Suomeen perustetaan vuoden 2012 alusta uusi Ihmisoikeuskeskus, ja sen johtajaksi on tulossa varatuomari Sirpa Rautio (49). Hän on aikaisemmin ollut mm. Etyjin ihmisoikeustehtävissä. Eduskunnan oikeusasiamies nimittää Raution, kun kaikki selvitykset on tehty.
Ihmisoikeuskeskus
Tämä on uusi instituutio, joka toimii eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston yhteydessä itsenäisenä yksikkönä. Työntekijöitä on aluksi vain kolme. Tehtävät liittyvät kansainväliseen yhteistyöhön, perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja seurantaan sekä koulutukseen, kasvatukseen ja tiedottamiseen, mutta se ei ole viranomainen, jolle voi tehdä kanteluita.
Ihmisoikeuskeskuksen rinnalle tulee ihmisoikeusvaltuuskunta, jossa on 20-40 jäsentä ja joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Siinä tulee olemaan jäseniä mm. kansalaisyhteiskunnan ja tutkimuksen alueelta.
Ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia
Viime vuosina on alettu puhua rinnakkain ihmisoikeuksista ja perusoikeuksista. Ihmisoikeudet ovat globaaleja. Ne on määritetty kansainvälisissä sopimuksissa. Valtiot ovat keskinäisin sopimuksin perustaneet elimiä, jotka seuraavat ja arvioivat ihmisokeustilannetta eri maissa.
Perusoikeudet ovat kunkin maan omassa perustuslaissa määriteltyjä oikeuksia. Perusoikeudet voivat olla erilaisia eri maissa.
Ovatko HLBTI-oikeudet ihmisoikeuksia?
Yhä kovaäänisemmin muistutettu, että HLBTI-oikeudet ovat ihmisoikeuksia ja sellaisina globaaleja ja jakamattomia. Kaikki valtiot ja kaikki kansalaisryhmät eivät ole hyväksyneet sitä ajatusta, että homojen, lesbojen ja transihmisten oikeudet kuuluisivat ihmisoikeuksiin. Tärkeä virstanpylväs oli Yogyakartan periaatteiden laatiminen vuonna 2008. Joukko johtavia ihmisoikeusjuristeja kokoontui Yogyakartan kaupunkiin laatimaan tasavertaisuusperiaatteita. Siinä tapaamisessa syntyi 29 periaatetta, jotka ovat jo tähän mennessä vaikuttaneet eri valtioiden ajattelutapoihin.