New Yorkissa tihkusade. Ensin mielenosoittajia oli muutama, sitten muutama tusina ja lopulta tuhansia. Marssittiin West Villagesta Union Squarelle. Huutokuorot toistivat iskulauseitaan. Julisteissa oli tekstejä: Kansalaisoikeudet – heti ja Tasa-arvo kaikille perheille.
Yhdessä kyltissä oli presidentti Obaman kuva, kahtena kopiona, januskasvoisena. Kuva oli vaalikampanjan ajoilta. Vasemmalla puolella luki: ”Yes we can”. Oikealla luki: ”No, we can't”. Mielenosoitus oli suunnattu Kalifornian korkeinta oikeutta vastaan. Mutta monilla oli toinen osoite: Obama. Presidentti ei ole ottanut mitään kantaa tässä kulttuurisodassa.
Missä on Obama?
Yhä useammin homot ja lesbot kysyvät tämän kysymyksen. Useimmat heistä hyppäsivät Obaman puolelle, kun Hillary luovutti. Kiitoksena Obama oli luvannut poistaa Pentagonin homo-sotilaskiellon ja edistää homoliittoja. Nyt on kuitenkin turhaan odoteltu, että jotain tapahtuisi. USAssa homovastainen politiikka on saanut uutta voimaa, mutta Obama ei ole reagoinut. Oikeastaan on asetettu vain uusia esteitä homojen ja lesbojen tielle.
Sotilaskuri
Viime maanantaina Korkein oikeus päätti hallituksen linjan mukaisesti, kun ex-sotilas oli valittanut Don't ask, don't tell -politiikasta. Korkeimman oikeuden mukaan se, että homo poistetaan palveluksesta, palvelee hallituksen laillista intressiä eli sotilaskuria. Näin puolustautui Obaman nimeämä valtionsyyttäjä.
Esimerkkejä on ollut muitakin. Homojen keskuudessa alkaa näkyä se pelko, joka heillä oli, kun saarnaaja Rick Warren lausui rukouksensa virkaanastujaisseremonioissa. Warren on torjunut jyrkästi homoliitot.
Missä on meidän asiamme ajaja, kysyy Richard Socarides, Clintonin homokoordinaattori. Obama touhuaa monien ryhmien kanssa. Homot on unohdettu. Obama tosin julisti kesäkuun HLBT-ihmisten Pride-kuukaudeksi, mutta mitään lupauksia ei tullut. Ex-kuvernööri Jim McGreevey kirjoittaa New York Time Magazinessa, että Obama kulkee eri suuntaan kuin kansallinen trendi. McGreevey outtasi itsensä 2004 ja erosi virastaan.
Nyt homoliitot hyväksytään kuudessa osavaltiossa. Kalifornia nähdään vain tilapäisenä takaiskuna. Tämä on nyt kansalaisoikeusasia, sanovat homoaktivistit. Tilanne on samanalainen kuin mustien kansalaisoikeusliikkeessä 1960-luvbulla. Se liike taantui ja sai uutta puhtia vasta, kun Lyndon B. Johnson tuli presidentiksi. Nyt homoilta puuttuu johtohahmo, jota Obamasta toivottiin.
Legendaarinen aktivisti Cleve Jones on ehdottanut 11. lokakuuta suurta marssia Washingtoniin Lincoln-muistomerkille. Siellä Martin Luther King piti puheensa: I have a dream.
Obama pyytää kärsivällisyyttä
Homoaktivistit muistavat, miten Ronald Reagan vaikeni aidsista. Hän sanoi sen sanan vasta 1987, jolloin 20 000 ihmistä oli jo kuollut. Obaman kerrotaan pyytäneen kärsivällisyyttä. Toukokuussa Valkoiseen taloon oli kutsuttu merkittäviä homoryhmiä. Obama ei heitä itse tavannut, vaan muu henkilökunta. Ironia on melkoinen. Gallupien mukaan amerikkalaiset haluaisivat poistaa homokiellot armeijasta (70%). Obama itse vakuuttaa,että kiellot poistuvat, mutta on mietittävä miten. Kansallinen turvallisuus on säilytettävä.
Dick Cheney ei vastusta homoavioliittoja
Bushin varapresidentin tytär Mary on lesbo. Isä-Cheneyllä ei ole enää mitään homoavioliittoja vastaan. Valkoinen talo pyrkii kuitenkin ilmeisesti vain joihinkin pikku parannuksiin. Niitä ovat viharikokset ja HIV-positiivisten pääsy USAhan. Mutta yksi armeijasta potkittu sotilas sanoo mielipiteensä suoraan: Obama on surkimus. Jos miljoonat mustat olisivat toisen luokan kansalaisia, Obama olisi varmasti toiminut.
Spiegel 12.6.2009