Huomenta

Päivän kolmas kahvikupillinen...kyllä tämä tästä. Voisiko kukaan vihata maanantaita enemmän kuin minä? Vastaan itse: ei. Täpötäysi bussimatka töihin on se, mistä kauheus alkaa. Kokonainen viikonloppu ihanasti omassa rauhassa, kunnes ennen kello kahdeksaa maanantai-aamuna tulee karu herätys todellisuuteen. Ja kun saa ulostauduttua siitä bussista, edessä työpäivä, jonka aikana pitäisi mieluiten saada jotain aikaiseksikin.

Saan sydämentykytyksiä...eikä tää kolmas kahvikuppi auta!

Ihanaa, kun ihmiset ovat ystävällisesti kommentoineet blogiani ja toivottaneet tervetulleeksi. Yksi oli järkyttynyt. Rauhoitu! Se oli vaan keino saada huomiota. En oikeasti ole ihmishirviö. Huumorini nyt vain on vähän kärjistävää ja sarkastista. Täytyy myöntää, että sillä tavoin menettää enemmän ystäviä kuin saa...

En tiedä onko epäkorrektia jättää tarkemmat henkilötiedot pois tämän blogin yhteydestä, mutta kaksi aikaisempaa olen kirjoittanut ihan omana itsenäni (mikäs nyt sitten olen). Joka tapauksessa, huomasin sensuroivani itseäni mitä typerimmissä kohdissa. Se on rajoittavaa. Siis ainakin toistaiseksi olen ihan vaan Baby John.

Mutta jos jotain tarkemmin kiinnostaa, olen 26-vuotias, parisuhteessa elävä homopoika pääkaupunkiseudulta. Noin.

Katselin eilen ensimmäistä kertaa kokonaan läpi Kylien Showgirl-dvd:n. Hemmetti kun oli hyvä. Your Disco Needs You sai kaiken lisäksi multa oman koreografian ja naapurit jotain kuunneltavaa. En ole aiemmin katsonut tuota, kun mua masensi se kun Kyliella todettiin syöpä kesken kiertueen. Mutta nythän se pikku varpunen jo paranee!

Varasin myös liput Ritva Oksasen Finlandia-talon konserttiin (kun ensin jonotin n. 30 min. Lippupalvelun "palvelu"numeroon), ja Paula Koivuniemen liputhan mulla jo olikin, samaan paikkaan. Eli musiikkimakuni on just tätä: gaygaygay.

Päivän jatkoja.

BJ