Pirkanmaan priden kulkueessa Tampereella toistatuhatta osallistujaa
Uutinen
Pride
Sami Mollgren
4
Pirkanmaan priden kulkue 10. kesäkuuta 2017. (kuva: Leo Koivistoinen)
Tampereella järjestetty Pirkanmaan pride -tapahtumaviikko huipentui lauantaina 10. kesäkuuta pride-kulkueeseen ja pääjuhlaan. Pride-kulkueessa oli arvion mukaan toistatuhatta osallistujaa.
Pride-marssiin järjestäytyminen alkoi kahden jälkeen iltapäivällä Sorinaukiolla, josta se lähti liikkeelle kello 15. Marssi suuntasi Hatanpään valtatietä ja Hämeenkatua pitkin Keskustorin kautta kohti Laikunlavaa, jossa käynnistyi pääjuhla kulkueen saavuttua perille.
Pääjuhlan avasi Pirkanmaan Setan puheenjohtaja Johanna Repo, jonka jälkeen kuultii Tampereen kaupungin sateenkaarirauhan julistus. Sen luki kaupungin valtuuston hlbtiq-verkoston perustaja Minna Minkkinen. Eduskunnan tervehdyksen esitti kansanedustaja Olli-Poika Parviainen. Valtakunnallisesta Setasta tervehdyksen esitti Anssi Pirttijärvi ja Amnestyn Suomen osaston tervehdysksen esitti trans-aktivisti Sakris Kupila.
Viihteellisempää ohjelmaa yleisöä osallistaen tarjosi Vogue-tanssiesitys ja pride-bändinä esiintyi Tero Hetero.
Pääjuhlan juonsivat Miss ja Mr. Gay Finland 2016 – Helmi-Maaria Jokinen ja Marko Fali.
Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu
Pirkanmaan Setan järjestämän tapahtumaviikon teema oli "Siltoja rakentamassa".
Osallistuin Pirkanmaan Prideen nyt ensimmäistä kertaa. Olihan ainutlaatuisen vaisu paraati ja pääjuhla. Paraatissa yksi ainoa ryhmä piti ääntä, en tosin saanut selvää minkä asian puolesta tai vastaan rummuttivat. Koko tapahtuma on selvästi järjestetty täysin epäkaupallisesti, josta johtuen sitä ei ole mainostettukaan käytännössä ollenkaan, josta johtuen hyvin pieni määrä ihmisiä osasi tulla paikalle, vaikka Tampere on suurehko kaupunki. Pääjuhlassa esiintymislavan ja vessan lisäksi ainoa muu palvelu oli HIV-testauspiste, olisihan siellä voinut jotain syötävää ja juotavaakin myydä, tai vaikka sateenkaarilippuja. Pääjuhlan alussa yleisölle tarjottiin loputtoman pitkästi pääosin tyhjää puhetta, joka ei kuulunut yleisölle koska äänentoistolaitteita ei osattu käytää. Sitten turhautuminen otti vallan, ja lähdin pois näkemättä bändin soittoa.
Olen ihmetellyt miksi Tampereella järjestetään kaksi pride-tapahtumaa, ja miksi tapahtumien järjestäjät eivät pääse yhteistyöhön keskenään. Nyt en ihmettele enää. Kaupallisten tahojen mukaan ottaminen auttaisi valtavasti sateenkaarivähemmistöjen asiaa, mahdollistamalla paljon suuremman ja näkyvän pride-tapahtuman. Tampereella voisi pride-kulkueessa olla ihan hyvin 1000:n sijaan 10000 osanottajaa. Nyt saatiin niin pieni ja vaisu tapahtuma, ettei edes Aamulehden nettisivulla ole siitä mainintaa. Vertailukohtana Reykavik, jonka väkiluku on noin puolet Tampereesta, vuonna 2013 siellä prideen osallistui 100000 ihmistä.
Pirkanmaan Setan tukeminen jäsenmaksulla päättyy täältä tähän.
