Nuorten käsitykset kustannuksista ja niiden maksajista ovat pahasti pielessä
Olen pitkään napissut siitä, että erityisesti oppilaitokset eivät opeta nuorille vaikkapa internetin oikeita kustannuksia ja niiden maksajia. Mikään tässä maailmassa aurinkoa ja ulkoilmaa lukuun ottamatta ei ole ilmaista. Joku aina maksaa aina kaikesta, nykyaikaisesta teknologiastakin. Nuoret luulevat toisin. Se tuli nyt täysin selväksi Hesarin uutisessa pankkimaailmasta. 15-vuotiasta harjoittelija Matthew Robinsonia pyydettiin kirjoittamaan raportti ikäistensä median käytöstä. Raportti on hätkähdyttänyt sijoittajia laajalti. Lainaan Hesarin uutista:
- Robsonin analyysin ytimenä on sen suorasukaisuus. Hänen kuvauksensa mukaan teini-ikäiset käyttävät paljon mediaa, mutta heitä ei kiinnosta maksaa siitä mitään. Myös kännykän kulut yritetään minimoida hyödyntämällä muun muassa pelikonsoleiden langattomia yhteyksiä.
- Teinien rahat ja aika kuluvat lähinnä elokuva- ja konserttilippuihin sekä konsolipeleihin.
- Robsonin mukaan sanomalehtiä ei lue säännöllisesti kukaan. Verkkosivuilla julkaistavia mainoksia ystäväporukka pitää turhina ja erittäin ärsyttävinä.
************
Nämä nuoret epärealistisine asenteineen ovat sitten aikanaan tekemässä samoja virheitä, joita juuri nyt on tehty finanssimaailmassa. Aikaa seuraavaan lamaan on n. 15 vuotta. Sanokaa minun sanoneen!
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/15-vuotiaan+media-analyysi+h%C3%A4tk%C3%A4hdytti+sijoittajia/1135247651212Miten tuo liittyy "kustannuksiin ja niiden maksajiin"?
Mielestäni uutisessa vain sanotaan, että nuorten mediankäyttö on runsasta, mutta sen aiheuttamia kuluja yritetään minimoida silloin kun se on jotenkin mahdollista.
Jos päättelee tuon automaattisesti merkitsevän sitä, että nuoriso (!) ei ymmärrä kustannuksia, niin yhtälö on minusta outo ("välttää maksamasta" = "ei käsitystä kustannuksista"). Hieman sama kuin sanoisi, että (muita kauppoja halvempaa) Lidliä käyttävät ihmiset eivät ymmärrä kaupan kustannuksista ja niiden maksajista.
Ja kun tuon uutisoinnin mukaan "Teinien rahat ja aika kuluvat lähinnä elokuva- ja konserttilippuihin sekä konsolipeleihin", niin samalla logiikalla voisi väittää, että nuorten käsitykset elokuva- ja konserttilipuista ja konsolipelistä sekä niiden kustannuksista ja maksajista ovat erinomaisessa kunnossa. Käsittääkseni ei tuo uutinen anna aihetta tuollaisellekaan tulkinnalle. Niitä tuotteita vain ei saa ilmaiseksi tai samaa kokemusta netistä halvemmalla.
Ei tuota uutista minusta noin suorasukaisesti voi lukea. Se vain kertoo siitä, että kaikesta ei haluata maksaa sitä hintaa mitä pyydetään kun halvemmallakin jostain saa. Ja kyllähän se esim. printtimedian voi tulevaisuudessa vaikeuksiin viedä. Mutta yksinkertaisesti: kulutustottumukset muuttuvat. Ei Suomessakaan enää kuluttaja osta samaa ruokakoria kuin vuonna 1960. Ja hintatietoisuus ei ole huono juttu olenkaan. Firmojen pitää miettiä tarjontansa ja erityisesti voitonhankintatapansa uusiksi. Ei tämä kai sen isompi ja kummallisempi juttu ole.
Vai jäikö minulta lukematta jotain uutisen rivien välistä?
JuhaniV tekee taas vähäisen aineiston perusteella huteria johtopäätöksiä. Luin Hesarin jutun, mutta ei siinä mielestäni puhuttu halaistua sanaa siitä, tietääkö nuoriso miten media tulot ja menot muodostuvat.
Toinen pointtini on se, ettei ilmaisen median käyttäminen ole mitenkään nuorten erityispiirre. Ilmaisjakelulehdet ja internet ovat vieneet sanomalehdiltä lukijoita niin että USAssa muutamakin lehti on joutunut laittamaan rukkaset naulaan. Uutiset luetaan ilmaislehdistä tai ilmaisilta nettisivuilta. Se mikä on yhden ihmisen kannalta täysin rationaalista toimintaa, johtaa siihen ettei pian kenelläkään ole varaa pitää osaavia toimittajia töissä. Pähkäilin vastikään toimittajatuttavan kanssa mahtaako printtimedia selvitä entiselleen tästä lamasta ja kahden naisen tiimimme päätyi tulokseen ettei selviä. Luultavasti Voltinkin ongelmat ovat osin samaa perua: glbtq-maailman menosta pysyy hyvin perillä ilman Volttiakin netin ansiosta.
tässä vielä linkki:
http://www.tiede.fi/blog/2009/05/31/uutiset-ovat-kalliita/Olen kovasti samaa mieltä kuin Jukka. Illalla olin jo nakuttelemassa, mutta sitten huomasin, etten saa ajatustani valmiiksi ennen nukkumaanmenoaikaa ja päädyin lopettamaan koko jutun miettimisen.
Nuoremmathan näyttävät juuri tekevän sen mitä pitääkin; etsivät palvelun innovatiivisesti sieltä, mistä saavat sen huokeimmalla. Aivan kuin autoilija ostaa bensiininsä sieltä, mistä sen saa edullisesti. En minäkään käy kynityttämässä parturilla tukkaani, koska voin hoitaa asian itse omalla koneellani.
Olen melko varma, että seuraava lama odottaa 10 vuoden sisällä joka tapauksessa. Nousua ja laskuahan tämä on ollut vuoronperään - ja nyt näyttää siltä, että aaltoliike tihenee. Tähän eivät nuorten tai vanhempien kulutustottumukset tai asenteet paljon vaikuta, vaan kyse on isommista asioista; keinotekoisesti synnytetystä uskosta rahan ja osakkeiden arvoon - ja sen kuplan puhkeamisesta.
Painetun sanan ongelmat ovat jo pitkään olleet olemassa. Tämä lama ainoastaan nopeuttaa sitä kehitystä, mikä muutenkin olisi ollut tapahtuva. Rapakon takana nähdään, kun painetut sanomalehdet kaatuvat, joissain Euroopan maissa merkkejä on jo ilmassa ja meille kehitys on vasta tekemässä tuloaan. Suomessa isoimmat muutokset nähdään ehkä seuraavan 20 vuoden aikana. Netillä on kilpailuetu nopeudessa. Miksi haluttaisi lukea paperilta sen, minkä jo eilen näki netistä?
Lisäksi monet mediatalot ovat avanneet uutispalvelunsa netissä ilmaisiksi. Paluu maksullisiin uutispalveluihin voi olla vaikea. Esimerkiksi minä suostuisin maksamaan pelkästä nettihesarista maksimissaan 20 euroa vuodessa. Todennäköisesti paluu maksullisuuteen on jopa mahdotonta. Jos vanhat brändit pistävät nettisivunsa maksullisiksi, syntyy uusia maksuttomia, jotka yrittävät kerätä voittoja vain mainonnalla. Mitä enemmän perinteiset pistävät palvelujaan maksullisiksi, sen helpompi uusilla yrittäjillä on toimia. Brändiuskollisuus on ajat sitten kadonnut. On helppo siirtyä ilmaiseen versioon, kun ei ole mitään erikoista syytä pitäytyä vanhassa.
Yleisönsä löytäneet erikoisaikakauslehdet ovat ainakin toistaiseksi pystyneet pitämään yleisönsä. Aikakauslehtiä kulutetaan eri tavoin kuin perinteisiä sanomalehiä. Ne eivät vanhene päivässä. Niitä luetaan odotushuoneissa, kampaamoissa, kirjastoissa, lentokoneissa, busseissa, mökillä ja ties missä.
Sitten on tietysti kanssa se näkemys asiaan, että ihmiset (nuoret) ei ehkä vaan koe palveluita sen arvoisiksi, että niistä kannattaa maksaa. Niillä on ehkä niin vähän arvoa kuluttajalle, että hän ei koe järkeväksi maksaa niistä. Ilmankin tulis toimeen. Ja sit kapitalismissa tästä pitäis seurata se, että palveluntarjoaja joko lopettaa tai tarjoaa halvemmalla.
Minen kuitenkaan usko kapitalismiin. Enkä sen perusotaksumiin kuten tiedostavaan kuluttajaan.
Kysymys on itseasiassa palvelujen oikeasta hinnoittelusta. Nyt otetaan ylihintaa. Hinnoittelu kohdalleen. Tekisivät halpoja tuotteita. Piratismi on maailmanlaajuinen ongelma.
Suomi on ylihinnoittelun mallimaa. Törkeesti rahastetaan kaikella: asunnoilla, ruoalla, puhelimilla jne jne, ja media on mukana tässä vrt. vaikka Taloussanomien uutisointia, joka on ohjailevaa.
Tämä nyt menee off topic. Monissa maissa palvelut ja tuotteet ovat hinnoiteltu kuluttajaystävällisiksi. Myyjä/valmistaja on ajatellut oman katteensa tuotetta/palvelua kohti alhaiseksi, ja tuotto tulee tuotteen / palvelun myyntivolyymista, ei tuotekohtaisesta ylihinnoittelusta, kuten kotomaassamme. Hyvänä esimerkkinä Suomen siirtymimen euroon - monissa huoltamon kahviloissa tuntui kahvin ja pullan hinta pysyneen samana - tosin valuutan merkki vain muuttui.
"Olen pitkään napissut siitä, että erityisesti oppilaitokset eivät opeta nuorille vaikkapa internetin oikeita kustannuksia ja niiden maksajia. Mikään tässä maailmassa aurinkoa ja ulkoilmaa lukuun ottamatta ei ole ilmaista. Joku aina maksaa aina kaikesta, nykyaikaisesta teknologiastakin. Nuoret luulevat toisin. Se tuli nyt täysin selväksi Hesarin uutisessa pankkimaailmasta. 15-vuotiasta harjoittelija Matthew Robinsonia pyydettiin kirjoittamaan raportti ikäistensä median käytöstä. Raportti on hätkähdyttänyt sijoittajia laajalti. Lainaan Hesarin uutista:"
-hmm vanhat ihmiset muodostaa maailmankuvansa yhden lehden kautta, tarkistamatta lähteitä..
- vanhat ihmiset luulee et nuoriso on yksikkö
"- Robsonin analyysin ytimenä on sen suorasukaisuus. Hänen kuvauksensa mukaan teini-ikäiset käyttävät paljon mediaa, mutta heitä ei kiinnosta maksaa siitä mitään. Myös kännykän kulut yritetään minimoida hyödyntämällä muun muassa pelikonsoleiden langattomia yhteyksiä."
(yhren pojan angsti on fakta)
(ketä kiinostaa kuka se oli, miksi se sanoi niin..)
"- Teinien rahat ja aika kuluvat lähinnä elokuva- ja konserttilippuihin sekä konsolipeleihin."
(diipa daapa)
"- Robsonin mukaan sanomalehtiä ei lue säännöllisesti kukaan. Verkkosivuilla julkaistavia mainoksia ystäväporukka pitää turhina ja erittäin ärsyttävinä.
"
mullakin on veljenpokii ja siskoi täynnä varmoi mielipiteit... ja kavereit..
************
"Nämä nuoret epärealistisine asenteineen ovat sitten aikanaan tekemässä samoja virheitä, joita juuri nyt on tehty finanssimaailmassa. Aikaa seuraavaan lamaan on n. 15 vuotta. Sanokaa minun sanoneen!y"
Kyky sijoittaa asioit niiku kontekstiin kertonee meist paljon ihmisenä..
--; (koitin tehrä hymiön)
Jos nuoret eivät yrittäisi elää mahdollisimman pienin kustannuksin, syyttäisit varmasti samasta asiasta, mutta eri perustein.
Maailma asettaa rajat sille, miten paljon voi saada ilmaiseksi. Ei niitä tarvi itse asettaa.
aamuOlka. Katselin hymiötäsi ja mietin mahdoitko tarkoittaa ilmaista että sinulla on k***ä otsassa?
:D
kesäpoika kirjoitti: "Jos nuoret eivät yrittäisi elää mahdollisimman pienin kustannuksin, syyttäisit varmasti samasta asiasta, mutta eri perustein".
Niin:
"JuhaniV 1 / 6
03.07.2009, 22:47 Kuulin männäviikolla mielipiteen, jonka mukaan on aivan pakko päästä kerran talvessa Thaimaan lämpimään kaljaa imemään ja niistämään pallit tyhjiksi. Kyseisen sanojan perheellä ei olisi siihen mitenkään varaa. Talous on täysin kuralla.
Talousuutisissa kerrotaan pikavippejä otettavan edelleen vauhdikkaasti. Velkaneuvonnassa on puolestaan parin kuukauden jonot.
Radiouutisissa kuulin ettei festarikansalle kelpaa enää nakit ja muusi, vaan vaaditaan jopa shampanjaa ja sushia.
Maassa on suuri työttömyys. Talouselämä huonossa jamassa. Parempaa ei ole vieläkään näkyvissä. Siitä huolimatta porukka toimii, kuin mitään ongelmia ei olisikaan. Minun mielestäni nyt pitäisi niiden tehdä töitä, joilla sitä on ja kaikkien elää sen mukaan, ettei huominen olekaan taloudellisesti kovin varma."
Noita ihmisiä kiinnostaa maksaa, sitten joskus...
Tämä maailma on lamassa aikuisten toiminnan seurauksena.
Sehän on selvää, että ei ehkä seuraavan, mutta sitä seuraavan sukupolven aikana ei sanomalehtiä siinä aamupöydällä ole vaan on siirrytty kokonaan elektroniikkaan, joten kyllä monia lehtifirmoja menee konkkaan, koska netissä ei riitä niin monelle omaa paikkaa. Mutta onhan se ymmärrettävää ei ole ikinä hyväksi esim. tomaatin tuottajalle ylituotanto jolloin ei rahaa tule tarpeeksi, kun tomaattia myydään kaupoissa pilkkahintaan. Tällöin ne heikoimmat joutuvat siirtymään ja vahvimmat pysyvät ja he tienaavat entistä enemmän. Sama nettilehdissä heikoimmat eivät saa tarpeeksi mainos rahoja ja harva ostaa netistä katsottavaa lehteä, joten he joutuvat poistumaan markkinoilta ja vahvimmat pysyvät ja saavat entistä enemmän mainoksia, jolloin on myös mahdollista kasvattaa sitä bisnestä ja palkata konkurssiin menneen lehtifirman työntekijöitä itselleen. Se vain menee siten, eikä auta jäädä itkemään paikoilleen.
Ja lamasta, lama on sama asia kuin talvi ja kesä välillä talvi (lama) ja taas välillä kesä (paremmat ajat), mutta kumpikaan ei koskaan unohda tulla. Mutta tulevaisuudessa on talvi ja kesä lyhkäsempiä ja ne muutuvat nopeammin.
JuupaJuupa kirjoitti: "
Ja lamasta, lama on sama asia kuin talvi ja kesä välillä talvi (lama) ja taas välillä kesä (paremmat ajat), mutta kumpikaan ei koskaan unohda tulla"
Ei, perustat uskosi kapitalistiseen kansantarustoon.
"Pora-liike kirjoitti: "JuupaJuupa kirjoitti: "
Ja lamasta, lama on sama asia kuin talvi ja kesä välillä talvi (lama) ja taas välillä kesä (paremmat ajat), mutta kumpikaan ei koskaan unohda tulla"
Ei, perustat uskosi kapitalistiseen kansantarustoon."
No tänää tuli katsottua kauppalehteä ja enkä näköjään ole ainoa, joka on samaa mieltä laman tulevaisuudesta:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/07/24311Alkuperäiseen aiheeseen oli tänään Nyt-liitteessä ihastuttava kommentti, joka on ehkä paras koko aukeaman kokoinen vittuilu, joka lehdessä on pitkään aikaan ainakaan esitetty. :)
jumjum kirjoitti:
> "Alkuperäiseen aiheeseen oli tänään Nyt-liitteessä ihastuttava kommentti, joka on ehkä paras koko aukeaman
> kokoinen vittuilu, joka lehdessä on pitkään aikaan ainakaan esitetty. :)"
Millainen kommentti se oli? Kaikki täällä (minäkään) eivät varmaan lue Hesaria/NYT:tiä, mutta olisi mukavaa kuulla mistä oli kyse.
Sanottiinko siellä, että varttuneiden ihmisten käsitykset nuorisosta ovat pahasti pielessä ;-)
No artikkelin ideana oli, että koska nähtävästi maailman talousnerot uskovat vakaasti kuulevansa totuuden ja ratkaisun kaikkiin ongelmiin teini-ikäisten suusta niin kysytään mekin vastausta KAIKKIIN eri ongelmiin teini-ikäisiltä. Ja sitten ne kysyivät, mitä tehdä norpille ja kalastajille ja vastaukset olivat yllättäen melko... no... perseestä... jotain sellaista, mikä yläasteen väittelytunnilla on ihan hyvä yritys, mutta ei kauhean hyvin perusteltua. Käy melkein sääliksi niitä lapsia. :)
Luulenpa silti että 15-vuotiaalla on parempi käsitys ikätovereidensa mediankäyttötottumuksista kuin nelikymppisellä hommaansa leipääntyneellä analyytikolla.
Sillä kokemuksella, mikä minulla on 15-vuotiaista niin saattaapahan tuo olla vaan saattaapa olla myös, että yksi lapsi ja yhden lapsen kokemuspiiri on vähän rajoittunut. Mutta joo. Kannatan kyllä nuorten äänen kuulemista eikä olisi mitenkään typerä idea ottaa nuorta mukaan tulkitsemaan isommassa otannassa saatuja tuloksia.