompaan kaupunkiin tästä läävästä, ja ehkä uskaltaisin olla oma itseni. Täysin. Välillä tuntuu että seinilläkin on korvat. Olen onneksi tähän asti pystynyt sen hyvin peittämään, vaikka en olekkaan mikään girlygirl-materiaalia, vaan oikeastaan aika poikamainen tyttö.
Minulla on ollut tasan yksi poikaystävä koko elämäni aikana ja.. se oli aika pitkälti lavastusta, omalta kohdaltani. Halusin kovin saada jutun toimimaan, olla "normaali", mutta jokin siinä tökki ja pahasti. Vei pitkän aikaa että pystyin myöntämään edes itselleni, että olen lesbo. Vanhempani ovat todella uskonnollisia, enkä usko että he ymmärtäisivät. He vihaavat homoja ylitse kaiken, kuten myös maahanmuuttajia, murhaajia ja rikollisia. He ovat niin ahdasmielisiä että sattuu. Se että he yhdistävät vähemmistön, joka vain nyt sattuu pitämään omasta sukupuolestaan enemmän, niin yhdistävät niihin sairaisiin ihmisiin jotka riistävät toiselta hengen.
Mutta jos heidän oma "pikku prinsessansa" sanoisi että olen lesbo, niin.. luulen että he heittäisivät himasta hyvää vauhtia, ja kieltäisivät että heillä on koskaan ollutkaan toista tytärtä.
Tiedän etten voi piilotella asiaa lopun ikääni, mutta sen lykkääminen tuntuu vain niin helpolta... ehkä liiankin.
Kuukausi vielä, ja sitten.. koittaa vapaus ja uudet tuulet.
Mutta se pelottaa myös. Kaikki se pienen paikkakunnan tuoma turva, katoaa.
Iso kaupunki, uudet ihmiset, uudet kuvioit, kaikki.
Eniten odotan uusien ihmisten tapaamista.. ehkä eniten sellaisten, jotka ovat samanlaisia kuin minä. Homoja.
Täällä asuessa ei tulisi kuuloonkaan, jos joku olisi avoimesti homo. Sellaisen päälle syljettäisiin ja varmasti tapettaisiin sänkyyn tämän nukkuessa. Ainakin siltä välilä tuntuu.
Huh, eiköhän se avautuminen ollut siinä.