Armolahjat ja kristillisyys...

Olen ollut aikaisemmin paljonkin yhteyksissä karismaattisiin liikkeisiin, joissa monesti etsitään tunteen tasolla kristillisiä kokemuksia esim. amolahjojen kautta. Olen nähnyt niiden toimivan, mutta jotenkin olen alkanut vierastaa siihen liittyvää fanaattisuutta. Rakkauden pitäisi olla armolahjoista suurin.. muuten ei olisi mitään.. unohtuuko tämä?

Armolahja (kreikaksi kharismata) on kristinuskon ekklesiologiaan liittyvä teologinen käsite ja käytännön seurakuntaelämään liittyvä Raamatun opettama ilmiö, joka merkitsee Pyhän Hengen lahjoittamaa erityistä kykyä hengelliseen palveluun. Raamatussa armolahjalla viitataan Jumalan ihmiselle armosta antamaan lahjaan, ei siis palkkioon tai ihmisen omaan ominaisuuteen. Armolahjoista käytetään kristinuskossa myös nimitystä henkilahjat, koska Pyhä Henki jakaa niitä ihmisille tahtonsa mukaan.

http://www.vapaasatama.net/armolahjat.html

Kysymys on arasta asiasta, johon liittyy monenlaisia mielikuvia ihmisillä: esim. luterilaisilla uskovilla usko sinänsä on tärkein: ei siihen liittyvä tunnekuohu, -kokemus ratkaise, vaan se liittyy enemmänkin uskontunnustukseen.

Armolahjojen merkitys uskonnollisessa elämässä vaihtelee huomattavasti eri kirkkokunnissa. Niin sanotuissa vapaissa suunnissa oppi armolahjoista on yleensä huomattavasti merkittävämmin esillä kuin muissa perinteisissä kirkkokunnissa. Karismaattinen liike on kuitenkin nostanut vanhoissakin kirkoissa uudenlaisen kiinnostuksen armolahjan käsitettä kohtaan.
Onko kokemuksia/mielipiteitä asian tiimoilta ja millaisia kokemuksia?
Ääriuskonnolliset karismaattiset liikkeet ovat alkaneet suorastaan pelottaa; jonka vuoksi nykyisin kartan niitä. USA:ssa esim. dokumentti lapsisaarnaajat oli järkyttävä ja epäinhimillinen ("aivopesua"). Rahallakin on suuri merkitys noissa liikkeissä; hyväksikäyttöjäkin voi tapahtua (rikkaus on kärjistäen hyvän uskovan merkki jne).. armo on vain heidän omaisuuttaan samoin armolahjat ja tunteet "hyökyvät" .. mutta, mitä liikkeiden sisällä tapahtuu? Mielenosoituksia erilaisia kansanryhmiä kohtaan, suvaitsemattomuutta jne... armolahjat sinänsä on erotettava näistä, koska ne ovat lahjaa; ei uskon päätarkoitus, joka on Jumalan armo kaikkia kohtaan.
  • 3 / 16
  • Public eye
  • 12.10.2009 18:00
Voisiko joku ystävällinen sielu vielä suomentaa tämän koko "armolahja"jutun? Koetin lukea tuota linkkiä, mutta en tullut siitä hullua hurskaammaksi (pun intended).
Muinaissuomalaisten (tai ainakin lappilaisten) samaanit lankesivat loveen. Liekö heilläkin ollut kyseessä armolahjoista nauttiminen?
Lähinnä, jos lukee/tai haluaa lukea Raamattua se selviää parhaiten Paavalin 1. kirje kor. koko luku 12, mutta myös seuraava luku 13 on tarkeä; osa siitä on kirkollisessa vihkimisessä käytetty (eli rakkaus). Nämä olivat alkuseurakunnan armolahjoja, lahjaksi saatuja.

Kristityt viettävät helluntaita Pyhän Hengen vuodattamisen ja kristillisen kirkon perustamisen muistoksi, jotka Raamatun mukaan tapahtuivat juutalaisten helluntaipäivänä, kymmenen päivää Kristuksen taivaaseenastumisen jälkeen. (Pystyisiköhän esim. martin kertomaan paremmin, luulisin). Minä en pysty sitä yksiselitteisesti kertomaan: ne eivät lähde ihmisestä itsestään, vaan Pyhän Hengen kautta Jumalan yhteydessä...
  • 5 / 16
  • hessefan
  • 13.10.2009 13:53
Käsittääkseni armolahjat ovat Jumalalta saatuja taitoja esim. kielillä puhuminen ym.
No mutta! Minäkin puhun kielillä! Kotona puhutaan skottilaisen puolisonn kanssa englantiia, Alepassa puhutaan suomea, Tammisaaressa tutuilla kyläillessä ruotsia, Centre Culturalessa silloin tällöin käydessäni ranskaa, ja Rymy-Eetun Oktoberfesteillä väännettiin saksaa ihan piruuttamme. Hallelujaa!!!
Näitä 'armonlahjoja' tuskin tarvitsee enää tänä päivänä mitenkään korostaa. Kun ajattelemme sitä aikakautta jolloin raamatun osat on kirjoitettu niin luku ja kirjoitustaito ei ollut jokamiehen taitoa kuten ei moni muukaan tänä päivänä yleisesti käytössä olevat taidot vaikka niistä tänä päivänä puhutaan ammattitaitoina.

Muinoin nämä taidot kororstuivat sillä harvalla oli aikaa omistautua muuhun kuin päivän välttämättömiin toimiin henkensä ylläpitämiseksi. Kun luin tuota listaa läpi noista armonlahjoista niistä ei ollut mikään sellainen joka ei tänä päivänä koulutuksella saada aikaan. Tietenkin tänä päivänäkin henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on sijansa ja toivoa saa että jokainen voi niitä hyödyntää päivittäisissä toimissaan mikäli ne yleensä ovat yleisesti toivottuja.
Luonnollisesti olen nähnyt armolahjojen toimivan, koska olen ollut erilaisissa kristillisissä tilaisuuksissa; eivät ne ole hävinneet minnekään alkukristillisistä ajoista. Mutta ne pitää tulkita/ymmärtää hengellisesti ei rationaalisesti. Karismaattiset kristityt korostavat juuri noita armolahjojoja kenties liikaa, jolloin mennään tunteiden puolelle (monet luterilaisista sanoisivat hurmahenkisyyteen). Itse olen ottanut välimatkaa noihin liikkeisiin niiden suvaitsemattomuuden takia ja koska ne korostavat liikaa armolahjoja ("oikean uskovan merkkinä); Muut ovat uskossaan alempaa kastia.
Kaikkea ei voi selittää järjellä ja niistä yksi asia on myös uskon lahja. Mutta Jumala on antanut meille myös terveen järjen lahjaksi; kaipa useimmille meistä :), jota tulee myös käyttää.
Kyllä minulla on kokemusta noista armolahjoista, joita ovat juuri mm. kielilläpuhumisen, profetoimisen, parantamisen, henkien erottamisen, tiedonsanojen ym. lahjat. Sitä minä en vain tajua, mitä syytä niistä on puhua täällä ranneliikkeessä. Ellei nyt sitten henkien manaamisen yhteydessä, Suomessakin kun kuulemma on myös joissain uskonnollisissa yhteisöissä toimivia manaajia. Tuskin kumminkaan homohengen manaajia, toivottavasti ainakaan.

Koko homma on vastenmielistä, kun se tosiaan vaikuttaa useimmin lähinnä hurlumhei-tyyppiseltä omien ennakkoluulojen viljelemiseltä ja suoranaiselta vallankäytöltä. Mitä erityistä kiinnostavaa tarkoitusta, Jusa, näet tästä asiasta puhumisessa homopalstalla? Jotkut näkevät kaiken todellisuuden ympärillään henkiolentojen vallitsemaksi, mutta ei se ole mikään iso joukko. Uskovaisistakin suurin osa taitaa kammoksua ja karttaa tuollaista hommaa. Siinä ei useinkaan juuri armon ja lohdun ääni kuulu, vaan tuomiopäivän pasuunat soivat ja ihmisiä pelotellaan ja pelon ja vallan avulla houkutellaan. Onneksi se ei ole edes niin yleistä, että monikaan olisi ikinä törmännyt. Ei tarvitse, minun mielestäni. Ei kiitos.
Ehkäpä juuri siksi olen kiinnostunut, että ne kuuluvat Raamatun ilmoitukseen UT:n puolella. Haluan ymmärtää sen, miksi monissa karismaattisissa liikkeissä (jotka yl. ovat suvaitsemattomia).. Niitä todella käytetään vallankin välineinä. Monet siellä rukoilevat/kipuilevat homouden/lesbouden takia halutessaan "paruntua" ko. suuntautumisesta, kuten Aslan ry - elävät vedet; siellä taidetaan käyttää armolahjoja tämän suuntautumisen "parantamiseen" tosin huonoin menestyksin. Yritetään perustaa ex-gay järjestöjä, jotka ovat pitkälle valheellisia. Kohdallani olen hyväksynyt homouden ja jättänyt sen täysin Jumalan käsittämättömän armon varaan; Hänhän minut on luonut tällaiseksi.. mutta kaipa noita armolahjoja voidaan käyttää myös rakentavasti seurakunnassa.

Tämä ajaa monet erilailla suuntautuneet pois kristillisestä yhteydestä.. huonojen kokemusten takia..mikä ei ole mielestäni toivottavaa. Esim. jos perustettaisiin gay-kirkko, jossa armolahjat alkaisivat toimia, mitenkähän siihen suhtauduttaisiin? (niin jos tämä keskustelu ei liity gay-kansan maailmaan , lopetetaan?)
Jaa-a. Taitaa olla aika monen käsitys tuon ilmoituksenkin osalta, että eivät kuulu enää tähän päivään, jos kuuluivat alkuseurakunnan maailmankuvaan. Minä taidan olla, Jusa, huono keskustelemaan armolahjoista ihan tosissani, kun en juuri usko koko hommaan. Lapsena katselin kyllä kummissani aikuisia, jotka kieriskelivät maassa ja nauroivat itsekseen tai sopersivat. Minun ihmistuntemukseni ja maailmankuvani on siksi paljon muuttunut, että uskon, että tuo "tshumbaa-tshum-ba-ba-ba-ba-ti-baa-ti-ba" saa lopulta melkein kenen tahansa vaipumaan jonkinlaiseen transsiin. Nykyisissä profetioissakin tuppaa plemaan omituisia piirteitä. Parantumiskertomukset rukoilemalla ovat toki yleisiä, mutta heikossa on niitäkin koskeva päivänvalon kestävä tieto.

Sen sijaan joissakin uskonollisissa piireissä armolahjojen ympärillä käydään minusta aivan vastenmielistä "kilpaa" vallasta ja sieluista. Minä suhtaudun noihin asioihin sananvapauden ja uskonnonvapauden rajoissa. Jos kenellekään - esimerkiksi alaikäiselle - ei aiheuteta psyykkistä, saati sitten fyysistä haittaa, ketään ei pakoteta mihinkään ja kaikki perustuu aitoon vapaaehtoisuuteen, niin sitten kukin on vapaa kääntyilemään minkä tahansa jumaluuden puoleen ja pyllistelemään mille tahansa muulle. Ja jumaluuksien pitää kestää kritiikki vetämättä hernettä nenään. Sen perusteella ilmaisuvapautta ei pidä kieltää, että jumaluus uhkaa tiputtaa sen takia kuuman kiven päähämme tai toisen uskonnon edustajat saavat hepulin. Toisaalta tarkkana pitää olla sellaisten ihmisten kohdalla, joiden oma arviointikyky on jostain syystä alentunt. Muuten on ihan sama oli homo tai hetero, oli jumaluus kolmiyhteinen tai spagettihiuksinen.

Eikä minua sinänsä haittaa, jos homopalstalla puhutaan ihmeistä, mutta oletettavasti niistä voi puhua vain ihmeisiin uskovan kultin ajatusmaailman sisältä käsin. Minä luulen, ettei täälläkään montaa tyyppiä ole, jotka armolahjoista tai ihmeistä voisivat kanssasi jutella oikein antaumuksella. Varmaan ihmiset yleensä suhtautuvat silleen, että ei voi tietää niin kauan kuin ei voi tietää...
Armolahjalla tarkoitetaan Pyhän Hengen (Jumalan) antamaa lahjaa, joka on jokin kyky. Tuo kyky palvelee Jumalaa joko (yleensä) seurakunnan suhteessa tai yksittäisen uskovan suhteessa Häneen. Armolahjan käsitteenä käytetty sana (eli kharisma (kr.) < kharis) merkitsi kreikan kielessä erityisesti 'suosiota'. Jumala osoitti suosiotaan uskovalle suomalla hänelle jonkin kyvyn lahjana. Tämän kyvyn myötä uskova pystyi osoittamaan rakkautta. Armolahjan tunnusmerkkeihin kuuluu siis rakkaudenosoitus. Sekä armolahjan "käyttäjä" että sen käyttämisen kohde/kohteet (mikäli on kyse sosiaalisesta toiminnasta) kokevat armolahjan käytön ystävällisyytenä ja hyvyytenä kohdettansa kohtaan. Armolahja saa aikaan (eli sen hedelmiä ovat) Jumalan mielen mukaista toimintaa (rakennusta uskovissa), iloa ja tyytyväisyyttä sen osapuolissa täällä maan päällä.

Armolahjoja voi olla monenlaisia. Niistä ei ole annettu Raamatussa mitään tyhjentävää luetteloa. On myös tärkeää huomata, että jonkin erityisen armolahjan tai armolahjojen "puuttuminen" ei ole osoitus puuttuvasta uskosta.

Minä kestää homous tai lesbous? Se näkyy kykynä samansukupuoliseen rakkauteen. Se on juuri se rakkaus, joka on sanoman ytimessä. Tällaisen lahjan on hyvä tuntua, hyvä saada lisääntyä, muuten se johtaa tyytymättömyyteen, vierauteen ja esteisiin. Ihmisten eri armolahjat nimittäin tulee täydentää toisiaan, ne ovat saman rakkauden eri ilmenemismuotoja. Armolahjan hyvällä käyttämisellä uskova tuo eloa homojen ja lesbojen yhteisöön.
olen nähnyt kun ihmisiä paranee rukouksen aikana tai "jeesuksen nimessä". oon kuullu kun ihmiset puhuu kielillä. oon kuullu profetioita ja kuunnellu kaverideni näkemiä näkyjä. mm. näiden takia uskon että on jotaki isompaa ku tää maanpäällinen..
Used, kiinnostaisi saada tietää vähän tarkemmin, miten olet "nähnyt" ihmisten paranevan, mitä kieliä nuo ihmiset ovat puhuneet ja millaisia nuo profetiat (tarkoittanee ennustuksia?) ovat olleet.
Hihi, onpas nykykristittyjen suhtautuminen "yliluonnolliseen" herkkähipiäistä. Ilmeisesti tämä on yksi niistä puolista, mitä ei vanhan testamentin säännösten lisäksi haluta nähdä modernissa uskonnossa, eli hustiehensä mokoma.

Eräässä ohjelmassa puhunut luterilainen pappi väitti, että kansankirkkomme suorittaa edelleen epämiellyttävien vieraiden karkotuksia tyyliin poltergeist. Osaakos Martin Ranneliikkeen asiantuntijana vastata, onko asian näin?
Jeesus uskoi pahoihin henkiin sairauksien aiheuttajina. Hän mainitsi sanan "laji". Joillakin pahoilla hengillä oli kita.

Lääketieteellisissä tutkimuksissa erilaiset tulehdukset aiheuttavat sairauksia. Jos Jeesus on oikeessa, niin pahoja henkiä on sit joka paikassa, jos on sairas tai sairastunut johonkin tautiin.

Minua huolestuttaa, et monet uskovaiset, jotka ovat "oikeassa uskossa" eivät toteuta rakkautta käytännössä, vastustavat ihmisoikeuksia, lakeja. Jos kukaan ei halua noudattaa yhteiskunnan lakeja ja määräyksiä, mennään vikasuuntaan. Muslimit haluu noudatta sharia lakia. Miks ne sit tulee kristittyyn maahan, jossa on kristinuskoon perustuva lainsäädäntö? Niitten pitäis mennä islaminuskoiseen maahan, mis on sharia laki voimassa.

Kuka tietää, mitä karsimaattisuus on joskus ollut? Ei kukaan. Sitäpaitsi jokainen Jeesuksen parantama kuoli.