Rekisteröityneet parisuhteet keskittyneet selkeästi Helsinkiin

  • 1 / 9
  • Xius
  • 19.7.2010 13:24
Helsingin kaupungissa eli vuodenvaihteessa 2009/2010 1253 ihmistä rekisteröidyssä parisuhteessa. Miesten osuus oli 752 ja naisten 501. Siviilisäädyltään eronneita rekisteröidystä parisuhteesta oli 162. Miehiä 82 ja naisia 80. Siviilisäädyltään leskiä rekisteröidystä parisuhteesta oli 15. Miehiä 13 ja naisia kaksi.

http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/10_06_21_Tilasto_18_Peuranen.pdf

Koko Suomessa oli vuodenvaihteessa 2009/2010 625 rekisteröityä miesparia eli 1250 miestä eli rekisteröidyssä parisuhteessa. Rekisteröidyt miehet olivat asettuneet etupäässä Helsinkiin asumaan suhteessa 752/1250. ~60% Suomen rekisteröidyistä miehistä asuu Helsingissä !

Rekisteröityjä naispareja oli vuodenvaihteessa 2009/2010 771 eli 1542 naista eli rekisteröidyssä parisuhteessa. Helsinkiläisten naisten osuus rekisteröidyistä naisista oli täten 501/1542. Lähes kolmasosa rekisteröidyistä naisista eli Helsingissä.

http://www.tilastokeskus.fi/til/perh/2009/perh_2009_2010-05-28_tie_001_fi.html
  • 2 / 9
  • vaeltaja2006
  • 19.7.2010 15:47
Helsingin kaupungissa eli vuodenvaihteessa 2009/2010 1253 ihmistä rekisteröidyssä parisuhteessa. Miesten osuus oli 752 ja naisten 501.

Ovatko nämä pareja vai miten selittyy, että on pariton määrä ihmisiä rek. parisuhteessa?
Minulle tuli mieleen, että voisiko olla niin, että pariskunnan toinen osapuoli on kirjoilla tai asuu toisella paikkakunnalla, esimerkiksi töiden vuoksi.
  • 5 / 9
  • Xius
  • 1.11.2010 14:37
Nyt kaikki loput vielä syrjäseuduilla asuvat homot Helsinkiin.

Pääkaupungin luksusalueilla joka neljäs asunnoista lojuu tyhjillään ja koko pääkaupunkiseudulta löytyy arviolta 25 000 tyhjillään olevaa asuntoa. Määrä on kasvussa. Osa näistä on käyttämättömiä kakkosasuntoja, osa kuolinpesien tai laitoksiin joutuneiden vanhusten omaisuutta, ja osa pitkään myymättä lojuneita uudisasuntoja.

Helsingin asuntolautakunnan puheenjohtajan Vesa Peipisen (vihr.) mielestä asuntojen omistajilta voisi suoraan kysellä, miksi he eivät pane tyhjiä asuntojaan vuokralle. Nuorten pitäisi tässä hänen mukaansa aktivoitua.

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2010/11/01/asunto-tyhjillaan-pyyda-se-itsellesi/201015171/12
  • 6 / 9
  • Public eye
  • 1.11.2010 14:52
Kysyä toki aina voi. Eri asia on, vastataanko kysymykseen ja varsinkin mihin konkreettiseen tulokseen juttutuokio johtaa.

Jokaisella on omat syynsä pitää omistamaansa asuntoa asumattomana. Jos sattuu omistamaan ylimääräisen luksuskämpän Helsingin kalleimmalla alueella, kärsii tuskin pikkurahan puutteesta muutenkaan. Ja asunnon kyselijällä taas harvemmin olisi tarjota muuta kuin pikkurahaa. Ilmeisesti monikin antaa asuntonsa mieluummin kasvaa korkoa tyhjillään mutta ehjänä, kuin vuokraa sen jollekulle, joka mahdollisesti alta aikayksikön hajottaisi paikan täysremonttikuntoon ja ääritapauksessa jättäisi vielä vuokratkin maksamatta.
  • 7 / 9
  • Xius
  • 1.11.2010 15:27
Pääkaupunkiseudun asuntopulasta johtuen kyseiset tyhjän panttina lojuvat asunnot voidaan ehkä tulevaisuudessa jopa pakkovuokrauttaa tai pakkolunastaa vuokra-asunnoiksi yhteiskunnan toimesta, elleivät omistajat oma-alotteisesti ala myydä tai vuokrata. Vaihtoehtoisesti huoneiston makuuttaminen tyhjillään voidaan myös tehdä pahasti tappiolliseksi säätämällä riittävän suuri rangaistusluonteinen vero. Kyllä viranomaisilla keinonsa on. Näin saataisiin asuntojen hinnat laskemaan nykyistä realistisemmalle tasolle. Asunto on loppujen lopuksi vain isokokoinen kierrätystavara.

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus täytti 20 vuotta lauantaina 30.10.2010. Toiminnan kasvu on ollut 20 vuodessa huomattavaa. Kun vuonna 1990 Kierrätyskeskuksen kautta kiersi 34 000 tavaraa, vuonna 2009 vastaava luku oli 1 200 000 tavaraa.

http://www.kierratyskeskus.fi/ajankohtaista/kierratyskeskus_20_vuotta!.html
  • 8 / 9
  • Public eye
  • 1.11.2010 16:00
Vantaanjoessa saa virrata vielä aika paljon vettä ennen kuin kokoomus lähtee yksityisomaisuuden pakkolunastusten tai -vuokrautusten tielle...
  • 9 / 9
  • Xius
  • 1.11.2010 17:43
Aika paljon ehkä, mutta neljännesvuosisadan kuluessa kyseinen pakkolunastusskenaario voi toteutua. Näillä näkymin 2020- ja 2030-luvuilla joko kuolee tai siirtyy laitoshoitoon poikkeuksellisen paljon ihmisiä. Tämä on seurausta 1940- ja 1950-lukujen korkeista syntyvyysluvuista.

Suomi ja koko maailma on muuttunut paljon neljännesvuosisadan aikana. Monet nykyään arkipäiväiset asiat olivat vielä vuonna 1985 etäiseltä ja osin absurdeilta tuntuvia tulevaisuudenutopioita. Esimerkkejä riittää:

Laki rekisteröidystä parisuhteesta 9.11.2001/950
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010950

•1988 kirkkolain muutos. Seitsemässä tuomiokirkossa vihittiin ensimmäiset naispapit 6.3.1988 klo 10, yhteensä 92 naista. Nyt seurakunnissa työskentelee noin 2300 pappia. Heistä 38 prosenttia eli lähes 900 on naisia !
http://evl.fi/evlfi.nsf/Documents/C9590B607710A3FFC22572E300212DEC?openDocument&lang=FI

•1990 kirkolliskokous avasi piispan viran naisille. Päätös astui voimaan 1.2.1991. Suomen evankelisluterilaisen kirkon ensimmäinen naispiispa Irja Askola vihittiin Helsingin piispaksi syyskuussa 2010.
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=100&t=&a=09556

Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta 17.2.1995/194
http://www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/19950194

Anu Ojalasta tuli 4.6.2010 ensimmäinen nainen, joka on edennyt insinöörimajuriksi Suomen puolustusvoimissa.
http://www.mil.fi/maavoimat/tiedotteet/6120.dsp

Vuoden pakolaisnainen -palkinto on Suomen Pakolaisavun vuosittain myöntämä palkinto Suomessa asuvalle pakolaisnaiselle. Ensimmäisen kerran se jaettiin vuonna 1998.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoden_pakolaisnainen

Zahra Abdulla (vihr.). Eduskuntavaalit 17.4.2011.
http://www.zahraabdulla.info/