1.4.2010 Tänään jatkui oikeudenkäynti Istanbulissa
Torstaina jatkui oikeudenkäynti Ahmet Yildizin kunniamurha-asiassa. Oikeudessa oli todistajana Ahmetin Saksassa asuva ystävä Ibrahim Can. Ibrahim on kertonut lehdille tapahtumien kulusta. Ahmet Yildiz tapettiin kesällä 2008 sen jälkeen, kun hän oli tullut kaapista ja kertonut elämästään Beargi-lehdelle. Sen jälkeen alkoivat uhkailut. Häntä uhattiin kuolemalla. Muutamaa päivää aikaisemmin oma veli varoitteli. 15.7.2008 Ahmet ammuttiin kadulla. Murha-ase oli yhdeksän-millimetrinen ja osumia oli viisi.
Murhasta epäilty isä on jossain Irakissa karkumatkalla.
Homojärjestö Lambda kertoo, että kahden viime vuoden aikana kaduilla on tapettu 30 homoa ja lesboa. Usein on luultavasti kysymys ns. kunniamurhista. Oikeuslaitos ei ole aikaisemmin syventynyt ainoaankaan tapaukseen. Uhreja syytetään "julkeasta provokaatiosta". Suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on Turkissa kaksijakoista. Toistaalta Istanbulissa on yksi Euroopan suurimmista gay-yhteisöistä. Homolaulajia ja -näyttelijöitä monet ihailevat. Toisaalta homot ja lesbot kokevat arjen hyvin negatiivisesti. Kaduilla heitä hakataan ja ryöstellään. Poliisi lähinnä ilkkuu, jos joku tekee ilmoituksen.
Äskettäin Turkin perheministeri Selma Aliye Kavaf islamilaisesta hallitsevasta AKP-puolueesta leimasi homot sairaiksi, ja sairaus pitää parantaa. Homojärjestö LGBTT kutsui ihmisiä mielenosoitukseen ministeriä vastaan.
Ahmet Yildizin tapaus on päässyt turkkilaisiin lehtiin. On epävarmaa, tuleeko mitään tuomiota.
28.12.2009 New York Times kirjoitti Yildizistä
New York Times kirjoitti Ahmet Yildizistä marraskuussa 2009. Lehti on haastatellut Ahmetin serkkua Ahmet Kayaa. Tämä kertoo perheen uskonnollisuudesta ja murhatun perheenjäsenen ristiriitaisesta tilanteesta, kun piti päättää, jatkaako elämää sellaisena kuin on vai alistuuko perheen vaatimuksiin homouden parantamisesta.
Lehden mukaan monet sanovat, että Turkin yhteiskunta on liberalisoitumassa suhteessa seksuaalisuuteen. Sosiologi Nilufer Narli kertoo, että suurissa kaupungeissa on gaybaareja ja –klubeja, ja homoseksuaalisuutta on siedetty jo ottomaani-ajoista alkaen.
Yksi tunnetuimmista turkkilaisista laulajista on Bulent Ersoy. Hän on transihminen, jonka esiintymiset olivat kiellettyjä sotilashallinnon aikana, mutta nyt hän on suosittu, naisena. Sosiologi sanoo, että Turkin homofobia on pelkkä klishee. On ollut uskonnollisen konservatismin nousua, mutta samalla globalisoituminen on tuonut erilaisia uusia arvoja. Homot hyväksytään suurkaupungeissa, mutta uskonollisella maaseudulla tilanne on vaikea.
23-vuotias Didar Erdal pakeni äskettäin Hollantiin, koska hän pelkäsi suvun kostoa. Hänen homoseksuaalisuutensa paljastui kutsuntojen yhteydessä. Isä vaati poikaa palaamaan kotiseudulleen, jossa suvun vanhimmat päättävät hänen kohtalostaan. Hän päätti poistua maasta.
http://www.nytimes.com/2009/11/26/world/europe/26turkey.html?pagewanted=1&_r=1
Ahmet oli lempeä karhu-tyyppi. Kuva:
http://www.hatter.hu/archivum/files/images/Ahmet%20Yildiz2.JPG
12.9.2009 Miesystävä kertoo oikeudenkäynnistä
Murhatun Ahmetin miesystävä Ibo Can oli matkustanut Istanbuliin osallistuakseen murhaoikeudenkäyntiin. Häntä ei kuitenkaan päästetty oikeussaliin.
Hän kertoo nyt kotiin Kölniin palattuaan, että hän oli valmistellut asiaa. Paikalla oikeudessa oli yksi henkilö Saksan konsulaatista, Amnesty International oli paikalla, samoin HLBTI-järjestö Lambda Istanbul. Myös pari ystävää oli paikalla. Oli myös kansallista ja kansainvälistä lehdistöä. Ibo kertoi lukeneensa lehdistölle oman lausuntonsa turkiksi ja saksaksi.
Kun oikeus aloitti käsittelyn, heitä ei päästetty sisään. Sanottiin, että sali on liian pieni. Mutta sisällä oli 8-10 poliisia ja he olisivat mainiosti voineet mennä ulos. Poliisin länsäolo oli huomattava. Vain kolme pääsi sisään. Ibo päätti, että sisään menevät konsulaatin edustaja, Lamda Istanbulin edustaja, homojärjestö Kaos GL:n edustaja ja jalkaan ammutun naisen sisar. Amnesty yksinkertaisesti työntyi sisään.
Alkuvaiheessa yritettiin, että Lambda Istanbul olisi myös osallinen käsittelyssä, jotta homonäkökulma tulisi esiin. Valtionsyyttäjä ei sallinut sitä. Voiko valtionsyyttäjään luottaa? Jalkaan ammuttua naista on jopa peloteltu, etttei hän nostaisi syytettä. Hänelle sanottiin, että hänen pitäisi olla iloinen, ettei kuula osunut kalloon ja hän on edelleen hengissä.
Ibo Can sanoo, ettei hän luota oikeusprosessiin, koska homot eivät ole laissa tasa-arvoisia. He menettävät työpaikkansa ja asuntonsa, kun paljastuu, että he ovat homoja. Viranomaiset rääkkäävät ja pahoinpitelevät homoja. Nyt ensimmäistä kertaa mukana on julkisuus. Lehdistö seuraa oikeudenkäyntiä. Tämä on jonkinlainen shokki. Homot haluavat oikeutta.
Ibo Can (43v) on asunut 31 vuotta Saksassa, mutta hän sanoo tuntevansa turkkilaisen yhteiskunnan varsin hyvin. Seksuaalisuus on tabu-aihe, ja homous on supertabu. Miesten väliset kontaktit ovat yleisiä, mutta kukaan heistä ei ole homo. Homoseksuaalisuudesta ei koskaan puhuta. Se olisi häpeällistä. Mutta ihmiset eivät häpeä puuttua muiden yksityiseen elämään, siihen, mitä sisällä kotona tapahtuu.
Turkin armeija on yksi ongelma, Jotta voisi välttää armeijan, täytyy todistaa olevansa homo. Peräsuoli tutkitaan ja tutkittavan on esiteltävä kuvia, joissa hän on homokontakteissa. Turkin armeijalla on ehkä maailman suurin homopornokokoelma.
Murhatun Ahmetin isä on pakomatkalla, mutta Ibo Can uskoo, että mukana murhatilanteessa oli useampikin perheenjäsen.
(news.de)
9.9.2009 Kännykkätiedot paljastivat
Kunniamurhan käisttely on alkanut Istanbulissa. Pääsyytetty eli isä on karkuteillä, luultavasti Pohjois-Irakin kurdialueilla.
Syytekirjelmässä sanotaan, että perhe ei hyväksynyt poikansa homoseksuaalisuutta. Sen vuoksi perheen ainoa poika ammuttiin. Isä (49v) oli kännykkätietojen mukaan murhapäivänä lähellä tapahtumapaikkaa. Pian sen jälkeen hänen kännykkänsä sijaitsi Pohjois-Irakissa. Isä oli myös vuokrannut auton.
Ihmisoikeuksien ajajat toivovat, että tällä kertaa homomiehen kunniamurhatapaus avataan kunnolla. Aikaisemmin turkkilaista oikeutta on syytetty siitä, että se ei paneudu konnolla homomurhiin. Turkissa ei ole syrjintäsuojaa homoille ja poliisi ei ota vakavasti tehtäväänsä suojella tällaisia ihmisiä. Human Right Watchin mukaan tällaisia murhia on odotettavissa lisää.
Yildizin ystävä Can on matkustanut oikeusprosessin takia Kölnistä Istanbuliin. Hän kritisoi häpeän ja valehtelun kulttuuria. Turkin yhteiskunta ei ole rehellinen itsensä kanssa. Yhteiskunan pitää selvittää suhteensa homoihin.
Kuva Yildizistä ja Canista
http://www.bild.de/BILD/news/2009/09/08/ehrenmord-tuerkei/mord-an-schwulem-sohn-vater-auf-der-flucht-prozess-vor-tuerkischem-gericht.html
7.9.2009 Oikeudenkäynti alkaa 8. syyskuuta 2009
Tiistaina 8. syyskuuta alkaa oikeudenkäynti Ahmet Yildizin surmaajaa eli ilmeiseti omaa isää vastaan. Isä on pakosalla jossain Irakin kurdialueilla. Oikeudenkäynnissä on myös toinen asianosainen. 43-vuotias nainen sai attentaatissa osuman jalkaansa.
Oikeudenkäyntiä ja tapauksen tutkimista tuskin olisi aloitettu ilman Ahmetin Saksassa asuvan elämänkumppanin aktiivisuutta. Hän oli yhteydessä mediaan ja mm. Amnestyyn.
Tapahtumien kulku
Heinäkuun 15. päivänä 2008 ammuttiin istanbulilainen opiskelija kadulla kotinsa edustalla. Hän oli menossa hakemaan kaupasta jäätelöä. Jo alusta alkaen näytti siltä, että Ahmet Yildiz (26v) oli joutunut kunniamurhan uhriksi. Hän oli hieman aikaisemmin tullut kaapista ja toimi avoimesti Lambda Istanbul -homojärjestössä. Itäisessä Turkissa asuva perhekin sai tietää pojan julkisuuteen tulosta.
Ahmetin miesystävä kölniläinen Ibo Can on tehnyt kaikkensa, että tapaus tutkittaisiin eikä lakaistaisi maton alle. Asia on tulossa oikeuteen 8. syyskuuta 2009. Syytettynä on Ahmetin isä, joka tosin on pakomatkalla jossain luoteis-Irakissa.
Turkissa murha ei noussut otsikoihin. Ahmet oli jo aikaisemmin pyytänyt poliisilta suojelua, koska häntä oli puhelimitse uhkailtu. Ibo Canin oli yvin vaikea löytää tapahtuneelle todistajia. Lähes kaikki silminnäkijät kieltäytyivät. Ibo Can sai mobilisoitua ulkomaista ja turkkilaista lehdistöä niin, että asia pääsi julkisuuteen. Esim. Independent kertoi tapahtumasta, samoin Süddeutsche Zeitung. Myös jotkut tv-kanavat ovat selitelleet tapahtunutta.
Käännekohta oli se, että suurin turkkilainen lehti Hürrieyt kertoi murhasta. Se ravisteli pommin lailla. Ensimmäistä kertaa kerrottiin homomiehen kunniamurhasta. Amnesty on ilmoittanut seuraavansa prosessia, samoin saksalainen homojärjestö LSVD. Myös kansainvälinen karhuliike on ollut valppaana ja tukee Ibo Cania. Asia menee mahdollisesti myös kansainväliseen ihmisoikeustuomioistuimeen, koska viranomaiset eivät lotkauttaneet korvaansa Ahmetin avunpyynnölle.
RTL on tekemässä tapauksesta tv-dokumenttia. Oikeudenkäyntiin odotetaan turkkilaista ja ulkomaista mediaa runsaasti.
