Vain naiset puhuvat valtarakenteista

Eilen radiossa alkoi Bensaa liekkeihin -sarja vastarinnan mahdollisuuksista ja anarkismista. Se on jatkoa Tulta munille- sarjalle, joka oli puhetta feminismistä. Kaikki studioon kutsutut vieraat olivat naisia. Studioisäntä Jussin tehtävänä oli vain tuoda terveisiä kuuntelijoilta. Kaikki teoreettinen pohdiskelu vallasta ja sen rakenteista jäi naisten harteille. Miksi?


Eikö meistä miehistä ole sellaiseen pohdiskeluun. Pitääkö miehen pohjimmiltaan kuitenkin miellyttää vallassa olijoita, ja vain naiset uskaltavat kyseenalaistaa arkitotuuksia. Miehen paikka on valtarakenteiden liepeillä. En todellakaan pysty kuvittelemaan, että Akuliina Saarikosken tilalla olisi ollut joku mies. Niin rajua se puhe välillä oli. Mies olisi menettänyt kasvonsa ikuisesti.

Naisilla on toinenkin etu. On opiskeltu naistutkimusta ja feminismiä ja on käytössä sanastoa, jolla näitä valtarakenteita kuvataan. Maallikolle se sanasto on välillä aika vierasta, mutta kun on sanoja, voi käydä asioihin käsiksi. Miehet osaavat kyllä poliittisen retoriikan, mutta valtarakenteiden analyysi on vielä haussa. Feminsitien tekemät analyysit valtarakenteista vain aiheuttavat miehissä suunnatonta ärtymystä.

Kuuntelen viikottain keskieurooppalaisia homo- ja lesboradioiden lähetyksiä. Eilen illalla kerrottiin Kölnin Lesbojen Keväästä, tapahtumasta, joka vetää tuhansia naisia mukaan. Oli siellä bileitäkin, mutta pääasiana oli yhteiskunnallinen keskustelu naisista ja lesboliikeen asemasta. Vastaavat homojen tapahtumat ovat loputonta bilettämistä.

Olen katsellut Olli Stålströmin kuvallista blogia homoliikkeen alkuvuosista. Silloin istuttiin opintopiireissä. Haluttiin tajuta maailman rakenteita. Se ei selvinnyt, oliko kyseessä vain marxilainen opintopiiri vai homo/lesboasioita käsittelevä opintopiiri. Ennen kuin sellaiset opintopiirit taas palaavat, joutuvat miehet kai alistumaan siihen, että uudet ajatukset tulevat naisilta. (Tietenkin miesten joukossakin on muutama rohkea ja viisas, mutta kovin vähän heitä on.)

Veljet, olen pettynyt teihin. haluan naiseksi!
Feminismi näyttää olevan nyt ajankohtainen aihe.

Tuomas Enbusken keskusteluohjelma:
Feminismi 2.0 - mitä naisasialiikkeen nyt pitää vaatia?

60-luvulta lähtien naisasialiike oli tasa-arvoliike. Edes nyt 2000-luvulla tasa-arvo ei näytä toteutuneen. Lasikatto on yhä olemassa.

Moni on toisaalta kyseenalaistanut tasa-arvon päämääränä, se kun tarkoittaa tasapäistymistä, samankaltaistumista.

Eipä naisilla huonosti menekään. Heitä on miehiä enemmän yliopistossa ja joidenkin laskujen mukaan naisen eurokin on jo enemmän kuin miesten, kun parempituloinen mies joutuu maksamaan kaiken.

Ja kuka haluaa olla naisasian edustaja, jos itse valitut roolimallit ovat yhtä ahtaita kuin niillä, joita vastaan kiivaillaan?

Feminismistä Tuomas Enbusken seurassa keskustelemassa ovat runoilija ja esseisti Timo Hännikäinen, tutkija Anna Kontula ja ex-kansanedustaja, kirjailija Jutta Zilliacus.

Pidin ohjelmaa erittäin mielenkiintoisena erilaisten näkökulmien ja jopa erilaisten ikäkulmien vuoksi. Embusken verkkosivulla aiheesta on myös käyty aikamoista keskustelua. Embuske osaa tökkiä ihmisten mielipiteitä esille.
Ohjelma on ladattavissa tuon sivuston kautta.
http://blogit.yleradio1.yle.fi/tuomasenbuske/feminismi_2
Arvelen seuraavan aiheen voivan kuulua myös Vaeltajan aloittamaan keskusteluun mukaan.

"Mies tekee naisen mieleisekseen", kirjoittaa Hannu Purhonen Kirkko & kaupunki -lehdessä (Nro 20 -27.5.2009)

Purhonen käsittelee aihetta lähtien antiikin Pygmalion-tarusta. Siinä kyproslainen kuvanveistäjä, joka epäili ja inhosi naisia, rakastui veistämänsä* naisen patsaaseen. Jumalat antoivat marmorille hengen Pygmalionin hartaiden pyyntöjen takia, minkä jälkeen tämä meni naimisiin työnsä kanssa.

Irlantilainen nobelisti George Bernard Shaw kirjoitti näytelmän tuosta teemasta. Elokuvaksikin aihe taipui musikaalissa My Fair Lady ja myöhemmin Pretty Woman.

Kirkollisen lehden lopussa on kirjoittajalta hyvä yhteenveto:

- My Fair Lady ja Pretty Woman kertovat kumpikin naisen kätkössä olevien, luontaisten lahjojen esille tuomisesta, mutta miesten ehdoilla ja miesten iloksi. Siinä ne kuvaavat hyvin miehen toiveita - ja miestä itseään.

- Tilanne on samansuuntainen lähes kaikissa uskonnoissa. Valta on miehillä, ja he myös määrittävät ja vakiinnuttavat naisen aseman. Joillekin nainen on ollut syntipukki esiäiti Eevasta lähtien. Naista on hyvä varjella häneltä itseltään, jotta miesten valta-asema ei horjuisi ja nainen olisi sellainen, jollaiseksi hänen "on tarkoitettu".

********************

Niinpä! Purhonen on mielestäni osunut tarkasti kuvaamaan myös samalla kirkkoisien raivoisan homovastaisuuden perussyytä. Homomies romahduttaa vuosituhansien mittaan rakennetun korttitalon ja kyseenalaistaa heteromiesten vallan. Ei tiedetä, kuinka homoihin tulisi suhtautua. Siksi koko asia pitää torjua täysin ja koettaa hävittää homot näkyvistä, jopa tappamalla heitä.

*) Miksi muuten suomeksi patsaita VEISTETÄÄN???
  • 4 / 53
  • Pora-liike
  • 7.6.2009 9:40
vaeltaja2006 kirjoitti: "En todellakaan pysty kuvittelemaan, että Akuliina Saarikosken tilalla olisi ollut joku mies. Niin rajua se puhe välillä oli. Mies olisi menettänyt kasvonsa ikuisesti."

Miksi? Eikö miehelle kuulu raju puhe? Menettikö Akuliina kasvonsa ikuisesti? Vai onko niin, että jos mies puhuu yhtä rajuja häntä ei päästetä julkisuuteen koska mies otetaan vakavemmin?
Mutta Akuliina onkin nuori, siksi hän saa näkyvyyttä.
Minä puhun paljon vanhempana yhtä rajuja. Olen iloinen, että kommenttini tuli luetuksi.
Terve Vaeltaja!

Meillä oli useita eri opintopiirejä alkuvuosien Setassa. Ensimmäinen oli aivan homouden ja lesbouden peruskurssi australialaisen sosiologin Dennis Altmanin kirjasta Homosexual Oppression and Liberation. Ritva Kurki alkoi vetää kristillistä piiriä, josta sittemmin kehittyi Malkus. Kouluopetuksesta kiinnostuneet perustivat opintopiirin, jossa pohdittiin koulukirjojen ongelmia suhteessa homouteen. Siitä kehittyi myöhemmin OHO (Opiskelijahomot), jota pitkään veti Eino Huotari. OHO:sta kehittyi sittemmin Opiskelijavinokkaat (OVI). Lesboilla oli feministinen opintopiiri, joka kuitenkin toimi pääasiassa Unionin yhteydessä. Tämä opintopiiri sai vaikutteita Simon de Beauvoiren filosofiasta sekä ruotsalaisista feministisistä liikkeistä, esim. Rödkäringar, mm. työtoverini Hilkka Raudan toimesta. Olihan meillä myös marxilainen opintopiiri, jota veti SKP:n jäsen Markku Muraja. Siinä käsiteltiin seksuaalista tasavertaisuutta marxilais-leniniläisen filosofian käsikirjan pohjalta. Siitä kehittyi lyhytaikainen liike Vasenhomo.

Esimerkkinä kerron Setan opinto- ja teemailloissa syksyllä 1975 käyneet alustajat ja iltojen teemat: yleiskeskustelu syksyn teemoista, alustaja: Seppo Kivistö, yhdessäelämisen problematiikkaa, fil.kand. Veli Hyvärinen. seksuaaliongelmat ja alkoholi, sosiaalityöntekijä Ritva Lempinen, kirkko ja seksuaalikysymykset, rovasti Erkki Niinivaara, seksuaalisuus ja mielenterveys, psykiatri Martti Paloheimo, kehitysvammaiset - erillisryhmät, tiedotussihteeri Pirjo Toivonen,sukupuolitaudeista, sosiaalihoitaja Hertta Dowiatt, kun ihminen/yhteiskunta järkkyy, kirjailijaprofessori Christer Kihlman, vähemmistöt lainsäädännössä, varatuomari Herbert Gumpler, ihmiskäsitys ja ihmissuhdemallit, HuK Veli-Pekka Hämäläinen, homoseksuaali - syrjintä ja vapautuminen, dipl.ins. Juha Leppänen, syrjinnästä ja sen seurauksista, yht. tri Annikki Talikka.

On aika kummallista, jos Seta leimataan "taistolaisten salajuoneksi" :)

Lisäksi teimme parhaamme aktivoidaksemme lesbo- ja naisaktivisteja perustamalla mm. seuraavat ryhmät vuonna 1975: naisten kameraryhmä, vetäjänä Anja Sortta, kansainvälinen ryhmä, vetäjänä Gun Strandberg, lehdistöryhmä, vetäjinä Terhi Hällinen ja Marita Kuokkanen, hallitusryhmä, vetäjänä Leena Tamminen, ohjelmaryhmä, vetäjänä Marita Björkqvist.

On aika kummallista, jos kaikki Setan alkuvuosien miehet leimataan mies-sovinisteiksi, kuten jotkut yrittävät tehdä.

Olin itse tukemassa näiden feminismiä aktivoivien ryhmien syntyä Setan hallituksen jäsenenä vuosina 1974-1976. Tässäkin bloggauksessa olen listannut kahdeksan Setassa parin ensimmäisen vuoden aikana toimineen lesboaktivistin nimet, mukaan luettuna yhteiskuntatieteiden tohtori.

Pora-liikkeelle haluaisin todeta, että jo Seta-lehden historian toisessa numerossa 2/1975 oli itse transsukupuolisen henkilön kirjoittama tietoartikkeli. Vaikka artikkelin sisältämiä termejä ei tänään voi hyväksyä ("transseksuaalisuus", "sukupuolenvaihto"), on tärkeää muistaa, että me annoimme sanan itse asianosaisille, oman elämänsä asiantuntijoille. En ota syyllisyyttä siitä, että transsukupuoliset ihmiset itsekin käyttivät noina vuosina itsekin itsestään syrjiviä termejä.

Onneksi maailma muuttuu.

Mainittakoon, että minut on kutsuttu tänä vuonna (2009) pitämään luentosarjaa Simone de Beauvoiren toiseuden filosofiasta Helsingin Psykoterapiainstituutin koulutusjaksoihin. Vuonna 2010 julkistetaan teos hlbti-ihmisten mielenterveydestä, jota olen toimittamassa yhdessä rovasti Liisa Tuovisen, Sexpon toiminnanjohtajan Jussi Nissisen ja päätoimittaja, Setan entisen puheenjohtajan Jorma Hentilän kanssa.
  • 6 / 53
  • Pora-liike
  • 7.6.2009 10:19
Minä tykkään siitä huolimatta hyvästä seksistä. En tykkää vallankumouksesta jos en saa naida. Tänä vuonna en ole vielä kertaakaan. Käsittääkseni muutkin PBB:ssä ovat hyvän seksin ystäviä.

Minun täytyy kiitellä YLE:n radion nerokasta linjaa, mutta väkivaltiolle on pakko sanoa: Ette te tästä puhumalla selviä.
Puhumalla oppii puhujaksi, odottamalla odottajaksi, äänestämällä alamaiseksi.

Toimimaan oppii toimimalla. Tärkeintä on tekojen kieli.
Ilmeisesti täyttääkseen toiminnan kriteerin, tulee siihen sisällyttää joko väkivaltaa tai sillä uhkailua... :P
Kumpaa sinusta, Dragon-85, on sateenkaarilipun nostaminen tankoon luvatta?

Sinä olet niin valtioistunut, että näet väkivaltaa heti kaikessa toiminnassa ja kaiksissa ihmisissä, aivan kuin kristillisdemokraatit ja perssuomalaiset. Ellei ihmisiä nujerreta pienen joukon väkivallalla, johon on heidät asettanut pieni osa äänioikeutetuista, niin ihmiset rupeavat heti ensimmäiseksi olemaan väkivaltaisia toisiaan kohtaan. Mistähän tällainen kuviteltu raivo oikein syntyy?
Pora, retoriikkasi on mielestäni monesti agressiivista, mutta koska sehän ei ole toimintaa niin se ei voi olla väkivaltaa.

Toisaalta on puhuttu kiusaamisesta näilläkin sivuilla. Miten se on mahdollista, tai mitä merkitystä sillä voi olla, jos se ei ole toimintaa?. Itse näkisin, että sateenkaarilipun heilutttaminen on viestin lähettämistä, jolla voi mahdolisesti vaikuttaa toisiin ihmisiin, aivan niin kuin puheella tai tekstillä.
Krister kirjoitti: "Toisaalta on puhuttu kiusaamisesta näilläkin sivuilla. Miten se on mahdollista, tai mitä merkitystä sillä voi olla, jos se ei ole toimintaa?"

Minusta sillä ei olekaan paljon merkitystä, se on pikemminkin oire kuin tauti itsessään.

"Itse näkisin, että sateenkaarilipun heilutttaminen on viestin lähettämistä, jolla voi mahdolisesti vaikuttaa toisiin ihmisiin, aivan niin kuin puheella tai tekstillä."

Niin on. Puhe tai teksti tulee usein marginalisoiduksi, koska se on esitettynä sellaisessa foorumissa, joka muodostaa oman mikrokosmoksensa, niin kuin esimerkiksi tämä Lepakkolaakso/Ranneliike. Tämä on meidän oma gettomme. Yleisradio ei ole sellainen marginaali ja hetken ihmetyttääkin miksi siellä on saanut viime aikoina radikaali toisinajattelu tilaa. Media on kuitenkin marginalisoinnin ammattilainen. Kun minä puhuin, niin vaikka kritiikkini olikin tyypillisen voimakasta, puheet esimerkiksi väkivaltiosta sensuroitiin pois. Minulla on ikää, joka tuo yleisön silmissä jonkinlaisia ennakko-oletuksia konservatiivisuudesta, mitä yleisradio ei katso aiheelliseksi muuttaa. Sen sijaan puheeni väkivaltiosta julkaistiin tässä radio-ohjelmassa, mutta siinä taas ei käynytkään selville minun ikäni. Paitsi että kaikki kutsutut olivat naisia, webbisivulla oli korostetusti esillä Akuliinan ikä. Antu Sorainen oli kai vanhin, mutta häneltä löytyivätkin kaikkein kesytetyimmät mielipiteet. Media siis on tekemässä kuvaa "nuoresta vihaisesta naisesta", minkä voi myöhemmin leimata jonkinlaiseksi telaketjufeministiksi tai osoittaa jonkin muun marginaalin tai slummin hänelle. Pääasia on se, että purkaa itseään puhumalla. Radiosta on tullut terapeutin sohva, niin kauan kuin makailet sillä sohvalla ja kertoilet juttua, kaikki on vallassaolijoiden kannalta hyvin.

Toinen mikä marginalisoi on kieli. Kaikki termit ovat ulkomaankielisiä, jolloin tämä meidän kuulumisemme seksuaali -ja sukupuolivähemmistöihin voidaan leimata suomalaiselle kulttuurille vieraaksi ilmiöksi.

Sateenkaarilippu, joka on tangossa välttää nämä sudenkuopat. Lipputanko on uusi yhteiskunnallisen keskustelun foorumi. Graffiti voidaan mitätöidä harmaan betonipinnan tuhoamisena, kun taas lipun nostaminen tankoon ei tuhoa tankoa millään tavoin. Sateenkaarilippu on sama symboli kaikilla kielillä. Kun se on samassa asemassa missä poikkeuksetta on Suomen väkivaltion symboli, niin se kyseenalaistaa ja haastaa sen. Siniristilippu politisoituu ja merkityksellistyy. Sateenkaarilippu pervouttaa kaikki tilat. Vein sateenkaarilipun myös sosiaalikeskus Satamaan ja kannoin sitä vappumarssilla. Satama on jo julistautunut paikaksi, missä on "pervo meininki" eikä siellä syntynyt konfliktia. Vappumarssilla pari turistia halusi minusta kuvan. Yksi huusi kadun varrelta jotenkin siten, ettei ole vielä Priden aika, selkeästi ilmaisten sen, että sateenkaarilippu koetaan vain Prideen kuuluvaksi kun taas loppu vuoden sopii olla kaapissa. Symbolilla olen saanut enemmän aikaan kuin kaikilla puheillani.
Pora-liike, en viitannut lipulla uhoamiseesi, vaan aiempiin puukkoleikkeihisi joista olet myös jostain syystä kovin ylpeä.
Dragon-85 13 / 13
08.06.2009, 12:03 "Pora-liike, en viitannut lipulla uhoamiseesi, vaan aiempiin puukkoleikkeihisi joista olet myös jostain syystä kovin ylpeä."

Totta kai olen ylpeä ja ne todistavat sen pointin mitä olen yrittänyt ajaa koko ajan eli keskustelu ja puhe johtaa vain jatkuvaan puhumiseen ja keskusteluun, jonkinlaiseen terapiaan sohvalla tai korkeintaan tyhjään suunpieksämiseen.
Z-lehdelle kävi teon myötä ilmeiseksi etten ole pelkkä suunpieksäjä vaan olen tarvittaessa valmis myös alleviivaamaan sanani teoillani. Halusin provosoida selvyyden siihen, kuinka tärkeää heille oli sanastollisen sensitiivisyyden jatkuva halventaminen. Kävi ilmi, ettei se ollut sen keskeisempää.

Vain teoilla saa aikaan tekoja. Ei pidä halveksua väkivaltion historiallista osaamista, yrittihän Suomi aikoinaan välttää talvisodan jatkamalla loputtomasti neuvotteluja.

Seta-foorumilla on ilmaistu paljon kritiikkiä Helsinki-priden nettisivuja kohtaan. Itse olen valittanut monta viikkoa siitä, että Club Libetén osoite on 3. Linja 34, mutta paikka on merkitty kartassa Puistolan aseman kohdalle.Mitään ei ole kuitenkaan tapahtunut. Joillakin koko ohjelmaa ei edes näy eikä sitä saada suoraan luettavana versiona. Kommenttia on tullut tyyliin: "Ihan kuin prideen ei haluttaisi ihmisiä osallistumaan".

Tämä on naulan kantaan ja kuvaa Setaa muutenkin. Seta on pois toiminnan keskiöstä. Sitä uuvutetaan jatkuvilla neuvotteluilla viranomaisten kanssa. Samaan aikaan ihan käytännön elämä murenee.

Minullapa on kysymys, jonka haluan heittää ilmaan.
Perusteena on tämä video: http://www.youtube.com/watch?v=6-3X5hIFXYU&feature=player_embedded
Siinä esitetään, että keskeiset Euroopan maat tulevat lyhyellä aikavälillä muuttumaan muslimienemmistöisiksi. Minun on kovin vaikea kuvitella ranskalaisten, englantilaisten ja venäläisten antavan ydinaseitaan muslimeille tai että Hollantiin tulisi sharia-laki.

Tähän on nähdäkseni kaksi ratkaisua: Fasismi, joko islamilainen tai sekuläärinen. Ihmisoikeudet otetaan pois suurelta osalta väestöä, mellakat tukahdutetaan, pystytetään keskitysleirejä ja kaasukammioita. Tämä on myös jonkinlainen oletusarvo. Kun te intomielin äänestitte eurovaaleissa, niin tällaista skenaariota Eurooppa ajaa. Vankileirien saaristoa.
Toinen ratkaisu on sitten anarkismi. Hankkiudutaan eroon ydinaseista ja sittemmin myös ydinvoimasta. Radikaalin ympäristönsuojelun nimissä annetaan talouden romahtaa. hankkiudutaan eroon keskusvallasta. Jaetaan valta itsenäisille kansanryhmille. Ei ole mitään valtaa mitä enemmistö voisi kaapata.

Ongelmana minä näen sekä kristillisillä että perussuomalaisilla on se, että ne päättävät muiden asioista. Mamut eivät äänestä perssuomalaisia ja kuitenkin perssuomalaiset käsittelevät mamujen asioita ja heillä on valtaa niihin. Kukaan meistä ei äänestä kristillisdemokraatteja, mutta kuitenkin on sama juttu. Kun valta on hajautettu, nämä ääriryhmät voisivat harjottaa fasismiaan vain omissa porukoissaan.



Järjestelmä rekuperoi vastarinnan eli se antaa näennäisesti myöten joissain sille itselleen merkityksettömissä asioissa, mutta järjestelmän keskeisin, sortava rakenne ei hievahdakaan. Ostetaan ihmiset orjiksi ja maattomiksi tarjoamalla helmiä, kirjavia kankaita, ruostunut haulikko ja pullo viinaa. Tämä on se politiikka mitä tässä väkivaltiossa harjoitetaan ja niille sopii mitä mainioimmin, että radio huutaa kumousta niin lujaa että kartiot lentävät ulos kaiuttimista, ehkäpä sillä saadaan ihmisiä houkuttelemaan olemaan korva kiinni radiossa sen sijaan että he olisivat ulkona toimimassa.
Tai sitten äänestetään entisten mitättömyyksien eliitin sijaan uusi mitättömyyksien eliitti ja kiistellään henkilöistä.

Minä olen eka kertaa elämässäni pidetty ja minulla on ihan omat fanitkin. Se on siis ihan uusi asia minulle kun olen aina joutunut tottumaan siihen, että minä olen yksin kaikkea vastaan. Hetken kerkisi miellyttääkin, enhän minäkään ole täydellinen, mutta heräsin kun minulta lesbo kysyi minne kiskoin sateenkaarilipun 17.5. Eli siis minä olen nyt lesboyhteisön ulkoistettu suoran toiminnan aktivisti sen sijaan että ihmiset itse rohkaistuisivat vetämään sateenkaarilippuja salkoon. Masennuin tästä edustuksellisen demokratian tuomasta passivoittavasta mädättämisestä. Minä halusin ihmisistä toimijoita, nyt he valitsivat minut toimijakseen.

Toimijoista puheen ollen, Helsingin kaupunki on tullut ulos julkisuuteen tarrojen repijänä ja siten julkisen keskustelun ja tilan sensuroijana ihan kuin nollatoleranssin vartijahirmuvallan aika ei olisi ohi lainkaan. Ulostulo johtui siitä, että kaupunkikuvaan on ilmaantunut rasistisia tarroja. Juttu ei tietenkään kertonut, että myös esimerkiksi naisten itsetuntoon kehottavia tarroja ja autoilun vastaisia tarroja on revitty pois. Poliittisella manööverillä kaupunki etsii oikeutusta sensuurilleen ja samalla veronmaksajien rahojen tuhlaus jatkuu, lamasta ja budjettivajeesta huolimatta. Päin vastoin kuin Z-lehden tapauksessa, Helsingin kaupungilla on siis suuri tarve sensuurille ja ne ovat valmiita pistämään likoon esimerkiksi länsimaisen oikeusvaltion kunhan saavat sensuurin toteutettua. Virtahepo on selkeästi olohuoneessa. Missään julkilausumassa ei lue, että Helsingistä ollaan tekemässä Pohjolan Singaporea, mutta teot puhuvat.
Samalla tästä tulee myös citykanien Auschwitz. Citykanit tietysti tuhoavat istutuksia ja onhan se groteskia, että hautausmaalla luut tulevat esille, mutta oikeasti se on vain kulttuurista aivopesua. On ihan oikein, että ihmiset ovat kasvotusten kuoleman kanssa enemmän kuin nyt, kun rituaalisesti viedään ruumis kuoppaan ikään kuin se olisi siemen josta kasvaisi uusi ihminen. Ennen kaikkea se kielii siitä, etteivät kaupungin johdossa olevat fasistit pysty kontrolloimaan kaupunkitilaa täysin. Samaa kontrollin puutetta on graffiti, tarrat, kerjäläiset. Kaupunki hajoaa, valta hajoaa. Sitä pelätään maanisesti.

Vallan on pakko hajota. Se on ainoa tie eteenpäin.
Naiset puhuivat lisää valtarakenteista. Minulla on tapana järjestää lesbosauna Tamminiemen ja Tehtaankadun saunojen tapaan.

Saunoja tiesi kertoa, ettei toissa vuotisen kristillisten banderollin repimisen takana ollut kaikkia mustapinkkiblokkilaisia vaan aihe herätti keskustelua ja nurinaa puistossa. Ainakin kahden mielestä blokkauksen olisi pitänyt tapahtua rauhanomaisesti. Lisäksi tyytymättömyyttä on herättänyt se, että Akuliina Saarikoski esiintyy mustapinkkiblokin äänitorvena, mutta pakoilee sitten vastuuta jälkikäteen esimerkiksi banderollin repimistempauksesta.

Akuliina on myös voimakkaalla luonteellaan saanut monet lähtemään eläinten vapautusrintamasta.
Entä sitten? Akuliina on voimakkaalla luonteenteellaan saanut minut ajattelemaan moniakin asioita uudelleen. Krediitit Aksulle, sillä ajattelmaan laittavia ihmisiä on todella vähn.
Geschwitz kirjoitti: "Entä sitten?."

Sitä sitten, että Akuliinan sekavat manifestit ja vaikeneminen aktioiden jälkeen voivat ihan yhtä hyvin etäännyttää monta ihmistä tästä queer-tematiikasta aivan samoin kuin EVR:stä. Ihmisten mielipiteiden yli jyrääminen ei eroa Setasta. Rupea itse voimakkaaksi ihmiseksi, Geschwitz!
Pora-liike, oon käyttänyt varsin paljon aikaa ja energiaa ymmärtääkseni, millaista maailmanjärjestystä haluat. Monesta tekijästä oon kanssasi samaa mieltä. Demokratia on sitä, että kun riittävän moni syrjii, syrjiminen on hyväksyttävää, koska se on yleinen mielipide. En ukso myöskään isoihin liittoutumiin tai isoihin valtioihin, historia on todistanut riittävän tyhjentävästi, että sellaisessa ihmiset eivät tunne voivansa päättää omista asioistaan vaan tahtovat itsenäisiksi. Tai sitten sen ylläpito vaatii sellasita kansallismielisyyttä, joka jo sinällään on epäilyttävää me-vastaan muut ajattelua eikä edistä ymmärtämystä sitä asiaa kohtaan, että rajan toisellakin puolella on ihmisiä.

Toisaalta ihmisten pitää kuitenkin sijoittua jonnekin. Jos päätökset tehdään pienissä ryhmissä, ryhmät erilaistuvat. Ryhmien välillä ei ole enää yhteenkuuluvuutta, eikä halua huolehtia vieraista. Silloin kukin ryhmä on vankina oman alueensa rikkauksissa. Toki voidaan herrastaa vaihdantataloutta. Mutta entä jos jollain ryhmällä ei ole mitään mitä vaihtaa?

Ongelmat eivät poistu niin helposti.

Mä tahdon kuulla utopian. Pora-liikkeen utopian. Onko se erityisen alkukantainen vai onko se erityisen sivistynyt, vai onko näillä kahdella eroa?
Pora-Liike puhumisesta ja kirjoittamisesta toimintana: Ei, jos se jää vaan siihen.

Näinköhän? Minkähän takia sitten kautta historian ja edelleen tänäkin päivänä eri puolilla maailmaa kirjailijat, journalistit, asioista suureen ääneen muille ihmisille puhuvat ovat vangitsemis- ja tappolistoilla säännöllisesti? Jos puhuminen ja kirjoittaminen ei ole toimintaa ja vieläpä hyvin voimallista semmoista, miksi heidät koetaan niin suureksi uhkaksi koneistolle, että se täytyy vaientaa? Mietipä ennenkuin väität, sä, joka olet kasvanut kuitenkin siinä missä muutkin rauhan aikana rauhallisessa maassa, vaikka sitä joo aina toistuvasti ja raskain sanoin parjaatkin.

Sama ton äänestämisen kanssa. Siitä oikeudesta taistellaan ja on taisteltu maailmassa ikenet veressä. Tollaset kommentit kertoo vaan siitä, että loppujen lopuks, kommenteista huolimatta, tääkin tyyppi on vaan yksi, joka on kasvanut onnekseen siellä, missä on rauha ja turvallista olla. Silloin on helppo narista.

Samoin mitä tohon kapinahenkiseen toimintaan tulee, niin mä sanoisin, että se saa jatkua tasan niin kauan, kun koneisto katsoo, että siitä ei ole mitään todellista haittaa. Jos alkaa olla, se vaiennetaan parissa päivässä ja voimakeinoin, niinku tuolla muuallakin. Kaikki tää mustahupparimeininki on vaan pulla suussa kasvaneiden, keskiluokkaisten kakrujen harrastelua pääosin. Ne, jotka oikeesti haluaa vaikuttaa ja muuttaa asioita tosissaan, tekee sen toisella tavalla, koska ne vaan tietää, että kadulla riehuminen ja autojen tuulilasien hajottelu suuren aatteen nimissä ei vaan toimi ku korkeintaan yleisen pahennuksen herättämiseen. Ja sehän onkin - hui kauheeta - tosi hurjaa toimintaa.
"Dragon-85
14.06.2009, 14:55 Toisen utopia on toisen dystopia. "

Niin on. Miten olisi sinun oma utopiasi?

Zukov 21 / 21
14.06.2009, 18:17
"Jos puhuminen ja kirjoittaminen ei ole toimintaa ja vieläpä hyvin voimallista semmoista, miksi heidät koetaan niin suureksi uhkaksi koneistolle, että se täytyy vaientaa? Mietipä ennenkuin väität"

Enpä väitäkään. Tuollaisessa kulttuurissa saattaisin keskittyä kirjoittamiseen. Tulee mieleen Venäjä. Venäjällä media vääristelee Pridea ja talonvaltauksia. Siksi ei ole ehkä niin vaikuttavaa esiintyä median edessä kuin tuottaa omaa vastakulttuurista sanomaa. Kuinkahan paljon Varpusvuorella juoksee ihmisiä Prideä katsomassa. Ainakin sillä tavalla saadaan näkyvyyttä ulkomaisissa medioissa, jota kautta voi painostaa puolestaan Venäjän valtiota.

"sä, joka olet kasvanut kuitenkin siinä missä muutkin rauhan aikana rauhallisessa maassa"

Ei ole rauhaa, on luokkasota.

"Siitä oikeudesta taistellaan ja on taisteltu maailmassa ikenet veressä. "

Niin, silloin kun sillä voi oikeasti vaikuttaa asioihin, kuten vaikkapa Valko-Venäjällä. Mutta Suomessa ei voi vaikuttaa asioihin äänestämällä. Jos Valko-Venäjällä kansa valitsisi väärin, vaalitulos varmasti väärennettäisiin ja sen jälkeen valtio saisi paheksuntaa. Tavallisiin ihmisiin se ei vaikuta sitä eikä tätä. Suomikin saa jatkuvasti punakynää ihmisoikeusasioissa eikä mikään kuitenkaan muutu.

"tääkin tyyppi on vaan yksi, joka on kasvanut onnekseen siellä, missä on rauha ja turvallista olla. Silloin on helppo narista."

Missäs sinä olet kasvanut?

"Samoin mitä tohon kapinahenkiseen toimintaan tulee, niin mä sanoisin, että se saa jatkua tasan niin kauan, kun koneisto katsoo, että siitä ei ole mitään todellista haittaa. Jos alkaa olla, se vaiennetaan parissa päivässä ja voimakeinoin, niinku tuolla muuallakin."

Näin on, tai ainakin yritettäisiin vaientaa. Todennäköisesti mellakointi leviäisi, niin kuin Ranskassa ja Kreikassa on ollut. Englannissa paskalakit tappoivat sivullisen, Strassbourgissa paskalakit hajottivat apteekista ikkunat yrittäen yllyttää aktivisteja rikollisuuteen. Poliisihansikkaat kuitenkin paljastivat mielenosoittajille keistä oli kyse. Aika monessa maassa natsit ovat tehneet poliiseille likaista työtä.
Myös sosiaalikeskus Satamasta ovat olleet kiinnostuneita poliisi, sosiaalitoimisto, nuorisoasiankeskus, rom po drom-hanke, natsit, moottoripyöräjengiläiset ja lisäksi talon sisällä on omat demokratianvastaiset voimansa. Selkeästi on viranomaisilla sormi liipasimella Sosiaalikeskus Sataman kanssa. Ehkä paskalakit ja natsit illalla masturboidessaan unelmoivat Sataman pohjapiirroksista. Viranomaisten taktiikka on toistaiseksi yrittää jakaa ihmiset mustalaisiin ja valkolaisiin, mutta se on ajanut karille toistaiseksi. Se on hajota ja hallitse -politiikkaa.

"Kaikki tää mustahupparimeininki on vaan pulla suussa kasvaneiden, keskiluokkaisten kakrujen harrastelua pääosin."

Sinun ei tarvitse välittää kenen toimintaa se on pääosin. En minäkään välitä, että täällä ihmiset ovat keskimäärin heteroita. Tuskin sinäkään välität äänestäessäsi, minkälaisia samoin äänestävät ihmiset ovat.

"Ne, jotka oikeesti haluaa vaikuttaa ja muuttaa asioita tosissaan, tekee sen toisella tavalla, koska ne vaan tietää, että kadulla riehuminen ja autojen tuulilasien hajottelu suuren aatteen nimissä ei vaan toimi ku korkeintaan yleisen pahennuksen herättämiseen."

Onko sinulla siis ehdotus?

Eilen tein suoran toiminnan aktion: Yritin puolustaa erästä feministiä Sosiaalikeskus Satamassa kun häntä yritettiin poistaa sieltä väkivalloin. Hän lopulta päätti itse poistua. Katsos, minun ei tarvitse välittää kenellä on pulla suussa, kuka on keskiluokkainen, kuka on kakara, kuka hajoittaa tuulilasin kun minä toimin yksin, omineni, itse. Kun kaikki toimivat itse ja oman päänsä mukaan, niin särjettyjen tuulilasien lisäksi hajoaa tämä järjestelmäkin lopulta. Kun heittelee palavia tulitikkuja metsässä niin se on huono tapa sytyttää puuta, mutta kyllä kun tekee sitä tarpeeksi pitkään, joku tulitikuista synnyttää rovion.

Ei pidä mennä omaksumaan sitä toisen ihmisen utopiaa. Pitää olla ihan omatekoinen utopia. Nämä mustahuppuiset ihmiset ovat korkeintaan vain tovereita matkalla samaan suuntaan. Joskus matkaavat eri suuntaan, niin kuin eilen. Tärkeintä on se, että toimitaan. Älä estä mahdotonta yrittävää toteuttamasta sitä mahdotonta.
Minusta kyllä suurin osa mustahuppuisesta väestöstä on ollut köyhälistöä, jopa rutiköyhiä. Yhteiskunta on jaellut drakonisia tuomioita graffitien maalauksesta.
"Miten olisi sinun oma utopiasi?"

Valitettavasti minulla ei ole utopiaa. Täydellistä paikkaa ei ole, enkä usko sellaista koskaan tulevankaan.

"Ei ole rauhaa, on luokkasota."

Eikö tuo ole vähän viime vuosisadan alkua? En minä ainakaan tiedosta olevani sodassa ketään vastaan - tai ehkä minä sitten vain olen tämän sodan Ruotsi.
Haha, provosoiduitpa!

Siinä missä sä saat omasta mielestäsi täysin yksisilmäisesti tuomita niin poliisit, äänestävät ihmiset, setalaiset ja tasan kaikki muutkin, jotka vaan ja ainoastaan katsoo asioita eri näkökulmasta kuin sä, voin ihan mä samalla oikeudella sanoa mustahupparimenoa keskenkasvuiseksi touhuiluksi. Sitä se musta on. Samoin se, että vetää sateenkaarilipun lipputankoon ja olettaa, että sen huomaa joku muukin ku asiasta jo ennestään tietoinen ihminen, yleensä edes huomaa, että siellä joku lippu liehuu.

Kerro sä mulle mitä TODELLISIA hyviä muutoksia ja vaikutuksia sillä niin sanotulla anarkistileikillä on saatu aikaan? Suomessa.

Mutta mikäs siinä. Kyllä sitä sankaria saa leikkiä, jos se tekee onnelliseksi. Saahan siitä elämänsisältöä ja vaarantunnetta, kun osallistuu. Se on turvallista ja kivaa niin kauan, ku ympärillä on lintukoto, jossa saa ihan vapaasti vähän kapinoida.
Zukov kirjoitti: "Haha, provosoiduitpa! "

Oliko tarkoituksesi olla provo?

"Siinä missä sä saat omasta mielestäsi täysin yksisilmäisesti tuomita niin poliisit, äänestävät ihmiset, setalaiset ja tasan kaikki muutkin, jotka vaan ja ainoastaan katsoo asioita eri näkökulmasta kuin sä"

No tuo oli provo. Huomaatko, mikä niille kaikille on yhteistä? Ne käyttävät valtaa muita ihmisiä kohtaan, vähän niin kuin kristillisdemokraatit, joiden äänestäjistä noin 0% on meikäläisiä ja silti he pyrkivät vaikuttamaan meidän asioihimme esiintymällä asiantuntijoina.
Setakin esiintyy ikään kuin koko maan seksuaali -ja sukupuolivähemmistöjen äänitorvena, vaikka on hylännyt aseksuaalien ja polyamoristen hakemukset viimeksi ja bdsm-väen aiemmin ja Setassa äänioikeuden saaminen vaatii jäsenmaksun maksamista.
Äänestävien ihmisten valta legitimoi kaikkiin muihinkin kohdistetun vallan. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan äänestänyt eurovaaleissa ja äänestäneidenkin äänistä osa meni hukkaan. Taas on pieni eliitti joka päättää suuren massan puolesta.
Poliisi on tietysti itsestään selvästi korruptoitunut. Miksi tappoivat sivullisen Lontoossa, miksi rikkoivat apteekin ikkunan Strassbourgissa, miksi käyttivät taistelukaasuja siviilejä vastaan monessa muussa paikassa jne.

"voin ihan mä samalla oikeudella sanoa mustahupparimenoa keskenkasvuiseksi touhuiluksi."

Sikäli kun mustahuppumeno rajoittaa sinun oikeuksiasi. Voit listata ne vaikka aakkosjärjestyksessä.

"Samoin se, että vetää sateenkaarilipun lipputankoon ja olettaa, että sen huomaa joku muukin ku asiasta jo ennestään tietoinen ihminen, yleensä edes huomaa, että siellä joku lippu liehuu. "

Kyllä huomasivat, koska kiskoivat sen alas humalapäissään. Onko sinulle taas jokin asia epäselvä vaiko näytteletkö vain tyhjää?

"Kerro sä mulle mitä TODELLISIA hyviä muutoksia ja vaikutuksia sillä niin sanotulla anarkistileikillä on saatu aikaan? Suomessa. "

Olenhan minä jo sanonut: Sanastollinen sensitiivisyys.

"Se on turvallista ja kivaa niin kauan, ku ympärillä on lintukoto, jossa saa ihan vapaasti vähän kapinoida."

Enpä tiedä turvallisesta. Pelkästään sosiaalikeskus Sataman ympäristössä häiriköivät useat ryhmät, joista ainakin natsit, poliisi ja Bandidosit eivät epäröi käyttää väkivaltaa. Smash Asemiin osallistuneet tai muuten mukaan vedetyt voivat myös olla eri mieltä turvallisuudesta. Katu on Punk tapahtumassa kävi niin, että humnalainen autoilija ajoi autonsa väkijoukkoon. Itse sosiaalikeskus Sataman sisällä minun kimppuuni käytiin koska olin vienyt sinne sellaisen henkilön, joka ei heitä miellyttänyt.

Huomaatko puheisiisi sisältyvän ristiriidan? Toisaalta penäät anarkistisen toiminnan tuloksia, toisaalta myönnät, että kun tuloksia rupeaa syntymään väkivaltio aloittaa tukahduttamistoimet. Tuo on sama logiikka kuin kristillisfasisteilla: kun homoseksuaaleja syrjitään, niin homopiireissä esiintyy epätoivottavia sivuilmiöitä, jotka puolestaan oikeuttavat sen, että homoseksuaalisuus tuomitaan ja homoseksuaaleja syrjitään.

Paljon turvallisempaa on sinulla kun istut siellä näppiksen takana ja esität jotain älykköä vaikka olet läpikyyninen. Teikäläisten ainoa motiivi on ihmisten tappaminen ja vangitseminen, tappaminen sillä tavalla, että tuhotaan ainoasta elämästä mielekkyys ja vapaus. Oikeasti reilusti kuoleminen on parempaa kun elämä sinun lintukodossasi. Halveksin sinua, pelkuri!
Meillä Suomessa kaikelle ns. kansalaistottelemattomuudelle on aina perinteisesti naureskeltu. Osittain ehkä siitä syystä että meiltä aiemmin puuttui monet muualla näkyneet köyhyyden ja luokkaerojen tuomat ongelmat. Viime aikoina juuri nämä luokkaerot ovat kasvaneet. Toisekseen Suomessa ei ole samanlaista perinnettä kuten esim. Ranskassa tai Kreikassa, joissa radikaalit mielenilmaisut ovat arkipäivää. Meillä ollaan uskottu pyhän sokeasti päättäjiin ja tiedotusvälineisiin. Ja uskotaan vieläkin.

Demokratia ja äänestäminen ovat mielestäni todella hienoja juttuja. Ongelmaksi muodostuu niin meillä kuin kaikkialla muuallakin vaan se yksi pieni (ehkä merkityksetön) detalji että kansalaiset joutuvat rakentamaan mielipiteensä ja antamaan äänensä vallanpitäjien läpi suodattaman informaation perusteella. Ja kun nämä vallanpitäjät ovat hekin yleensä ainoastaan suuryritysten sätkynukkeja ja korvattavissa välittömästi uudella nöyrällä palvelijalla. Hyvänä esimerkkinä aseteollisuuden ja öljy-yhtiöiden hallitsema iki-ihana demokratian mallimaa USA.

Ikkunoiden rikkominen ja polttopullojen heittely ei yleensä palvele ketään. On hienoa jos vaihtohtoinen viesti menee perille näpytellen tekstiä internettiin tai jakelemalla lentolehtisiä. Joskus kuitenkin hieman suorempi toiminta on ainoa tapa herättää ihmiset ruususen unestaan. Käsi sydämellä, kuinka moni todella uskoo että esim. turkistarhauksesta olisi ikinä luovuttu monissa naapurimaissamme ilman radikaaliksi katsottua kansalaistottelemattomuutta? Siinä mielessä nostan hattua paljon naureskelluille ns. kettutytöille, jotka ovat osoittaneet omaavansa enemmän munaa kuin useimmat muut meistä.

Silti Zukovin toteamus siitä että koneisto tarpeen tulleen lopettaa jokaisen sen asemaa vakavasti horjuttavan toiminnan nopeasti ja tehokkaasti on valitettavan tosi. Esimerkiksi globalisaatiota vastustetaan tasan niin kauan kuin vastustajat on helppo leimata naamioituneiksi hihhuleiksi. Jos isot joukot alkaisivat kyseenalaistaa kehitysmaiden alistamisen ja jatkuvan talouskasvun palvomisen uskontona niin aika nopeasti ihmisiä ryhtyisi katoamaan. Kirjaimellisesti. Äkkiä tv-uutisten mukaan kokonaiset kylät olisivat samanaikaisesti päättäneet tunkea itsensä lihamyllyyn. Jäljelle jääneet katselisivat raporttia uutisista ja söisivät mainoskatkon aikana popcornia.

Isoveli voittaa aina. Vähän sama kuin katselisi Brasilia-Suomi futismatsia. Aina saa unelmoida ja pitääkin, vaikka lopputuloksen tietää jo yleensä etukäteen. Pienistäkin voitoista pitää osata olla iloinen :)
Pora-liike, tunnetko olevasi sosiaalisten normistojen vanki? Onko normeja vaikea ymmärtää, ymmärretäänkö sut jatkuvasti väärin, kohdistetaanko suhun vihaisia tunteita syistä joita et ymmärrä? Koetko että sinut nähdään nappulana pelissä, jota et ymmärrä ja johon et tahdo osallistua? Tarkoitan sekä yhteiskunnassa että ihmisjoukoissa yleensä.
"Pora-liike, tunnetko olevasi sosiaalisten normistojen vanki? Onko normeja vaikea ymmärtää, ymmärretäänkö sut jatkuvasti väärin, kohdistetaanko suhun vihaisia tunteita syistä joita et ymmärrä? Koetko että sinut nähdään nappulana pelissä, jota et ymmärrä ja johon et tahdo osallistua? Tarkoitan sekä yhteiskunnassa että ihmisjoukoissa yleensä."

Kyllä. Minä tulen kirjoittamaan tästä vielä jutun Kummakerhoon englanniksi, mutta heti nuorena minut leimattiin sekä psykologisesti että vihjattiin minusta kasvavan seksuaalirikollisen. Koska mielestäni olen täysipäinen tai ehkä vain vähän vinksahtanut, eikä minusta myöskään ole tullut seksuaalirikollista eikä hyväksikäyttäjää, minua on ruvennut kiinnostamaan se, ketä tämä leimaaminen palvelee ja mikä tämän aggression tarkoitus on. Minä yritän älyllisesti selvittää, mitä tässä yhteiskunnassa tapahtuu. Katselen juuri Madventuresia. Minulla on ollut yksi Madventures minun elämäni täällä Suomessa, yritän ymmärtää outoja tapoja ja mieltymyksiä. Nyt olen tullut sellaiseen kohtaan, että kasaan paperit yhteen, kunnes huomaan etten olekaan vihan ukkosenjohdatin enää. Minua MIELISTELLÄÄN, minua yritetään lahjoa. Samalla totuus tämän sorron koko laajuudesta häviää minulta. Viimeksi sunnuntaina minua haluttiin ostaa eliittiin, mutta kieltäydyin siitä. Mielummin vapaana roskalaatikossa, kun eliitin sylikoirana.

Minusta tämä koko maailma on vakavasti vinoutunut ja mielisairas. Ihmiset huomaavat sen, mutta silloin heidät tönkkölääkitään niin, että romahtavat vasta sitten kun ovat vanhainkodissa. On sairasta olla mieleltään terve maailmassa joka on mielisairas. Minä en kuitenkaan omaa yhtä oikeaa totuutta, silloinhan minä muodostaisin taas yhden eliitin ja haluaisin itselleni alamaisia. Se johtohahmo kunkin elämälle löytyy kun aamulla katsoo peiliin. Toimi sen ihmisen eteen, riistämättä kuitenkaan muita, sillä kuoleman jälkeen ei ole mitään eikä vanhuuskaan ole taattua.

"Massa 26 / 28
16.06.2009, 11:00
Meillä Suomessa kaikelle ns. kansalaistottelemattomuudelle on aina perinteisesti naureskeltu."

Kuka on naureskellut. Ei ole yhtenäistä Suomen kansaa. Ehkä jotkut seppolehtomaiset tuotteliaat nettikirjoittelijat naureskelevat. Minusta tuntuu, että kysymys on kateudesta. Kapitalismi ja Suomen vaatima täydellinen alamaisuus ovat tappaneet ihmiset ja ehkä etenkin miespuoliset tuntevat itsensä lähinnä kuohilaiksi järjestelmässä, joka vahtii, kyttää, kesyttää ja holhoaa. Kansalaisten nouseminen sortajiaan vastaan vertautuu siksi jotenkin potenssiin ja viagravetoiset tyytyvät naljailemaan vierestä. Savossa tuollaisia kutsuttiin aiemmin "viäräleuoiksi" ja "piällysmiehiksi". Piällysmies kömpii uunin pankolta siinäv aiheessa kun ruoka on valmis, maistaa sitä ja julistaa arvostelunsa kovaan ääneen.

"Meillä ollaan uskottu pyhän sokeasti päättäjiin ja tiedotusvälineisiin. Ja uskotaan vieläkin."

Mitään syytä ei ole.

"Ikkunoiden rikkominen ja polttopullojen heittely ei yleensä palvele ketään. On hienoa jos vaihtohtoinen viesti menee perille näpytellen tekstiä internettiin tai jakelemalla lentolehtisiä. Joskus kuitenkin hieman suorempi toiminta on ainoa tapa herättää ihmiset ruususen unestaan. "

Kyllä. Tätä tarkoitusta palveli sateenkaarilipun nostaminen tankoon. Kommunikoidaan symboleilla, koska ne ovat voimakkaampia kuin sanat. Siksi pride-kulkueessakin kannaetaan lippuja eikä sanoja.

"Isoveli voittaa aina. Vähän sama kuin katselisi Brasilia-Suomi futismatsia. Aina saa unelmoida ja pitääkin, vaikka lopputuloksen tietää jo yleensä etukäteen. Pienistäkin voitoista pitää osata olla iloinen :) "

On pakko pelata, vaikka se hullua onkin. Kaikkein typerintä olisi luovuttaa jo ennen areenaa. Parasta, mitä brasilialaisille voisi antaa, olisi paras peli mihin ikinä pystytään. Kaadutaan sitten ainakin saappaat jalassa ja kunnialla. Tätä taistoa ei käydä siksi että joskus saataisiin voitto, vaan että saisimme hetken elää ihmisinä ennen kuolemaamme.


Naiset puhuvat valtarakenteista, koska jos miehet myöntäisivät väkivaltion mädännäisyyden, he samalla myöntäisivät oman pelkuruutensa tai voimattomuutensa asioiden muuttamiseksi, siksi miehet leikkivät mielummin tyhmää kuin pelkuria. Minun silmääni kuitenkin miehet vaikuttavat molemmilta.
Mennäänpä konkretiaan. Mitä muutoksia kenenkään arkeen se sateenkaarilippu sai aikaan? Ele oli hieno, ja siitä onnittelen. Miten maailma muuttui sen päivän jälkeen, olenko vain tyhmä jos en huomaa kun naapurissasi melkein asun ja kaikki on ennallaan?
Totta kai on tarkoitus provoilla. Ihan niinku sinunkin. Ja niiden mustahuppujen ja muiden änkyröiden. Se(kin) oikeus on meillä kaikilla. Ja mitäpä sain aikaan? Helvetinmoisen määrän sun oman asian puolustelua sultakin. Siinä sitä toimintaa, jota sä peräänkuulutat, pelkillä sanoilla.
Pora-liike. Mä luin äskettäin Tri. Dawn Prince-Hughesin kirjan Gorillan kosketus, joka on kertomus kirjoittajasta itsestään, gorilloista ja pintapuolinen raapaisu eläinoikeuksista ja ihmisen ja eläinten suhteista. Syistä joita en osaa tarkemmin eritellä, lukiessani Dawnin kuvausta itsestään yhteiskunnan ulkopuolisena, tulit mulle mieleen. En oo koskaan ymmärtänyt angstisi laatua ja se on hämmentänyt mua. Dawnin kuvauksesta ymmärsin jotain ulkpuolisuudesta, leimoista ja erilaisuudesta. Kirjoittajalla on aspergerin syndrooma.

Mun kysymykseni on, onko sun utopiasi kenties jonkinlainen sosiaalisen normittomuuden tila?
Geschwitz 29 / 30
16.06.2009, 17:37 "Mennäänpä konkretiaan. Mitä muutoksia kenenkään arkeen se sateenkaarilippu sai aikaan? Ele oli hieno, ja siitä onnittelen. Miten maailma muuttui sen päivän jälkeen, olenko vain tyhmä jos en huomaa kun naapurissasi melkein asun ja kaikki on ennallaan? "

Ehkäpä useampien pitäisi vetää sateenkaarilippu tankoon, niin muutos rupeaisi olemaan näkyvä.
Tässä taloyhtiössä minun rappuni oveen oli pistetty lappu joskus vuonna muinoin: "Rumat lesbot kokoontuvat Café MS/Otossa", täysin anonyymisti. Nyt kukaan ei toivottanut minua tuohon paikkaan. Kukaan ei ole myöskään ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin minua vastaan. Sanonpa, että julkisen teon jälkeen tämä on turvallisempi elinympäristö minulle ja kaikille. Kodinomaisempi.

Tuossa Suoli24-palstalla kysyttiin 17.5. missä minun lippuni oli homofobian vastaisena päivänä. Sosiaalikeskus Satamassahan se tuolloin liehui ja sai olla vapaasti. Mutta minua nyt kuitenkin huolestuttaa, että minut nähdään jonkinlaisena villin sateenkaariliputuksen edustajana. Edustuksellinen "demokratia" on johtanut siihen, että minustakin ollaan tekemässä edustaja, eliittiä, puolestapuhujaa. Oitis anarkistina kieltäydyn sellaisesta.

Sosiaalikeskus Sataman liputus ei aiheuttanut mitään reaktiota, jolloin totesin, että siellä ollaan vähän silmääpalvovia minua kohtaan. Vein sinne Millan, jolloin sain aikaan konfliktin, joka ainakin minulle selvensi enemmän kuin tuhat tuntia talokokouksissa eli eliitissä istumista. (Millan tapauksesta enemmän: http://sosiaalikeskus.wordpress.com/2009/06/16/united-we-glide-divided-we-crawl-ladyfest-hki-sosiaalikeskus-satama/ )

Pride-puistoon otan Benedictuksen kuvan ja tikkataulun siltä varalta, että ihmiset innostuisivat heittämään tikkaa. Siltä varalta, että Benedictus kuluisi loppuun, on minulla paljon pienempi Pujats varalla. Koko perheen tapahtumasta voi lähettää vaikka valokuvat noille katolilaisille perhemoraalin vartijoille.


Zukov 30 / 30
16.06.2009, 17:59 "Totta kai on tarkoitus provoilla. Ihan niinku sinunkin. "

Provo on yksi ja kateellinen viäräleuka on toinen. Provo on vähän niin kuin tuo, mitä kuvailin tuossa edellä. Parhaimmassa tapauksessa se suututtaa asianomaiset ja antaa heille sydänkohtauksen, jos heillä sydäntä onkaan. Katolilaiset ovat herkkänahkaisia kuvien kanssa. Saan vielä jumalanpilkkasyytteen. Kaikkeni olen tehnyt sen ansaitakseni.

"Helvetinmoisen määrän sun oman asian puolustelua sultakin. Siinä sitä toimintaa, jota sä peräänkuulutat, pelkillä sanoilla."

Ei. Ei ole mitään toimintaa. Ehkä minussakin on katolilaista tai ainakin jotain kreikkalaiskatolilaista, kun minä haluan nähdä kuvana eikä minua saa protestanttinen tekstivirta syttymään.
kesäpoika 31 / 32
16.06.2009, 18:11 "En oo koskaan ymmärtänyt angstisi laatua ja se on hämmentänyt mua. Dawnin kuvauksesta ymmärsin jotain ulkpuolisuudesta, leimoista ja erilaisuudesta. Kirjoittajalla on aspergerin syndrooma.

Mun kysymykseni on, onko sun utopiasi kenties jonkinlainen sosiaalisen normittomuuden tila?"

Kyllä, mutta aspergeriin enkä gorilloihin en voi oikein ottaa kantaa. Asperger-tyyppinen ihminen sanoisi ehkä: "Minulla on viesti, mutta en pysty kommunikoimaan sitä sinulle ymmärrettävästi ja että sinulla on viesti, mutta sinä et pysty kommunikoimaan sitä minulle niin että ymmärtäisin. Haluan kuitenkin, että me kommunikoimme".

Minut taas on leimattu skitsotypaaliseksi. Sellainen sanoisi: "Minulla on minun oma maailmankuvani ja sinulla on sinun omasi. Minua ei oikeasti kiinnosta sinun maailmankuvasi eikä minua kiinnosta keskustella sinun kanssasi".

Nämä ovat tietysti psykologian karkeita yleistyksiä. Minä koen koko maailman suureksi aivopestyksi pohjoiskoreaksi. Kaikki tavat ovat omiaan luomaan valtarakenteita, asettelemaan ihmisiä vastakkain, viemään ihmisiltä voimaa ja uskoa itseensä. Niin kuin esimerkiksi jalankulkijoiden painonapit. Minut on temmattu mukaan tähän projektiin jonka nimi on "valtio", "kapitalismi" ja "heteronormatiivisuus". Niin kauan kun olen konfliktissa tämän maailman kanssa, niin kauan minä säilytän minuuteni ja erityisyyteni. Silloin kun omaksun ns. yleisen mielipiteen, minä olen kesytetty, nujerrettu, alamainen ja voin ampua kuulan kallooni.

Eikö sinulle tule pohjoiskoreafiilistä? Ei niin että meitä erityisesti tarkkailtaisiin, vaikka kyllähän meitä tarkkaillaankin, vaan että asiat ovat jotenkin vinksin vonksin? Raamattu on ehkä huono esimerkki, mutta sehän on alusta loppuun asti, jos nyt sanotaan suoraan - paskaa. Silti ihmiset uskovat siihen tai ainakin kunnioittavat sitä eli siis pelkäävät. Miksi? Älykkäät, normaalit ihmiset. Tai sitten vaikkapa se, että syömällä virallisten ohjeiden mukaan lihoin ja syömällä "väärin" laihduin. Minun kroppanikaan ei tottele virallista totuutta.

Minusta kirja "Days of War, Night of Love" on inspiroivaa kirjallisuutta, kaikkea en allekirjoita. Sen saa netistä ilmaiseksi pdf:änä. Samoin "On Truth: The Tyranny of Illusion", jonka saa ilmaiseksi myöskin freedomainradiosta. Filosofiaa uskonnon sijaan. Ehkäpä filosofian tarkoitus on selvittää sitä, miksi maailma on epätodellinen.
Ei, mulle ei tule pohjoiskoreafiilistä. Mulle ei oo koskaan ollut vaikeaa ymmärtää, jos näin saa sanoa; ihmisen lajityypillistä käytöstä, tai olla osa massaa.

Aspergerista: monet as-ihmiset kommunikoivat ihan "normaalisti" aikuisina. Ero on siinä, että heille se on mekaanisesti opittu taito, ei sellainen myötäsyntyinen ominaisuus joka vain on olemassa. Ihmiset ovat tietenkin yksilöitä, riippumatta siitä minkätyyppinen neurologia kullakin on. Ero on siinä, ettei as-ihminen kasva sisään järjestelmään, sosiaaliseen normiin, (keskivertoa useammin myöskään tyypillisesti sukupuoleen tai suuntautumiseen) ei koulussa, töissä, maailmassa ylipäätään, vaan katselee järjestelmiä ulkopuolelta joko niitä tunnistamatta tai sitten älyllisesti ihmetellen. Ulkopuolisuus taas häiritsee muita ihmisiä, soputumatonta yritetään sopeuttaa vaikka väkisin, myös kaikissa arkielämän pienissä tilanteissa, jotka kaikki pelaavat roleissa ja ennenkaikkea pienissä ilmeissä ja eleissä. Toisin sanoen, tulee turpiin. Autistien kirjoittamat kirjat kertovat usein tästä.

Ei mua kiinnosta mikään diagnoosi sellaisenaan, vaan tapa kokea maailma toisin. Tapa voi olla sama riippumatta neurologiasta. Siksi toivoisin että lukisit Prince-Hughesin kirjan jos sen saat jostain käsiisi.

Ymmärsin yleisen tyytymättömyytesi kaikkeen. Tosiasiassahan kaikki ihmisten välinen tapahtuu rooleissa, normeissa, säännönmukaisuuksissa. Jos niistä ei tunnista itseään, ei pieni myönnytys jossain asiassa suuntaan tai toiseen auta, kun koko sosiaalinen järjestelmä on rakentunut väärin.
Kesäpojalle muutama ajatus Aspergerin oireyhtymästä. Osa AS-ihmisistä on opetellut heiltä puuttuvat sosiaaliset taidot suorastaan loistavasti. Heille sosiaalinen vuorovaikutustilanne voi olla ikään kuin hyvin opittua työtä. Osa AS-ihmisistä saattaa olla huippulahjakkaita ja menestyviä jollakin erityisalueella. On väitetty, että tietokonenörttien joukossa heitä olisi keskivertoa enemmän.

Mielestäni eri asteisia AS-ihmisiä on joukossamme paljon enemmän kuin oikeastaan tajuamme. Jos ymmärtäisimme Aspergerin oireyhtymää nykyistä enemmän, syntyisi harvemmin pahoja sosiaalisia yhteentörmäyksiä.
Kiitos, Juhani. Mä oon lukenut viimeaikoina neurologiaa, erityisesti autismista. Lieväasteinen asperger on samalla tavalla mutkikas kuin lievästi oireileva persoonallisuushäiriö, herää kysymys onko kyse niinkään sairaudesta tai poikkeavuudesta vai tietynlaisesta luonteesta. Aspergeriin tosin liittyy aistimuutoksiakin.
Minä olen tavannut AS-henkilön, joka oli siitä ylpeä. Minun ja kenenkään huoneessa sillä hetkellä olleen mielestä hän ei kyllä mitenkään oirehtinut poikkeavasti. Olen kuullut sellaisista AS-ihmisistä, joille neurologinen erilaisuus on ylpeyden aihe samaan tapaan kuin meidän pridemme. Minun kantani on: mikä ettei.

Minun patologisen fobiset vanhempani leimasivat minut aikoinaan aspergeriksi. Koska minun pääkoppaani on koettu tarpeelliseksi tutkia huolellisesti, on kuitenkin selvinnyt etten minä ole AS-ihminen. Vanhempieni kanta ei kuitenkaan muutu. Minä taas näytän heille keskisormea ja toivon, että Suomessa voisi erota suvustaan samaan tyyliin kuin puolisostaan ja vielä lähestymiskielto päälle.
Neurologin suusta kuultua "Aspergerin oireyhtymä ei ole vamma, sairaus tms. vaan enemmänkin luonteenpiirre". Minusta se oli kivasti sanottu.
Tämä siitä huolimatta vaikka aivoissa pieniä rakenteellisia erikoisuuksia löytyykin (hieman paksumpi aivosilta).
kesäpoika kirjoitti: "Ei, mulle ei tule pohjoiskoreafiilistä. Mulle ei oo koskaan ollut vaikeaa ymmärtää, jos näin saa sanoa; ihmisen lajityypillistä käytöstä, tai olla osa massaa."

Ei minusta ihmiset käyttäydy lajityypillisesti, vaan luonnottomasti. Tämä luonnottomuus johtuu siitä, että ihmiset ahtautuvat ahtaisiin normeihin, mikä puolestaan johtuu kristillisten yleisesti viljelemistä peloista - jos ihmiset käyttäytyisivät vailla pidäkkeitä, tulkisi maailmanloppu, Sodoma, Gomorra, Rooman tuho ja niin pois päin.

Minä en usko, että näin tapahtuu. Jumalaa ei ole olemassa, on turha pingottaa. Minusta tuntuu, että asioiden nykytia johtuu siitä, että meillä on sukupuoli, joka pelkää ottaa vastuuta asioiden muuttamisesta ja kyseenalaistamisesta, siksi niitä pidetään ikään kuin annettuina. Mies on tossun alla ja alistettu, kapinoi känniördäämisellä ja väkivaltakäyttäytymisellä sen sijaan että hän rohkeasti ja itsevarmasti vaatisi hallitusta kumoon, vaatisi pelaamaan Brasiliaa vastaan, vaikka tietäisikin lopputuloksen. Pelkuruuden tekosyyksi on sitten kehitelty, että hierarkiat ovat jotenkin luontainen osa ihmisyyttä. Mies ei uskalla olla yhtä kajahtanut kuin vaikka minä tai Akuliina, menee maine tai kasvot tai asema tai jotain muuta naurettavaa. Sitten ruvetaan narsistiksi, koska narsistilla on juuri kaikki nämä tukahdetut tunteet jotka vaaativat päästä esille mielipuolisuutena. Narsisti on hullu, joka leikkii täyspäistä. Siksi miehissä on enemmän narsisteja. Jos on vähän kajahtanut ämmä niin se on hyväksyttävämpää kuin jos on sekopää mies. Mieshän voi mennä ja ampua ihmisiä läjään seotessaan.
Menee valitettavasti vähän otsikon vierestä, mutta en malta olla sanomatta pari sanaa näin herkullisesta keskustelunaiheesta kun muutkin ovat asiaa sivunneet.

Olen aina hihitellyt näille syndrooma- nimityksille. Homous oli yhtä lailla ennen sairaus, syndrooma tai poikkeavuus. Nykyään te olette jo valtavirtaa, jokapäiväinen juttu jolla ei myydä yhtään psykologian alennuskorin pokkaria. Hyvä niin.

Normaaliuden määritelmä perustuu aina enemmistön tarpeisiin. Jos enemmistö ihmisistä päättäisi ruveta rakastelemaan vuohia ja palvomaan puujumalia, jokainen joka ei haluaisi tehdä samaa olisi epänormaali ja sairas. Iltalehdet olisivat täynnä tutkimustuloksia joiden mukaan yksi kiihkeä vuohiyö viikossa toimii antioksidanttina, ehkäisee D-vitamiinin puutetta ja pitää mielen virkeänä.

Ihminen ei ole tehdastuote, joten syy- ja seuraussuhteiden etsiminen esim. psykologian kautta on hyvin ongelmallista. Jopa vaarallista jos omien uskomustensa perustan rakentaa keskimääräiseen käyttäytymiseen perustuvan arvaustieteen avulla ilman tervettä kriittisyyttä. Neurologialla taas on paljon enemmän tieteellistä pohjaa. Silloinkin on hyvä muistaa että joka ihminen on oma uniikkinen yksilönsä eikä mikään vinksahtanut aivonpala selitä kuin osan totuudesta.
Nyt kun puhutaan luonnollisuudesta, niin valtarakenteet ja hierarkiat jos mitkä ovat luonnollisia. Tämä voidaan todentaa helposti eläinkunnassa, sillä ei varmaan ole laumaeläintä, jollainen ihminenkin on, jolla ei olisi jonkinlaista sisäistä nokkimisjärjestystä. Parhaita esimerkkejä ovat jotkin hyönteiset, joilla on selkeä biologiaan perustuva "luokkayhteiskunta", esimerkiksi muurahaiset ja mehiläiset.

Samoin uskonnollisuus on ihmiselle hyvinkin luonnollista: kaikissa kulttuureissa ja kaikkina aikoina on esiintynyt uskonnollisuutta eri muodoissaan joka jo itsessään puhuu sen puolesta.
"Tämä voidaan todentaa helposti eläinkunnassa, sillä ei varmaan ole laumaeläintä, jollainen ihminenkin on, jolla ei olisi jonkinlaista sisäistä nokkimisjärjestystä."

Mitenhän mahtaa olla. Nature vs. nurture -keskustelua ei ole käyty vielä läheskään loppuun. Vastakkaisen esimerkin löytää monista kesytetyistä eläimistä; ne eivät tule toimeen villissä luonnossa, koska nk. vietit ja aistit ovat menettäneet vaikutuksensa jalostuksen myötä. Ihmisen kohdalla tämä lienee huomattavasti merkityksellisempi tekijä, koska olemme eläneet kulttuurin ja teknologian keskellä kymmeniä tuhansia vuosia. Mikä ihmisen alkuperäinen lauma- tai viettiolemus onkin ollut, sillä on vähäinen merkitys selittävänä tekijänä.

Hyvä esimerkki siitä, miten suuri vaikutus "nurturella" on yksilön kannalta, tulee hyvin esille erään naisen kautta, joka eli suurimman osan lapsuudestaan vanhempien telkeämänä koppiin. Tyttö oppi puhumaan (auttavasti) teini-ikäisenä, mutta hän ei koskaan oppinut ymmärtämään kunnolla menneisyyden ja nykyisyyden eroa. Eli niinkin perustavanlaatuinen seikka kuin aikakäsitys on kulttuurin, ei geenien, luomaa.

Nokkimisjärjestyksiä löytyy varmasti lähes jokaisesta kulttuurista, mutta ei anneta sen estää sitä faktaa, että hierarkisuuden suhteen niissä on huimia eroja. Ja mikä parasta, koska olemme kulttuurin luomia olentoja, emmekä luonnon orjia, voimme myös muuttaa tilannetta haluamamme suuntaan. Ehkäpä Dragon itse jopa pitää sellaisesta yhteiskunnasta, missä on kunnon nokkimisjärjestys, hierarkiat ja selkeät käskysuhteet? Sinänsä siinä ei olisi mitään uutta; sehän heijastaa hyvin suomalaisen yhteiskunnan (spartalaista?) arvomaailmaa. Luontoargumentti esiintyy tässä samassa roolissa uskisten homoseksuaalisuus on luonnotonta -argumentin kanssa; kummassakin nähdään "sokeassa" luonnossa jokin tarkoitus tai siihen peilataan omaa arvomaailmaa.

Ilmankos Pora-liikettä pistääkin vihaksi; moittimisen aihetta löytyy selvästi.
Dragon-85 41 / 42
17.06.2009, 22:34 "Nyt kun puhutaan luonnollisuudesta, niin valtarakenteet ja hierarkiat jos mitkä ovat luonnollisia. Tämä voidaan todentaa helposti eläinkunnassa"

Tuo on ihan naurettava väite.
Koska Ransom on ottanut kantaa tähän aiheeseen jo, eikö voida ajatella, että varhaiset evoluutiobiologit kohdistivat omat ennakkoasenteensa eläinkuntaan. Dragon-85:n pitäisi tietää, samalla luonnollisuusväittämällä on esitetty eläinten olevan heteroita, vaikka ne eivät mitä ilmeisimminkään ole tai yksiavioisia.
Nokkimisjärjestyksessä on käytetty esimerkkinä usein kanalaa, ilmeisesti lattiakanalaa. Se ei ole kuitenkaan viidakkokanan normaali elinympäristö. Kanalinnut eivät muodosta jättikolonioita luonnossa. Nokkimisjärjestys onkin ilmeisesti häiriökäyttäytymistä.
Monella muulla lajilla nokkimisjärjestys tarkoittaa työnjakoa. Kuusitiaisella esimerkiksi nokkimisjärjestyksessä korkealla oleva oli huonommin ruokittu kuin kaikkein alimpana ollut yksilö. Isopeurojen on todettu "äänestävän": juomapaikalta lähdetään pakoon silloin kun tietty määrä päitä on pystyssä. Alfauroksilla on merkitystä vain lisääntymisaikana.
Minua kiinnostaisi tutustua kesäpoikaan. Hän on jotenkin haastava.

Mitä tulee persoonallisuushäiriöiseen ja aspergerin oireyhtymän omaavaan, niin persoonallisuushäiriöistä kärsivistä ainakin narsistit omaavat varsinaisen laserkatseen eli ovat erinomaisia ihmisten tulkitsijoita, kun taas asperger-oireyhtymän omaavat eivät ole.

Ehkäpä jos tätä kautta lähestyy, kun minulla on narsistiksi leimatun historia, niin minä suhtaudun valtaan samalla innolla kuin toipuva alkoholisti viinaan. Toipuva alkoholisti mieluiten kätkee pullot toisiltakin, minä taas haluan vallan kaikilta pois. Narsismi on kuitenkin sisäänrakennettu tähän yhteiskuntaan ja meidän yhteisöömme. Keskeisintä sen syntymiselle on pelko ja erityisesti hulluuden pelko. Narsismin syntymekanismi on sellainen, että se ruokkii hulluutta tai vähintäänkin eksentrisyyttä. Narsisti kuitenkin pelkää leimautuvansa tärähtäneeksi ja rupeaakin teeskentelemään tervepäistä. Se ei kuitenkaan pääty hyvin, narsisti käyttäytyy tuhoisasti ihmisiä kohtaan. Yhteiskunta pullottaa hulluutta joko pitämällä ihmiset lääkejurrissa tai sallimalla hulluuden ainoastaan silloin kun se liittyy uskonnolliseen hurmoksellisuuteen.

Massa ja Zukov ovat järkeviä ihmisiä, se, että lähtee kapinaan vallitsevaa yhteiskuntajärjestelmää vastaan on kuin Suomi-Brasilia ottelu, mutta tämä ei olekaan järjen kysymys. Liika "järki" on johtanut tilanteeseen joka kaikilla tavoin on täysin järjetön: ihmiskunta on tuhoutumassa ilmastonmuutoksen ja kemikalisoitumisen takia ja esille nostetaan vain fasismia ja kapitalismia jotka ovat jo todistaneet oman epäonnistumisensa. Liian paljon "järkeä", liian vähän sydäntä ja uskallusta.
Poraliike, en todellakaan ole järki-ihminen, yritän ainoastaan kirjoittaa järki-ihmisen tavoin koska näin toivon oikeiden järki-ihmisten pysähtyvän muutamaksi sekunniksi miettimään asioita vähemmän loogisesta näkökulmasta ;) Voin ihan rehellisesti tunnustaa pelkääväni monia järki-ihmisiä, joten otankin itseeni kohdistuneena järki-ihmisen leiman lähinnä puoliksi loukkauksena. Allekirjoitan täysin mainion toteamuksesi siitä miten järjen käyttö on tuonut maailmaan ison kasan ongelmia.

En missään vaiheessa laittanut tuota Brasilia-Suomi vertausta sillä ajatuksella, että olisi parasta luovuttaa kun tietää miten isoja tuulimyllyjä vastaan joutuu tappelemaan. Mainitsin esim. eläinsuojelijoiden saavuttamista voitoista ja totesin että pienistäkin voitoista pitää osata olla tyytyväinen. Otan silti itselleni oikeuden olla turhautunut ja kyyninen. Mikä ei todellakaan tarkoita sitä että silloin lakkaisi yrittämästä. Ainoastaan silloin hakkaa päätään seinään entistä kovemmin.
Järkee ja tunteita aika tasapuolisesti ja usein viel samaan aikaan. Mut ei toi ihan pidä paikkaansa toi romanttinen ajatus sydämestä ja uskalluksesta. Pieni esimerkki. Kyllä mä esimerkiks ajan fillarilla ja vältän lentämistä, koska mulle ilmastonmuutos on tärkeä juttu. Lajittelen jätteet ja yritän muutenkin elää ja koko ajan muuttaa tapojani luontoystävällisemmiks. Koko ajan mä myös pommitan niitä, jotka viis veisaa, et nekin muuttuis. Ja se perustuu kyl puhtaasti järkeen, vaikka luontoon liittyy vahvoja fiiliksiä.

Mut jotkut asiat on sydämen ja jotkut järjen ja jotkut molempia. Musta noi suuren linjan muutokset on ehkä molempia mut koska toi maailmankone pyörii tällä hetkellä järjen pohjalta, aika kylmän sellasen vielä, niin ei siinä tulisielukapinoitsijat kauheesti pärjää. Se jengi kun totee, että niiden kassavirrat alkaa heiketä riehujien takia, niin ei mee kauaa, ku on kovat piipussa ja siihen loppuu se leikki. Mä en ole loppujen lopuks edes kovin kaukana siitä mitä sä Poris ajat takaa, mä en vaan usko siihen, et niillä riehumisilla oikeesti kaadetaan yhtä ainoota jättifirmaa tässä maailmassa.

Siksi mä uskon, et sisältäpäin vaikuttaminen on paljon tehokkaampaa. Se, että ne perustavistyypit, jotka nyt ei aattele mitään ja kattoo illasta toiseen Salkkareita, saadaan valitsemaan toisin. Ja just siksi ne toimittajat ja kirjailijat pistetään kylmäks maailmalla. Kun jengi lukee rauhassa himassa niiden juttuja, ne alkaakin ajatella.
Tunteista ja järjestä.. Järki vaikuttaa käytökseen, mutta tunteen kautta. Jos ei välitä maapallosta, jos se on jollekulle yhdentekevä, ei tieto sen tuhoutumisesta hetkauta ihmistä mihinkään suuntaan, eikä tieto siitä miten sen voi pelastaa. Välittäminen on tunne. Järki vaikuttaa tunteisiin sillä tavalla, että sillä voi perustella miksi jokin on oikein. Tunne oikeasta, ja se että ylipäätään tahtoo tehdä "oikein" on kuitenkin aina tunneasia. Pelkkä äly ei riitä, se on mekaaninen. Mutta eivät tunteet ja äly ole vastakohdat niinkuin monesti ajatellaan, nehän toimivat saumattomasti yhteistyössä mitä käytöksen ohjailuun tulee. Ei tunteen mukaan käyttäytyminen tarkoita automaattisesti järjetöntä käytöstä. Sopeutuminen on juuri sitä, että tuntee tarvetta noudattaa yhteisiä sääntöjä ja että kaipaa hyväksyntää ja osallisuutta. Jollei tunne mitään tarvetta mielyttää ketään, tai ei tunne empatiaa, ei välitä siitä mikä on "oikein".

Masalle syndroomista ja diagnooseista.. on totta että jos kaikki panisivat vuohia ja palvoisivat puujualia, se olisi normaaliksi luokiteltava käytös ja siitä poikkeaminen poikeeavaa. Mutta eihän soputumattomuudessa ja erilaisuudessa olekaan kyse siitä, millaisessa kulttuurissa sattuu elämään ja mitkä ovat sen kulttuurin arvot, vaan siitä, kykeneekö elämään sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Hyvin sopeutunut ihminen voi olla maailmanpelastaja tai natsi, ne ovat poliittisia ja kulttuurillisia ilmiöitä. Kaikki erimieltä olevat eivät tietenkään ole sopeutumattomia tai sairaita, ihmisellä voi vain olla erilainen mielipide.

Leimojen ja luokittelujen kanssa pitää olla varovainen, niitä on väärinkäytetty ja väärin käytetään. Musta se ei kuitenkaan todista sitä, ettei mitään psyykkisiä sairauksia ole, vaan että niiden rajat ovat vaikeita. Toisaalta leimoille ei pidä olla yliherkkä. Entä sitten, jos onkin autisti tai skitsofreenikko. Tai homo. Koska sellaisiakin ihmisiä on, heidätkin tulee otta huomioon kaikessa, erilaisuus huomioiden.

Edit. vika kappale on huonosti muotoiltu, tarkoitus ei ollut luokitella homoutta, skitsofreniaa ja autismia psyykkisiksi sairauksiksi, koska todistttavasti ne eivät kaikki siihen luokkaan enää määritelmällisesti kuulu. Ne olivat luottelossa vain esimerkeinä erilaisuudesta.

Psyykkisiksi sairauksiksi luokitellaan ne, joille ei ole löydetty elimellistä syytä. Se ei tarkoita, ettei sellaista ole.
Zukov 47 / 48
18.06.2009, 16:11 "Se jengi kun totee, että niiden kassavirrat alkaa heiketä riehujien takia, niin ei mee kauaa, ku on kovat piipussa ja siihen loppuu se leikki."

Loppuuko? Muistan sen kun televisiossa näytettiin kuinka liettualainen jäi neuvostotankin alle. Neuvostojärjestelmä romahti hyvin nopeasti. Mutta tilalle tuli vähän toisenlainen fasismi ja nyt Liettuassa on kehotuskielto. Yhdenlainen diktatuuri muuttui toisenlaiseksi diktatuuriksi. Turhaan kuolivat nekin ihmiset.
Siksi pitää mädättää tämä systeemi laajalla rintamalla. Neuvostoliitto romahti pääasiassa siihen, ettei siellä enää mikään toiminut, eikä toimi kunnolla vieläkään. Meksiko on samalla tavoin räjähtänyt valtio. Vaikka Meksikon valtio on kiistatta olemassa, suuri osa valtiota on käytännössä hallinnon ulottumattomissa.

"en vaan usko siihen, et niillä riehumisilla oikeesti kaadetaan yhtä ainoota jättifirmaa tässä maailmassa."

En minäkään usko. Siksi pitää keksiä monenlaisia taktiikoita. Mitä tulee jättifirmoihin, kuten esimerkiksi Nesteeseen, niin sitä vastaan on esimerkiksi antimainos Voima-lehdessä, sitten on palmuöljybanderolleja tiputettu alas, Kilpilahden jalostamolle on Greenpeace tehnyt rauhanomaisen iskun, on kerätty addressia palmuöljyä vastaan ja lobattu päättäjiä. Nämä ovat kaikki vielä rauhanomaisia taktiikoita joihin voi osallistua suunnilleen kuka tahansa. Sen lisäksi voi olla laitonta suoraa toimintaa. Tärkeintä on, ettei vastapuoli tiedä kuinka pitkälle vastustajat ovat valmiita menemään. Poliisikaan ei halua lietsoa väkivaltaista mellakkaa. Militanttien taktiikka on heitellä palavia tulitikkuja maastoon. Koskaan ei tiedä näistä kahakoista, mitkä muodostuvat mellakoiksi ja mitkä saavat kumoukselliset mittasuhteet. Siksi niitä ei voi myöskään ennakoida.

"Siksi mä uskon, et sisältäpäin vaikuttaminen on paljon tehokkaampaa. Zukov 47 / 48
18.06.2009, 16:11 Järkee ja tunteita aika tasapuolisesti ja usein viel samaan aikaan. Mut ei toi ihan pidä paikkaansa toi romanttinen ajatus sydämestä ja uskalluksesta. Pieni esimerkki. Kyllä mä esimerkiks ajan fillarilla ja vältän lentämistä, koska mulle ilmastonmuutos on tärkeä juttu. Lajittelen jätteet ja yritän muutenkin elää ja koko ajan muuttaa tapojani luontoystävällisemmiks. Koko ajan mä myös pommitan niitä, jotka viis veisaa, et nekin muuttuis. Ja se perustuu kyl puhtaasti järkeen, vaikka luontoon liittyy vahvoja fiiliksiä.

Mut jotkut asiat on sydämen ja jotkut järjen ja jotkut molempia. Musta noi suuren linjan muutokset on ehkä molempia mut koska toi maailmankone pyörii tällä hetkellä järjen pohjalta, aika kylmän sellasen vielä, niin ei siinä tulisielukapinoitsijat kauheesti pärjää. Se jengi kun totee, että niiden kassavirrat alkaa heiketä riehujien takia, niin ei mee kauaa, ku on kovat piipussa ja siihen loppuu se leikki. Mä en ole loppujen lopuks edes kovin kaukana siitä mitä sä Poris ajat takaa, mä en vaan usko siihen, et niillä riehumisilla oikeesti kaadetaan yhtä ainoota jättifirmaa tässä maailmassa.

"Siksi mä uskon, et sisältäpäin vaikuttaminen on paljon tehokkaampaa. Se, että ne perustavistyypit, jotka nyt ei aattele mitään ja kattoo illasta toiseen Salkkareita, saadaan valitsemaan toisin. Ja just siksi ne toimittajat ja kirjailijat pistetään kylmäks maailmalla. Kun jengi lukee rauhassa himassa niiden juttuja, ne alkaakin ajatella."

Ken vallan mukaan lähtee, sille tielle jää.
Minulla oli suoran toiminaan isku Sosiaalikeskus Satamassa, onnistuin saamaan yhden uuden ihmisen puolelleni sitä seuranneessa keskustelussa. Monta tuntia puhumalla en olisi päässyt tähän tulokseen. Psykologit ja poliitikot haluavat saada ihmiset avautumaan. Arvaamaton ja leimahteleva suora toiminta pelottaa heitä.
Kesäpoika nosti hyvin esiin juuri valtarakenteisiin ja hierarkioihin liittyvän taikasanan "sopeutuminen". Nämä termien määrittelyt tietenkin ovat tavallaan sanaleikkejä, ehkä kesäpoika ja minä ymmärrämme tuon sanan merkityksen molemmat hieman värittyneellä tavalla.

Sanoit kesäpoika että "jollei tunne mitään tarvetta miellyttää ketään, ei välitä siitä mikä on oikein". Eli jos ymmärsin niin
ajattelet että ihminen pystyy toimimaan moraalisesti oikein, tekemään ns. hyviä asioita vasta sitten kun on olemassa tarve saada hyväksyntää ja kuulua joukkoon. Ja tätä sana sopeutuminen siis sinun ajatusmallisi mukaan tarkoittaisi. Korjaa jos ymmärsin väärin.

Jos oikein muistelen niin tuo on niitä psykan kirjojen perusteesejä, joita koulussakin on hakattu itse kunkin päähän. Äärimmilleen yksinkertaistettuna asia onkin juuri noin. Psykopaatti ei välitä. Heitä on onneksi vähän. Mutta entäs sitten jos mennään jokapäiväiseen elämään jossa täydellisiä äärikohtia on harvemmassa?

Suomihan on varsin hyvä esimerkki yksinäisten susien ja erakkojen maana. On paljon ihmisiä jotka valitsevat erakoitua, asua mökissä keskellä metsää. He ovat ehkä ennen olleet osa muuta yhteisöä, mutta ovat päättäneet olla olematta enää siitä osallisia. Silti heillä on ollut kyky tuntea empatiaa eikä se varmaankaan myöskään katoa vaikka tarve kuulua joukkoon on kadonnut.

Eikä tarvitse edes olla erakko. Tunnen ihmisiä, jotka ovat sosiaalisia ja ulospäinsuuntautuneita. Osaavat ottaa myös muut
huomioon. Mutta samanaikaisesti tekevät pilkkaa yhteiskunnasta, sen säännöistä ja eivät todellakaan kaipaa sen kummempaa osallisuutta. Tietysti yhteiskunta yrittää "sopeuttaa" mitä erilaisimmin tavoin. Kepillä ja porkkanalla. Aina se vaan ei onnistu. Ulkopuolinen ei kuitenkaan aina ole ressukka tai tunnevammainen.
Massa kirjoitti:"Tietysti yhteiskunta yrittää "sopeuttaa" mitä erilaisimmin tavoin. Kepillä ja porkkanalla."

Pikemminkin kesyttää sellaiseksi sirkuskoiraksi joka hyppii ja tanssii ja kierittelee maassa. Sellaisia vallanpitäjät meistä haluavat, koiria ja robotteja joilla ei ole muita haluja kuin mitä tämä yhteiskunta on valmis tarjoamaan. työnkin tarkoitus on ihmisten kesyttäminen ja tekeminen orjiksi ei niinkään välttämättömien hyödykkeiden tuottaminen, niistähän on jatkuva pula. Pula on tarkoituksella tehty. Meidät on narrattu paiskimaan selkä vääränä työtä että saisimme ilmaiseksi Yves Rocherin koruja mutta samaan aikaan raha ei riitä vuokraan eikä asumiseen. On niin kuin Neuvostoliitossa: käsi täynnä kokardeja, mutta vessapaperia pitää jonottaa.

Intiaaneistakin jotkut myivät maansa ruostuneesta haulikosta, lasihelmistä ja värikkäistä kankaista. Toiset taistelivat viimeiseen mieheen, naiseen, lapseen ja koiraan. Minä olen sellainen kesytön intiaani.
Se, että päättää elää yksin, vaikka osaa toimia toistenkin kanssa on pelkkä makuasia, persoonallisuuden piirre. Ei se ole sopeutumattomuutta. Sopeutumattomuus, kuten sen tarkoitin, on aitoa kyvyttömyyttä.
En minä nyt tiedä, onko tässä nyt niinkään kysymys osaamisesta vaiko kyvyttömyydestä.

Tässä päivän mittaan on Tiia Aarnipuu saanut Helsingin Sanomissa olevan "sukupuolenvaihdoksen" korjattua "sukupuolenkorjaukseksi". Otsikossa on kuitenkin "Sukupuolenvaihdos" edelleen. Vaihdetaanko ja korjataanko, samassa artikkelissa on nyt kaksi termiä. Sitä paitsi tekstissä puhutaan tästä henkilöstä tyttärenä, vaikka hän on siis poika. Tällä hetkellä tekstiversiossa on myös otsikossa sukupuolenkorjaus.

Minusta tuo on selkeä esimerkki asenteellisuudesta. Ikään kuin Cherin lapsen syntymätodistuksessa oleva sukupuoli olisi oikeampi kuin tämän oma sukupuoli.

Kun kommunikaatio on näin vaikeaa heti alkuunsa, niin ei halua kommunikoida lainkaan. Kummassa päässä on se asperger?