Pride-kulkue tuo jälleen Senaatintorille tuhannet sateenkaariliput ja muut sateenkaarisymbolit. Mutta yksi yksityiskohta jää usein huomaamatta: Aleksanterin patsaan jalustassa tiedettä symboloivalla naishahmolla on kädessään laite, jolla valo hajotetaan sateenkaaren väreihin.
Patsas on pystytetty 1864. Patsas on vuoden 1863 muistoksi. Silloin mm. säännöllinen valtiopäivätoiminta alkoi ja suomen kielen asema kohentui. Patsaan jalustassa on neljä teemaa: laki, työ, rauha ja valo (Labor, Lex, Pax et Lux). Valo-aihe on valtioneuvoston linnan suuntaan ja se kuvaa laajemminkin tieteen merkitystä.
Kuva maapallon ulkopuolisesta maailmasta alkoi täsmentyä 1800-luvulla. Keksittiin uusia menetelmiä esim. taivaankappaleiden etäisyyksien selvittämiseen. Vuonna 1859 amerikkalaiset Robert Bunsen ja Robert Kirchoff julkaisivat tutkimuksensa spektraalianalyysistä. Heidän mittalaitteensa oli spektroskooppi. Kun tähtien valo hajotettiin alkuosiinsa eli sateenkaaren väreiksi, saatiin tarkempaa tietoa taivaankappaleiden rakenteesta, liikkeestä ja kehitysvaiheista.
Vain viisi vuotta myöhemmin 1864 Johannes Takasen ja Walter Runebergin suunnittelemassa patsaassa tieteen vertauskuvan hahmo kohottaa ylös laitteen, spektroskoopin. Tieteellisen mullistuksen ja uudistuksen viesti oli muutamassa vuodessa kantautunut suomalaisille taiteilijoille.