Kuinka homot torpedoivat omia etujaan?

Ransom pohti toisaalla homojen ja kirkon suhdetta. Jatkan siitä ajatuksella, että tämä koko kysymys tasavertaisten oikeuksien saamiseksi sateenkaari-ihmisille on erittäin paljon monimutkaisemi ja -tasoisempi kuin useimmiten ajattelemme. On nuorten joukko, jolla elämässä on toisenlainen tilanne kuin vanhemmalla ikäluokalla. Osalle yhteisiin asioihin vaikuttaminen ei voisi vähempää kiinnostaa. Osa on valinnut kaapin.

Kuten olemme huomanneet yhteiskunnallisia asioita ei muuteta parissa päivässä. Toimivatko homot oikeasti asiansa puolesta?

Katsoin juuri Nelosen esittämän brittidokumentin Laillista rakkautta. Tulin siitä hyvin vihaiseksi. Ohjelman tekijöillä oli ehkä ajatus kertoa mitä Britanian muutaman vuoden takainen parisuhdelaki on vaikuttanut homojen elämään. Todellisuudessa elokuva oli suurelta osin homoja leimaava. Jos tekisi rajun yhteenvedon pelkästään tuon filmin perusteella, ja kysyisi mitä laki on muuttanut Englannissa, vastaus olisi: ei niin mitään! Mieheni jopa epäili, että elokuvan tekijät ovat rakentaneet tarkoituksellisesti dokumentin, joka toimii heterojen silmissä täysin kielteisesti. Dokumentissa korostettiin vastuuttomuutta sekä seksissä, että ihmissuhdetasolla muutenkin. Se on kuitenkin vain toinen puoli homojen elämässä. Vastuuta ja välittämistä löytyy hyvinkin paljon, mutta se sivuutettiin.

Mukaan dokumenttiin oli otettu vain yksi sympaattinen vanha miespari ja tarina heidän valmistautumisestaan parisuhdeseremoniaan. Vastakohtana oli kertomus miesparista, jonka nuorempi jäsen esiintyy yökerhossa nahkoihin pukeutuneena eroottisena stripparina. Kaikkein vastenmielisin oli keski-ikäinen homomies, joka oli naimisissa naisen kanssa. Avioliitosta oli syntynyt poika, joka raahattiin mukaan kertomaan, että on ihan OK, että isä käy panemassa toisia miehiä ja palaa taas yöllä kotiin. Ainoa fiksu tuossa joukossa oli vaimo, joka kieltäytyi osallistumasta dokumentin tekoon. Tuo mies leveili hänellä olleen jopa tuhat partneria ja homma jatkuu vauhdilla jopa sukupuolitaudista välittämättä. Hänellä oli todettu kurkussa tippuri. Jopa sen hän jätti kertomatta satunnaiselle seksikumppanille, vaikka häntä oli varoitettu ja seksi tapahtui suojaamattomana.

Tuo elokuva oli mielestäni suunnattu homoja vastaan. En pitänyt tietenkään sellaisesta.

Keskustelin äskettäin amerikkalaisten kanssa Kalifornian äänestystuloksesta viime vuodelta. Voimaan tullut homoavioliittolaki peruttiin tuon äänestyksen perusteella. He olivat järkyttyneitä tuloksesta. Ääneen ei uskallettu edes lausua sitä, että tämänhetkisen oikeuskäsittelyn seurauksena jopa kymmenet tuhannet homoavioliitot voidaan nollata. He kritisoivat voimakkaasti sitä, että homot eivät yhdistäneet voimiaan vaan kinastelivat viimeiseen asti linjakysymyksistä. Amerikkalainen äärioikeisto ja uskonnolliset järjestöt puhalsivat yhteen hiileen, hankkivat riittävästi rahaa ja onnistuivat tavoitteissaan.

Suomalainen sateenkaariyhteisö on erittäin epähomogeeninen. Sille ei voi mitään, mutta jotkin asiat voisivat näkyä vähemmän ja toiset enemmän. Yhteen hiileen puhaltamista voisi tehdä enemmän. Tämä on myös ikäluokkakysymys. Nuorempi ikäluokka on kasvanut koko ikänsä aikaa, jolloin ei enää ole tarvinnut pelätä tulla pidätetyksi kumppania etsiessä. Tasa-arvoa ei ole kuitenkaan vielä saavutettu. Sen eteen on tehtävä töitä. Se mitä tehdään on hajanaista. Tarvittaisiin yhteisiä linjauksia ja yhteisiä tavoitteita. Setasta ei siihen enää mielestäni ole. Siellä aate on kadonnut. Virkailijat tekevät virkatehtävinä eteen tulevia asioita. Kuvani hallituksen toimista ei ole kovin myönteinen, eikä aikaansaapa. Näyttää siltä, että toimitaan lähinnä kriisistä toiseen ja eteen tulevien asioiden pakottamina, joskus varsin taitamattomastikin. Toimivia, yhteisesti hyväksyttäviä linjauksia puuttuu. Homma pysyy pystyssä siksi, että raha tulee julkisista lähteistä.

Onneksi ilmastomme tasaa hiukan ylilyöntejä. Täällä ei ole tapana järjestää paljaspersekulkueita, kuten vaikkapa Australian lämpimässä.

Minäkään en ymmärrä pride-paraateissa paljaita perseitä. Sitä paitsi ne ovat useimmiten aika rumia ja hikisiä.

Joihinkin ihmisiin iskee noissa tapahtumissa merkillinen vapautumisen vimma. Halutaan olla erityisen provokatiivisia. Viime syksynä Berliinissä paikalliset yrittäjät ja asukkaat paheksuivat Folsom Europen villiä menoa keskellä päivää ja keskellä asuinkortteleita. Homobaarin omistaja ihmetteli, että hänen liikkeensä edessä fetissipariskunta harjoitti avointa sukupuoliyhdyntää. Se ei edistä homoyhteisön asiaa.

vaeltaja2006 kirjoitti: "hänen liikkeensä edessä fetissipariskunta harjoitti avointa sukupuoliyhdyntää. Se ei edistä homoyhteisön asiaa."

Terveempää se on kuin avoin kristinusko. Jo muinaisten roomalaisten mielestä kristinusko oli sovelias lähinnä sinne, missä päivä ei paistanut. Ihmiset ovat kuitenkin avoimesti kristittyjä, ilman että lainkaan häpeäisivät.

Katsoin JuhaniV:n katsoman dokumentin ja olen samaa mieltä siitä, että tippuriaan muille levittävä tyyppi oli vastenmielinen ja vastuuton ja antoi huonon kuvan homoista, mutta minusta strippari oli melko neutraali. Hän sai äitinsäkin katsomaan esitystään, mikä oli melkoinen saavutus.

Äiti kertoi kääntäneensä päänsä pois poikansa esittämän "loppuhuipennuksen" aikana. Sääliksi kävi tuo äiti, mihin joutuikaan raahatuksi mukaan. Kutsuisin tuollaista melkein insestiksi.

Totta. Vähän liian hyvä äiti kokemaan tuollaista.
Ehkä minun oma, typerä äitini olisi kokenut jonkinlaisen aivonikautuksen jos hän olisi konkreettisesti nähnyt minun tekevän seksityötä; se olisi ehkä hänenkin ajatuksensa pistänyt uuteen järjestykseen tai sitten ei, mutta ohjelmassa ollut äiti oli muuten kovin suvaitsevainen. Miksi ehdoin tahdoin ruveta läikyttämään herkkää tasapainoa.

Ehkäpä oli tarkoitus todistaa äidille, ettei hän ole peräkammarin poika, joka vain ei saa naisia, tässä hän on naisyleisön edessä ja naiset ovat innoissaan, mutta naiset eivät häntä kiinnosta.

Pitää puhaltaa yhteen hiileen; ajaa samoja sovittuja tavoitteita; ei sovi provosoida valtaväestöä. Kauniita tavoitteita, mutta toimiiko vapautusliike sillä tavoin.

Ei pidä vaatia liikaa, vaan tyytyä siihen mitä saadaan. Miksi emme ole kiitollisia siitä, että homoseksuaalisuus ei enää ole kriminalisoitua. Saatiin parisuhdelaki, miksi nyt pitää vongata vielä adoptio-oikeudesta. Eikö ole kohtuutonta, että maailmalla jotkut eivät parisuhteiden rekisteröimiseenkään tyydy, vaan vaativat jopa sukupuolineutraalia avioliittoa. Jos Suomessa sellaista joku rohkenisi ehdottaa, niin kyllä heidät olisi yhtenäisyyden nimissä vaiennettava. Ei saa herättää pelkoa valtaväestössä, se vain torpedoi omia etuja.

Seksikään nyt ei erityisesti kuulu homouteen. Ei kerrota valtaväestölle, että homomiehet ihan oikeasti panee ja ottaa perseeseen ja tykkää siitä. Jotkut haluaa nussia nahkakamoissa ja saappaat jalassa, tai vaikka kusta toistensa päälle: ei sellaista saisi tapahtua, tai ainakin siitä olisi vaiettava. Tavoitteena olkoon avioliitto, kaksi lasta ja papin siunaus; oma firma ja omakotitalo. Homot, lesbot, interseksuaalit, transmiehet ja -naiset: kaikki joukolla todistamaan, että tuemme vallitsevia arvoja ja olemme ihan samanlaisia kuin kaikki muutkin. Jos meille nyt annettaisiin vain vähän suvaitsevaisuutta, niin olemme varmasti kilttejä.

SETA sopii mainiosti ajamaan juuri sovittelevaa poliittista linjaa ja antamaan kauniin julkisuuskuvan. Näkisin, että se on sen tehtäväkin: edustaa 'meitä' erilaisissa komiteoissa, antaa lausuntoja valtionhallinnon hankkeista, olla mukana RAY:n projekteissa. En väheksy tällaista toimintaa ja sitä tarvitaan; itsekin olen siinä mukana. Sen sijaan se ei toivottavasti ole 'homojen vapautusliikkeen' koko kuva. Joskus kiltteys kannattaa, mutta joskus on oltava haastava ja röyhkeä, eikä SETA:lla 2000-luvulla ole mahdollisuuksia kovin radikaaleihin vetoihin.

Linjaerimielisyydet eivät kapene sukupolvikysymykseksi. Olen osannut tarvittaessa sitoa kravatin kaulaan 1980-luvun alusta lähtien ja keskustella sivistyneesti homojen vapauttamisesta seminaareissa, mutta en vieläkään ole tyytyväinen enkä kiitollinen yhteiskunnalle saavutetuista muutoksista. Toisin kuin Juhani, toivoisin, että nuorista löytyisi enemmän rajojen rikkojia ja radikaaleja. Jos äidit, tai kansanedustajat, ei tykkää, niin sen pahempi äideille.

> Seksikään nyt ei erityisesti kuulu homouteen. Ei kerrota valtaväestölle, että homomiehet
> ihan oikeasti panee ja ottaa perseeseen ja tykkää siitä. Jotkut haluaa nussia nahkakamoissa
> ja saappaat jalassa, tai vaikka kusta toistensa päälle: ei sellaista saisi tapahtua, tai ainakin siitä
> olisi vaiettava.


Onpas hölmöä ivailua. Tässä on nyt kysymys siitä kuinka homot ampuvat itseään jalkaan nimenomaan TASA-ARVON ajamisessaan, ei erityisoikeuksien ajamisessa. "Eihän heterotkaan" -ajattelu on ihan validia silloin kun puhutaan nimenomaan TASA-ARVOSTA. Kyllä jokainen tietää homojen harrastavan seksiä siinä missä heteroidenkin, mutta eiväthän heterotkaan harrasta sitä seksiä kulkueissa keskellä kirkasta päivää, tai vaikka ruokakaupan edessä tai verovirastossa asioidessaan. Kun puhutaan tasa-arvopyrkimyksistä niin silloin käsitellään sellaisia asioita, jotka enemmistölle sallitaan mutta jotka kielletään vähemmistöltä. Keskellä katua naiminen ei nähdäkseni ole tällainen asia. Parisuhteen virallistaminen ja adoptio-oikeus sen sijaan ovat.

Jos halutaan ajaa oikeutta kulkea julkisella paikalla perse vilkkuen tai ottaa poskeen nakkikioskilla niin sitä ei mielestäni pidä sotkea mitenkään erityisesti homoliikkeeseen. Sellaiset oikeudet kun puuttuvat ihan niiltä heteroiltakin. Ehkä olisi paikallaan eriyttää tuollaiset vapaamielisemmät tavoitteet homoliikkeestä? Veikkaan että monet heterotkin kokisivat asian omakseen ja liittyisivät mukaan toimintaan.

Ilopilleri kirjoitti: "eiväthän heterotkaan harrasta sitä seksiä kulkueissa keskellä kirkasta päivää, tai vaikka ruokakaupan edessä tai verovirastossa asioidessaan. Kun puhutaan tasa-arvopyrkimyksistä niin silloin käsitellään sellaisia asioita, jotka enemmistölle sallitaan mutta jotka kielletään vähemmistöltä. Keskellä katua naiminen ei nähdäkseni ole tällainen asia."

Seksi keskellä katua on toki offensiivista ja loukkaa hyviä tapoja ja makua, mutta niin loukkaa vaikkapa kristinusko. Me emme ole tyrkyttämässä ihmisille homouttamme ihmisten ovilla, meillä ei ole mitään vastinetta hyökkäävälle kristusfasismille kun ristiinkään niitä ei voi naulita nasaretin pellen tavoin vaikka kuinka mieli tekisi. Näiden fanaatikkojen kanssa on ihan turha ryhtyä dialogiin. Kun sian kanssa painii niin sika pitää siitä ja itse sotkee vaatteensa.

Siksi on ihan turha miellyttää heteroita, eivät hekään miellytä meitä.

> Siksi on ihan turha miellyttää heteroita, eivät hekään miellytä meitä.


En oikein ymmärrä mitä tarkoitat. Itse en ainakaan ns. tavallista keskiluokkaista elämääni eläessäni koe jotenkin yrittäväni "miellyttää heteroita". Elän niin kuin itse haluan elää. Minun kohdallani siihen kuuluu melko tavalliset asiat: melko tavallinen parisuhde, kaverit, opinnot, tavis työ ja tavis harrastukset. En ole yksiavioinen ja uskollinen kumppanilleni vain siksi, että yrittäisin olla heteroille mieliksi. Niin ikään en kulje ulkona tavalliseen tapaan puettuna vain jostain omituisesta miellyttämisen halusta. Ainakin minulle sellainen ajatus on absurdi, että jos vain jotenkin "vapautuisin" ja lopettaisin "heteroiden miellyttämisen" niin yhtäkkiä huomaisinkin esimerkiksi haluavani kulkea ulkona munat paljaana, harrastaa paljon irtosuhteita ja haistattaa paskat yhteiskunnalle. Ehei. Tavallinen, joidenkin mielestä ehkä tylsä elämäni on minun oma valintani.

Ns. vaihtoehtoihmisiä löytyy sieltä valtaseksuaalisuudenkin puolelta. Keskiluokkaisia normeja vastaan taistelee monet heterotkin. Luulenpa, että se paljon puhuttu homojen "pornosiipi" löytäisi ajatuksilleen paljon enemmän vastakaikua liittoutumalla heidän kanssaan. Siksi olenkin sitä mieltä, että tuollaisen yleisemmän vapautumisen ajamiseen ja keskiluokkaisten moraalikäsitysten murtamiseen tarvittaisiin ihan oma kansanliikkeensä, jossa olisi mukana ihmisiä seksuaalisuuteen ja sukupuoleen katsomatta. Homojen ja heteroiden välisen tasa-arvon kanssa sillä ei kuitenkaan ole paljoakaan tekemistä, eikä se näin ollen kuulu homoliikkeen agendaan. Tällä hetkellä siinä riittää ihan tarpeeksi hommaa, että saataisiin homoille edes ne samat oikeudet, jotka heteroilla jo on, ilman että ruvettaisiin ajamaan joitain sellaisia erityisoikeuksia, joita ei heteroillakaan vielä ole.

Eikö Pride ole nimensä mukaan "ylpeys-juhla", ollaan sellaisia kuin ollaan ja ylpeitä siitä? Ei ihme että tuolle ei löytynyt suomalaista vastinetta -saatika sitten "sovellu" kylmään ilmastoonkaan. Jos jollekin jäi epäselväksi, eikö nuo pers-paljaiset ole "suomen kuuluisimman seksuaalipakolaisen" Tom Of Finlandin kustomoimaa homokultuuria...
Olen saanut jostain sellaisen kuvan mieleen että Pride perustuisi Mardi Gras-kulkueeseen..kuuluisin noista katolisista laskiaisista lienee New Orleansin Mardi Gras jossa "ilmeisen heterot tytöt paljastavat rintojaan saadaksen helminauhoja ilmeisen heteroilta miehiltä". Kumma kyllä tuo lienee ihan "normaalia" käytöstä heteroiden keskuudessa jota juurikaan liene vastustettavan?
Pride ja Gay Mardi Gras (Sydney/ Manchester) on tiety ihan eri tapahtumia mutta karnevaalihenkeä kumminkin. Ehkä Pride on hiukan "poliittisempi" "korrektimpi"..tai ainakin suomessa? Vuodessa on 365 päivää "vaikuttaa asioihin" joten luulisi noista yhden päivän voisi juhlia..? Kierrättää vaikka niitä käytöstä jääneitä, kaapin perukoille jääneitä nahkahousuja roskien sijaan?
Koska se Helsinki Prude olikaan?


*Nelosen dokkarin nimi ja teema oli ilmeisesti huonosti suomennettu...kertoi lopulta sen että "mikään sen kummemmin ole muuttunut". Luinko huonosti mutta suuteliko "sympaattinen vanhempi pari" ekaa kertaa tuossa dokumentissa...?

Ensimmäinen suutelo se taisi heille olla. Suudelma oli säästetty siis vasta siihen kun suhde on virallinen.

Ilopilleri 9 / 11
22.03.2009, 16:27
"En oikein ymmärrä mitä tarkoitat. "

Tarkoitan lähinnä uskovaisia ja heteroita joiden mukaan militantti uskovaisuus on jotenkin suotavaa, jopa niin että koska meitä suvaitaan niin meidän pitäisi suvaita ääliöuskovaisia.

Minulla on toinenkin esimerkki. Minun sukulaiseni on äärimmäisen foobinen yksilö ja hän kuvittelee röyhkeästi että meillä voisi olla normaali perhesuhde, jossa hän ja hänen samaa kaliiberia oleva puolisonsa kaatavat omaa fobiaansa minun niskaani. Ei onnistu. Mun ei tarvitse katsella sellaista kohtelua, minä en halua leikkiä, että kaikki on OK tässä paskasuvussa ja kulissi pitää ulkopuolisten nähden, kun kerta ei ole.

Mun ei tarvitse kunnioittaa rahdun vertaa toisen uskonnollista mielisairautta eikä teeskennellä ymmärtäväni sitä, minun ei tarvitse vähääkään kunnioittaa mun sukuni normaaliuskulissia.

> Olen saanut jostain sellaisen kuvan mieleen että Pride olisi perutuisi Mardi Gras-kulkueeseen

No korjataanpa tuo väärinkäsitys. Gay Pride ei todellakaan pohjaudu Mardi Gras -perinteeseen, vaan se on saanut alkunsa Stonewallin mellakoista vuodelta 1969, jolloin homot nousivat vastustamaan viranomaisten harjoittamaa väkivaltaa ja vainoa New Yorkin Greenwich Villagessa. Pride-perinne karnevalisoitui ja kaupallistui paljon myöhemmin, eikä nykyään olekaan mikään ihme, ettei perinteen juuria enää tunneta. Niin paljon Pride on muuttunut alkuperäisestä poliittisesta mielenosoittamisesta.


> Kumma kyllä tuo lienee ihan "normaalia" käytöstä heteroiden keskuudessa jota juurikaan liene vastustettavan?

Osoita minulle tissien vilauttelija niin minä osoitan kymmenen ihmistä, jotka paheksuvat häntä ja hänen vilautteluaan. Ehkä paljaspersehomot voisivatkin liittoutua näiden tissejään vilauttelevien heterotyttöjen kanssa?

Ilopillerin karrikoimilla 'paljasperseillä' on aivan samat ihmisoikeudet kuin muillakin. Niihin ei toki minukaan mielestäni kuulu muiden loukkaminen tai häiritseminen. Ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä ei kuitenkaan tarvitse erikseen ansaita. Homojen ei tarvitse todistaa olevansa kilttejä ja kuuliaisia, jotta heitä sitten suvaittaisiin.

Seksuaalisuus on sikäli erikoisesti homojen tasa-arvon kannalta keskeistä, että vielä muutama vuosi sitten esimerkiksi monissa Yhdysvaltojen osavaltiossa puolustettiin sodomialakeja sillä, että nehän eivät kohdistu mihinkään ihmisryhmään, vaan kriminalisoivat tasapuolisesti vain tekoja. Suomessakin piispojen mukaan homot ja lesbot ovat rakastettavia lähimmäisiä, kunhan he vain eivät harrasta seksiä. Yksi ääriuskovaisten jankuttama argumentti homojen syrjinnälle esimerkiksi adoptioasioissa taas on se, että homothan ovat yleensä myös pedofiileja.

Sitten kun näen aamun ruuhkassa ratikassa hyvästiksi suutelevan nais- tai miesparin, ja että heihin ei kohdistu kanssamatksutajien paheksuvia katseita, olen valmis uskomaan että meidän vapautusliikkeessä ei ole ollenkaan kysymys seksuaalisuudesta.

> Sitten kun näen aamun ruuhkassa ratikassa hyvästiksi suutelevan nais- tai miesparin, ja että
> heihin ei kohdistu kanssamatksutajien paheksuvia katseita, olen valmis uskomaan että meidän
> vapautusliikkeessä ei ole ollenkaan kysymys seksuaalisuudesta.


Minä lähestyn tätä asiaa nimenomaan tasa-arvon näkökulmasta. Minäkin haluaisin mielelläni nähdä sen päivän kun suuteleviin homo- ja lesbopareihin ei enää reagoida sen kummemmin kuin suuteleviin heteropareihinkaan. En kuitenkaan usko, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi hedelmällistä ruveta esimerkiksi juoksemaan alaosattomissa tai naimaan siellä bussissa/ratikassa. Ei ainakaan niin kauan, kun heteroillekaan ei sallita vastaavaa.

Hiukan googlattua löytyi parikin viitettä hataran pääni tueksi. New Orleansin Mardi Gras karnevaaliperinteeseen kuuluu oma "Gay Mardi Gras" -karnevaalialue hiukka "aikuisemmassa" ympäristössä in lower French Quarter. (-Näillä seutuvin näkyy myös niitä tissejä..jos kaipaa osoittelua.) New Orleansin Gay Mardi Grasilla on juuret jo vuodelta 1958 (ennen Stonewallia ja Pride kulkueita siis). Tällöin ensinmäinen "avoimesti homo" krewe (Mardi Gras organisaatio joka järjestää juhlia) nimellä "Krewe of Yuga" osallistui karnevaaliin omilla juhlilla ja paraatilla.
Mardi Gras on yksi päivä, itse karnevaali-ajan huipentuma...hmm vähän niinkuin Pride viikot huipentuu kulkueeseen? Ehkä tuo Pride on luonnostaan karnevaalia kun juuri Drag Queenit (*..no kai nuo homoja Stonewall kapinalliset olivat?) olivat ensinmäisiä jotka asettuivat vastaan?
*Kiitos kuitenkin kun "oikaisit" ajatuksiani. Pohdin tuota "karnevalisoitumista", en historiaa sinällään. Eikö Pride kuitenkin(..kuten myös Mardi Gras) juhlista Elämää?

http://www.gaymardigras.com/history.htm
http://www.glbtq.com/arts/mardi_gras.html
http://www.glbtq.com/social-sciences/new_orleans_mgk.html

Munchkin pusu -Judy-

Kaikki tama on offensive, ei kai kukaan harjoita sexia public kaikien nahtavilla heterot tai gay. Meilla on gaypride paraatissa alastomia miehia ja naisia, muka kuuluvat nudisteihin ja taydella syylla heilla on oikeus marssia ilman vaatteita. Now, siella on satojatuhansia katselijoita lapsia jne. En hyvaksy sita. Kuulin lapsen viimevuonna sanova aidilleen nahdessaan pakistani miehen alasti " silla on musta kulli ". Muuten olen tullut kasitykseen Suomessa Gay ihmiset vain harrastaa sexia, paneevat peppuun heteroiden mielesta. Kikki tietaa ei tosi. Miksi heterot ajattelevat gay miehista etta ei muuta olekkaan kuin sexi?

Kiitos vain suukosta, SaintJudy, mutta edelleenkään Pride ei pohjaudu Mardi Gras-perinteesen. Se että Mardi Grasissa on ollut mukana myös homoja ei mitenkään muuta tätä.

Ei tietenkään ei; toisto on opintojen äitihauki. Mutta itse festivuksesta/ millaiseksi se on muodostunut voinee silti vetää yhtäläisyydet? Esimerkiksi Sydneyssä ei ole Pride vaan Gay Mardi Gras...näin ja tällä nimellä vuodesta '78 kunnioittaen Stonewall perintöä.

JuhaniV kirjoitti: "Tuo elokuva oli mielestäni suunnattu homoja vastaan. En pitänyt tietenkään sellaisesta."

Voihan tuon dokumentin tulkita myös siten, että katsokaa, millaisia ihmisistä tulee, kun heitä yritetään lain voimalla saada omaksumaan heteroidentiteetti. Vanhemmalla iällä pitää saada takaisin kuviteltu menetetty nuoruus korkojen kera.

Homokulttuuria ei enää ole: homoasia teki tehtävänsä, ja paljaspersekulkueet tulivat tarpeettomiksi. Kun suvaitsevaisuus kasvoi, menetettiin kollektiivisuus HBLT ja huomattiin, että yksilöhomolla on enemmän yhteistä samalla lailla ajattelevien heteroiden, kuin samaa genderiä panevien kanssa. kuinka moni kadunhomo edes tuntee transtermistöä, saati ehtaa transihmistä? Vaikka tuntisikin, ei kukaan halua luopua omista eduistaan toisen hyväksi: Jos kollektiivin etu vaatii valtaväestön sietokyvyn venyttämistä julkisella fellaatiolla, tuntee yksilöhomo tarvetta tuomita toiminnan, sillä hän on alkanut pitää itseään enemmän keskiluokkalaisena, kuin homoyhteisöön kuuluvana. Ja miksei pitäisi? Se, joka kokee elävänsä laadukasta elämää, kun on omakotitalo, auto ja hymyilevä, samalla lailla ajatteleva naapuri vieressä, ei ole millään tavalla velvoitettu ryhtyä ajamaan tähän muottiin sopimattomien homojen asemaa: Hän liittyi, taisteli, sai sen mitä halusi, lopetti siihen. Ne joille jo saavutettu ei riitä, itkevät, mutta totuus on: Homokulttuuria ei enää ole. On vain kasa eri viiteryhmiin liittyneitä homoja, jotka kaikki haluavat vain sitä, mitä heidän viiteryhmänsä haluaa.

Jos homot eivät kykene hyväksymään toisiaan sellaisina, kuin he ovat, kuinka sitä voidaan vaatia ympärillä olijoilta? Jos homot vaativat toisiltaan pusertumista ympäröivän maailman heille antamaan lokeroon, eivät homot ole yhtään sen parempia, kuin ne piispat, jotka sanovat hyväksyvänsä homot, kunhan he eivät toimi tavalla X.

Paljasperseet? Naiminen julkisesti? Siitä sitten nyt "keskustellaan" -?

Voihan sitä valittaa vaikka mistä pilkkuvirheestä, mutta kokemukseni tästä maailmasta on, että:
käsi kädessä ihmisten edessä
on ihan hemmetisti eri asia kun kumppanini on samaa sukupuolta kuin minä.

Ja niin kauan kuin niin on, maailmassa on tälläkin saralla aika paljon parannettavaa.

(Mitään yhtä joukkoa maailman parantamisen taakse ei, tässä tapauksessa ikävä kyllä, taida saada.
Aina löytyy joku syy teilata koko ajatus.)

ChowS puhut asiaa!
Ja prekaarisilla hlbt-ihmisillä on samat ongelmat muun prekariaatin kanssa paitsi että siinä on vielä se kuuluminen vähemmistöön lisänä. Suurin ongelma Suomessa onkin tyytyväisen keskiluokan diktatuuri mutta jollei olisi niitä, jotka joutuvat joustamaan koko ajallaan, pitäisi kaikkien joustaa. Tämä keskiluokan diktatuuri johtaa siihen, että media puhuu vain keskiluokkaisesta todellisuudesta, on olemassa lähinnä vain keskiluokkaisia tapoja viettää vapaa-aikaa, on olemassa oletus omasta henkilöautosta, on olemassa oletus rahojen riittämisestä perheen ylläpitoon ja riittävään ravitsemukseen ja oletus siitä, että ns. työ on hiiren liikuttelua hiirimatolla eikä fyysistä raatamista.Käsitys keskipalkasta ja kohtuullisesta palkastakin nojaa ajatukseen kokopäiväisestä työnteosta vaikka jotkin työt ovat liian raskaita tehtäväksi kokopäiväisesti. Ei satasen juoksijalle makseta vähemmän kuin maratoonarille siksi että hänen urakkansa kestää vähemmän aikaa.

Krister kirjoitti: " Ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä ei kuitenkaan tarvitse erikseen ansaita. Homojen ei tarvitse todistaa olevansa kilttejä ja kuuliaisia, jotta heitä sitten suvaittaisiin.

Tuo on mielestäni kärjistys.

Jokaisena hetkenä konfrontaatio, yhteenotto ei ole välttämättä viisain tapa toimia, jos haluaa edistää omaa asiaansa ja etujaan. Muutama vuosi sitten kävin kipakan keskustelun amerikkalaisen gay-aktivistin kanssa homojen oikeuksista. Hän oli sitä mieltä, että he haluavat kaikki oikeudet tasa-arvoon ja heti. Ehdottamaani vaiheittaista etenemistä vaikkapa parisuhdelain kautta tasa-arvoon hän piti täysin tuomittavana. Tuloksen olemme nähneet. Asian raju ajaminen hetkellä, jolloin konservatiivit ovat olleet ylimmässä vallassa, on ollut tyhmää. Rökäletappioita on syntynyt isonkin ponnistuksen jälkeen. Esimerkkinä vaikkapa Kalifornian kirvelevä Proposition-8 äänestys. Turpaan tuli!

Amerikkalaisilla gay-tuttavillani on nyt siipi maassa monellakin tapaa. Maan talous on pahasti kuralla. Se vaikuttaa siellä myös haitallisesti homojen etujen ajamiseen.

Minusta JuhaniV sekoittaa pahoin poliittisten tavoitteiden ajamisen, ihmisarvon, tasa-arvon ja syrjimättömyyden. Ihmisarvo käsittääkseni on riippumaton siitä, kuinka hyvin yksilö tai ryhmä osaa pelata korttinsa etujaan ajaakseen.

Geschwitz, en koe asioita sillä tavoin kuin väität. Ihmisarvoa ei vähennä se, jos toimii viisaasti ja pitkäjänteisesti.

Ei ihmisarvoa vähennä sekään, että toimii harkitsemattomasti tai ei toimi ollenkaan.

Rökäletappio on joskus parempi kuin nipinnapin saatu voitto.