Saamelaishomoilla menee huonosti
Kiitos tärkeästä tiedosta. Raportti alkaa nauhoituksen kohdasta 4 min.
Saamelaiskäräjien edustaja totesi, että ole lainkaan tietoinen asiasta. On hyvä, että tutkijat nostavat asian esille. Samalla mainittiin, että saamelaisten naisten asemakaan ei ole tasa-arvoinen. Toivottavasti keskustelu jatkuu.
Luultavasti kyseessä on kulttuurisidonnainen asia enemmänkin kuin uskonnollinen. Romanit samoin kuin saamelaiset haluavat pitää kiinni perinteistä, mikä on sinänsä hyvä asia, mutta kulttuurin vähemmistöryhmien/ja naisten asiaa tulisi jotenkin parantaa. Miten asiaan voitaisiin vaikuttaa, jos noiden kulttuurien sisältäpäin ei siihen pystytä; vaikea asia? Asiasta keskusteltu romanien kohdalla aikaisemmin ranneliikkeessä: Romanit ja homoseksuaalisuus.
Olipa kyseessä "kulttuuri" tai "uskonto", molemmat ovat yhtä heikkoja tekosyitä tietämättömyydestä ja henkisestä laiskuudesta johtuvalle ennakkoluuloisuudelle.
Missä tahansa kulttuurissa tai uskonnossa homofobia perustuu enemmistön mahdollisesti alitajuiseen pelkoon omasta kelvollisuudestaan yhteisössä, ja sitä pitää vahvistaa sortamalla sellaisia ihmisiä, joiden kaltainen pelkää itse ehkä olevansa (jos näin karkea yleistys sallitaan).
Sama piti paikkansa suomalaisen valtaväestön parissa vielä pitkälle viime vuosisadan lopulle saakka, eikä tämä perinne ole kokonaan hävinnyt vieläkään. Kulttuuria ja perinnettä ei pidä sekoittaa toisiinsa. Kulttuuri (viljely) käsitetään useimmiten positiiviseksi asiaksi, mutta perinteet voivat olla joko hyviä ja säilyttämisen arvoisia tai huonoja ja hylättäviä.
Kansankulttuuri eli kansanomainen kulttuuri tarkoittaa kansaksi määritellyn ryhmän elämäntapoja. Kansankulttuuri sisältää kansanomaistuneet eli kansalle tavanomaiseksi muodostuneet kulttuuri-ilmiöt. Kansankulttuurin vastakohta on korkeakulttuuri.[1] Korkeakulttuurin tai sivistyneistön piirissä voidaan kuitenkin ihannoida kansankulttuuria (esim. kansallisromantiikka, työväenkulttuuri).
Kansanperinne on vanhaa ja perinteistä kansankulttuuria. Nykyaikaista kansankulttuuria ovat esimerkiksi monet populaarit (rahvaan keskuudessa suositut, laajalle levinneet) kulttuuri-ilmiöt. Kansankulttuuri on jakautunut useisiin alakulttuureihin.
"Missä tahansa kulttuurissa tai uskonnossa homofobia perustuu enemmistön mahdollisesti alitajuiseen pelkoon omasta kelvollisuudestaan yhteisössä, ja sitä pitää vahvistaa sortamalla sellaisia ihmisiä,"
Ei ei, akateemista fiktiota tutkijalta, joka ei tunne yhtään ihmistä. Koko termi homofobiakin on ihan päätön ja sitä itseään, homonormatiivista fiktiota. Kysehän on sorrosta tai sen yrittämisestä. Alitajuisiin motiiveihinhan psykologisoinnissa vedotaan silloin, kun motiivista ei ole mitään näyttöä.
Homojen sorto on vaan sitä normaalia sortoa, jonka kulttuurin normeista poikkeava kohtaa. Kulttuurin normeistahan voi aina poiketa, jos on sosiaalisesti sen verran taitava, että pystyy vedättämään muita ihmisiä kuin poliitikko. Eli sortoon liittyy yleensä myös yksilön sosiaalinen kömpelyys psykologisella viitekehyksellä tarkasteltuna. Ryhmän sorto olisi taasen sosiologinen ilmiö.
Lauman sisällä syntyy sitten aina jonkinlainen nokkimisjärjestys ja joillakin on suurempi into kiivetä nokkimisjärjestyksessä kuin toisilla. Siltä varalta, jos joku ei tunne yhtään ihmistä, niin muistutan, että into kiivetä nokkimisjärjestyksessä ei näytä aina tuottavan tuloksia, koska tällaisia ihmisiä löytyy ihan riittävä otos alemmista sosiaaliryhmistäkin. Näistä sortosysteemeistä viime aikoina suurta suosita on saavuttanut rasismi. Kukaan ei tosin selittele, että islamofobia johtuisi siitä, että rasisti pelkää sisällään asuvan pienen muslimin.
Homoilla ryhmänä ja akateemisilla tutkijoilla on tietenkin ryhmissään omat sortomekanisminsa, vaikka näistä ei saakaan puhua. Esimerkiksi täällä ranneliike.net:in uutisoinnissakin näkyy, että mieluummin kirjoitetaan homojen sorrosta Huitsin Nevadassa kuin sorrosta saamelaisten, romanien tai suomalaisten uskonnollisten liikkeiden/lahkojen sisällä. Minä en muista yhtään artikkelia esimerkiksi sorrosta jonkun puoluejärjestön sisällä. Yleensä kuitenkaan mitään ei tapahdu, jollei joku vähemmistöryhmästä aktivoidu tekemään jotain julkista ja uskottavaa proxyä asialleen. Lestadiolaisilla on käsittääkseni jo omat juttunsa homoille ja Englannissa muslimeilla on jotain organisoitua juttua. Mutta jos näistä vähemmistöjen asioista vaietaan homojen Virallisilla Tahoilla niin vähemmistöön kuuluvat ymmärtävät, että heidän vähemmistöasemansa (uskonto, rotu) painaa enemmän vaa'assa kuin nämä seksuaaliasiat. Ranneliike.net:in muutamista kommenteista on näkynyt, että rasistien perässä juokseminen olisi tärkeämpää kuin nämä seksuaalivähemmistöasiat.
Esimerkkiorganisaatioista Vihreät on aktiivisesti rekrytoinut maahanmuuttajia. Feministiorganisaatiolle taasen kelpaa vain harva feministisesti oikeaoppinen suomalainen nainen, jonka feminismikäsityksen täytyy olla Virallinen.
Suoraan sanottuna, sorto on tuiki tarpeellinen ryhmän sisäinen ominaisuus, mutta sen toteuttaminen ja kohteiden valinta on osiltaan poliittinen kysymys. Sorto mahdollistaa lauman jäsenille spesifiset roolit, jolloin koko lauman toiminta tehostuu. Kukot valitsevat johtajansa tappelemalla, mutta kurkiauran vetäminen on melkein vapaaehtoista. Kumpikin systeemi toimii ja on tarpeellinen.
"Homojen sorto on vaan sitä normaalia sortoa, jonka kulttuurin normeista poikkeava kohtaa. jne...."
Tuohon lisäisin että tasavertaisuutta ei anneta vaan se otetaan. Kun "sortaja" huomaa että hänen kaikki ilkeilynsä ja vihjailunsa eivät tuota toivottua tulosta eli kohde ei ole niistä moksiskaan niin ne päättyvät. Se joka vaikeroi eikä puolusta omaa koskemattomuuttaan ihmisenä ei saavuta arvostusta muiden silmissä. On tietenkin muistettava että itse ei alennu samantapaiseen toimintaan sillä silloin itsensä "puolustaminen" muodostuu röyhkeydeksi ja ennemmin tai myöhemmin tulee se piste jossa saa tuntea muiden ivaa ja kaikki mitä sanot valuu kuin vesi hanhen selästä.
Jussi kirjoitti: "Se joka vaikeroi eikä puolusta omaa koskemattomuuttaan ihmisenä ei saavuta arvostusta muiden silmissä."
Kuinka totta!