Iggyn kootut

comebacki

En oo käyny tääl pitkään aikaan mut tosiaan. Mä olen tajunnut tosiaan, että vaan tytöt kiinnostaa ja se tekee elämän hankalaks ja shaisseks. Oon nimittäin tosi ulkopuolinen näist homoyhteisöist. Mul on peräti yks tosi kaukainen ystävä joka on kans tyttöihin syyntautunu mut eihän me ees kai pidetä kunnol yhteyttä. Aika sad juttu.

Toiseks: mä en jaksa seurata näit L-koodeja ja muit. On kivempi istuu huonees kirjottelemas runoi ja soittamas kitaraa. Mua ei vaan kiinnosta saippuasarjat. Oli ne heteroille tai femslash. Mä kai elättelen sellasii toiveita, et se oikea törmäis vaan jossain muhun.

Breikkitreeneis?
Koulus?
Sivan kassajonos, ku oon ostamas taas jauhoi ku pitäs leipoo?

haha.
Salee.

jos jotakuta kiinnostaa ihan oikea angstaus aiheesta niin visit my another blog:
http://mansikkapaniikki.blogspot.com/


first one - unista todellisuuteen

Aloitan bloggaamisen täällä aika normaalisti. Kerron aiheeseen liittyvästi vähän siitä, kuinka tajusin olevani lesbo. Tää ei varmaan kiinnosta ketään, mut kirjoittelenpa silti kun tekee niiiiiin kovasti mieli purkaa asioita.. :.D

Kaheksannel luokalla mä ihastuin läheiseen tyttökaveriin/kaverityttöön. Vastakaiku jäi laihanpuoleiseks, kun neitonen puhui paljon siitä, ettei se ainakaan ystävän kanssa alkaisi olemaan, kun jos suhteessa käy jotain, menee ystävyys pilalle. En sit kertonu mitään. Nykyisin me ei olla pidetty ees yhteyttä aikoihin...

Tän vuoden aikana onki sit tapahtunu ihan reilusti. Eka tuli poikaystävä.. Luulin et oon bi. Sit huomasin, et seksi pojan kaa ei maistukaan. Ei millään. Ei yhtään. Jätin sen kundin. Se ei ees satuttanu.

Sit mä näin hassun unen. Mä olin poika. Mul oli poikaystävä. Ja se oli raskaana xDDD Mä en silti ilmesesti ollu lapsen biologinen isä. Me oltiin auton takapenkillä. Se tyyppi sano, et sen lapsi tarvii jokatapauksessa isän... Se uni on jotenki jääny mieleen...

Oon nähny täs myöhemminki unii jois esimerkiks pussailen kavereitani, mut sit ne on muuttunu sellasiks et mä suutelen jonku tuntemattoman tytön kaa. Ja ku ne unet on mun mielest tosi ihanii. Oon tajunnu, et oon kyl aika varmasti lesbo, vaik en oo koskaan seurustellukaan tytön kaa. Jos en oo lesbo ni sit oon a. Mut uskoisin toisin, koska pelkkä se et aattelen tytön kaa olemist saa mahas lentelee perhosii. Ku nykysin pojan kaa olosta ajatus ällöttää... Mulla on miespuolisii ystävii ja se on ok. :) Mut en vaan koe mitään romanttista ja upeeta miehen kaa olemises.

Sitten on toinen juttu.. Mä oon jo about 6 luokasta asti unelmoinu et saisin olla poika. Se ei katoo mihinkään. Jos olisin poika olisin varmaan hetero, mut silti. Äiti kiels just poikien alusvaatteiden käyttämisen mult. Silti must kokoajan tuntuu et oon ihan vääräs paikas omas kehossani. Et jos oisin poika ni kaikki ois paremmin. Yritän piilottaa rintojani ja siks toi Iggy- nimikin. Kai mä joskus opin elää itteni kaa, varmaan sit ku voin muuttaa pois kotoa ja pukeutuu ns. oman henkisen sukupuoleni käyttämiin vaatteisiin... Kiitos mahdollisesta mielenkiinnosta.