Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaista asemaa edistävien toimijoiden eurooppalainen kattojärjestö ILGA Europe on julkaissut Rainbow index -vuosivertailunsa sekä sateenkaarikartan 49 eri Euroopan maan ihmisoikeustilanteesta.
Vertailu on julkaistu vuodesta 2012 lähtien 17.5. vietettävän kansainvälisen homofobian, bifobian, transfobian ja intersukupuolisuusfobian vastaisen päivän (IDAHOBIT) aikaan.
Vuoden 2026 vertailu
Espanja nousi vertailun kärkeen, pitään kärkipaikkaa pitäneen Maltan ohi. Espanjan lainsäädännössä ja käytännöissä toteutuu 89 prosenttia ILGA Europen kriteeristöstä. Malta täyttää kriteeristöstä 88 prosenttia. Näitä seuraavat Islanti (86), Belgia (85) ja Tanska (85).
Suomi on kuudennella sijalla, ja täyttää ILGA Europen kriteeristön 70-prosenttisesti.
Suomea seuraavat Saksa (70), Norja (69), Ruotsi (68), Luxemburg (68), Kreikka (68), Portugali (67), Alankomaat (64), Irlanti (61), Ranska (60), Itävalta (55), Slovenia (54), Montenegro (53), Kroatia (51) ja Sveitsi (50).
Koko Euroopan keskiarvo kriteeristön täyttymisessä on 42,7 prosenttia ja Euroopan unionissa 52,1 prosenttia.
Alle 50 prosentin rajan jäävät Viro (46), Iso-Britannia (44), Andorra (43), Albania (41), Moldova (38), Tsekki (37), Bosnia ja Hertsegovina (37), Kosovo (36), Serbia (34), Kypros (34), Liechtenstein (31), Latvia (30), Pohjois-Makedonia (29), San Marino (29), Slovakia (25), Italia (24), Liettua (24), Unkari (23), Puola (22), Bulgaria (20), Ukraina (19), Romania (19), Monaco (14) ja Georgia (12).
Alle 10 prosenttia ILGA Europen kriteeristöstä toteuttavia maita ovat Armenia (9), Valkovenäjä (7), Turkki (5), Azerbaizan (2) ja Venäjä (2).
Järjestyksessään 17. raportti
Vuodesta 2009 lähtien tehtyssä maavertailussa pisteytetään 49 maata sen mukaan, miten näissä toteutuvat lainsäädännössä ILGA Europen määrittelemät kriteerit seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia koskettavassa lainsäädännössä. Pisteytykseen vaikuttavia eri kriteerejä on kaikkiaan 76. Kriteerit on ryhmitelty seitsemään eri aihekokonaisuuteen: yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, perhe, vihateot, sukupuolen moninaisuus, intersukupuolisuus, kansalaisyhteiskunta ja turvapaikkakäytännöt.
Maakohtaisten prosenttimäärien muutokset ajan mittaan eivät ole suoraan vertailukelpoisia, sillä kriteeristöön on tehty lisäyksiä ja painopisteiden muutoksia säännöllisesti. Sijoittuminen listalla kuitenkin antaa kuvaa maan yhdenvertaisuuteen liittyvästä kehityksestä suhteessa muihin maihin.
Vertailussa keskitytään lainsäädännön tilaan, ei yhteiskunnan asenneilmapiiriin, vaikka näillä asioilla usein on yhteys.
Avainlukuja
Raportissa luetellaan myös avainnumeroita vertailuksi siihen, että tarkasteltavia maita on 49.
- Seitsemässä maassa ei hlbti-vähemmistöihin kuuluville ole mitään syrjintäsuojaa
- Yhdeksässä maassa on kattava syrjintäsuoja (yksi näistä on Suomi)
- Ns. eheytyshoidot ovat kiellettyjä kymmenessä maassa
- Vihapuheen kieltävä lainsäädäntö on viidessä maassa, sekä osittain lisäsi kahdessa
- Yhdenvertainen avioliittolainsäädäntö on 22 maassa
- Samaa sukupuolta olevien parisuhteita ei tunnusteta mitenkään 18 maassa
- 12 maassa transsukupuolisen sukupuoli tunnustetaan itsemäärittelyperustaisesti
- Transvanhemmuus on täysin tunnustettu kahdeksassa maassa
- Kahdessatoista maassa ei ole käytäntöjä sukupuolen vahvistamiseen
- Kuudessa maassa sukupuolen vahvistaminen on hyvin rajoitettua tai täysin mahdotonta
- Kuudessa maassa intersukupuolisten lasten lääketieteellisesti tarpeettomat leikkaukset on kiellettyjä
- Hlbti-vähemmistöihin kuuluvien ilmaisu- ja kokoontumisvapautta loukataan vähintään 13 maassa
- Seksuaalinen suuntautuneisuus kuuluu turvapaikan myöntämisen perusteisiin 34 maassa, sukupuoli-identiteetti on turvapaikan myöntämiseen vaikuttava peruste 28 maassa, intersukupuolisuus vain seitsemässä.
Suomessa keskeisimmät puutteet ovat intersukupuolisten lasten tarpeettomien lääketieteellisten hoitojen kiellon puute, ns. eheytystoiminnan kiellon puute, kolmannen juridisen sukupuolikategorian puute, ja se, ettei alaikäisellä ei ole mahdollisuutta vahvistaa juridista sukupuoltaan. Lisäksi puutteina nähdään myös viharikoksia ja vihapuhetta koskevan lainsäädännön tila ja turvapaikkapolitiikka.
Espanja on jatkanut määrätietoisesti hlbti-vähemmistöjen asemaan liittyvän lainsäädännön kehittämistä. Myös Islannissa on jatkettu käytäntöjen päivittämistä.
17.5.
Kansainvälinen homofobian, bifobian, transfobian ja intersukupuolisuusfobian vastainen päivä 17.5.
Maailman terveysjärjestön (World Health Organization / WHO) yleiskokous puolestaan poisti homoseksuaalisuuden psykologisten häiriöiden luettelosta 17.5.1990, ja yli vuosisadan kestäneen lääketieteellisen patologisoinnin päättymisen muistamiseksi luotiin vuonna 2005 kansainvälinen homofobian vastainen teemapäivä. Myöhemmin 17.5. vietettävän teemapäivän nimi laajeni kattamaan muitakin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia.