Ja iltahan meni melkein just niinku olin aatelluki sen menevän.. Ensimmäinen oli yllättävän iloinen kun nähtiin.. yllättävän siksi, että tottakai mä tulin, ilmeisesti se oli aatellu, etten saavu :O
No, ilmeisesti halattiin aavistus liian pitkään, ilmeisesti Ensimmäinen oli liian paljon mun seurassa, ilmeisesti Ensimmäinen kosketteli mua liian useesti, koska..
kun mä halasin sitä karaoke-biisun jälkeen ja moiskautin pusun (huom kaukana suudelmasta!!) Ensimmäisen Mies suuttu aivan hiiteen.. Se huusi mulle tosi vihasena.. että mua hävetti!!
Tänään puhuin Ensimmäisen kanssa puhelimessa ja Ensimmäisen Mies halusi pyytää multa anteeksi!! Että siitä oon todella hämmästynyt ja iloinen. Olin jo ihan varma, että nyt se ystävyys Ensimmäisen kanssa on ohi.. Mutta onneksi niin ei käynyt ja tuli hyvä mieli anteeksi pyynnöstä =) Sillä niinku Ensimmäisen Mies sanoikin, ei ollut aiheutta moiseen kohtaukseen, enkä ollut suinkaan ainoa Ensimmäisen ystävistä, jotka moiskautteli pusuja Ensimmäisen kanssa. Ensimmäisen Mies sanoi että voitte olla ystäviä niin paljon kuin haluatte ja että oli illalla jo kaduttanut kun raivosi.. sillä eihän mun auttanut muuta kuin kadota paikalta, sen Ensimmäisen Mies teki selväksi.
Yhtä asiaa ihmettelen.. mistä johtuu, että kun tapaan ystävien ystäviä tai siskon ystäviä, joita en oo ennen tavannu, tuntuu niillä tulevan identiteettiongelma mut tavatessaan?! "sä et taida olla ihan hetero?!" (ilmeisesti oon ilmiselvä tapaus..) "Mä en tiedä itekään mikä mä oon" "Mä haluaisin kokeilla"
Ai niin.. mun yx kaveri kerto hauskan jutun. Se oli itseasiassa lauantai-illan valopilkku :D Se kerto, että kun yx mies oli yrittäny iskee sitä viimexi kun oltiin bileissä.. Muistanki sen miehen! niin tämä mun kaveri oli nähnyt sitä viime lauantaina ja se oli sanonu "Mihin sä sen pikkusen etelän tuliaisen oot jättäny?" Se oli luullu mua pojaksi =O =D Heh.. oikeesti mä näytän kyllä ihan tytöltä..
