Muukalaiset

Jos avaruuden muukalainen tulisi lentävällä lautasella ja ilmoittaisi, että hänellä on hyvät aikomukset, niin etkö edes vähän epäröisi.
Miksi jumalan hyvyyteen pitäisi uskoa yhtään enemmän. Aivan niin, koska hän on jumala, koska hän on avaruuden muukalainen joka uhkailee ja kiristää meitä ja lupaa tuhota meidät, jos me emme tottele ja järjesti vielä vedenpaisumuksen todistaakseen sen, että on vakavissaan. Ai niin, paitsi että vedenpaisumuskin on vale, aivan niin kuin helvetintuli.

Ettekö koskaan ihmettele miksi ei tule kristuksen paluuta? Jos tämä muukalainen on olemassa niin häntä pelottaa kun meillä on nyt enemmän tulivoimaa eikä meitä voida enää pompotella.

Sen sijaan, että hän ottaisi rehellisen skaban taivaasta lankeavan tulen, tulisten vaunujen ja meikäläisten ydinohjusten ja hävittäjälentokoneiden kanssa, hän kiihottaa ja mädättää ihmiskunnan aivoja vihakirjeellään Raamatulla. Kuinka alhaista!

Tämän kirjoitinkin jo toisaanne, anteeksi toisto niille, jotka lukevat molempia palstoja:

Jos avaruuden muukalaiset haluaisivat tuhota ihmiskunnan, silloin he olisivat lähettäneet tänne Raamatun.
Reilussa välienselvittelyssä ihmiskunnan ja muukalaisten välillä olisi saattanut muukalaisia kuollakin ja loukkaantua.

Raamattu ei ole mitään muuta kuin pitkä uhkauskirje. Sen takana piilevän henkiolennon todellinen luonne paljastuu samasta kirjasta. Kun jumalan pojat eli henkiolennot yhtyivät ihmisiin, jälkikasvusta tuli julmia sortajia ja koko juttu päättyi vedenpaisumukseen. Mitä tästä tarinasta pitäisi oppia. No, itse päädemoni Jehova tekee raskaaksi naisen, tuloksena lapsi, joka aiheuttaa runsaasti sekasortoa. Lopuksi uhataan vielä koko ihmiskunnan lopulla.

Jahve tekee itse samaa mistä kieltää omia demoneitaan sitä ensin, välittämättä että edellinen kokeilu päättyi ihmiskunnan tuhoon.

Tällaista saatanallista olentoa (anteeksi, Lucifer!) pitäisi sitten rakastaa!

Kuinka voi rakastaa kun ei ole vapautta? On vain se pelko, minkä tämä salaperäinen uhkauskirje on meidän keskuuteemme luonut. Jos pelkää koko ajan, niin ei voi olla utelias, sillä uteliaisuus tarkoittaa omasta kuorestaan ulos tulemista rohkeasti. Jos ei ole utelias, ei voi oppia oikeasti tuntemaan ketään, ihmistä eikä jumalaa. Jos ei tunne ketään, ei voi rakastaa ketään.

Siksi vapauden menettäminen ja rakkaus ovat toistensa vastapooleja. Ei voi rakastaa kun on peloteltu kuoliaaksi. Kun ei voi rakastaa, elämällä ei ole oikeasti merkitystä. Kun on kuolettanut itsensä, on kuollut. Silloin avaruuden muukalaiset ovat voittaneet.

Jeesus sanoi: että jos ihminen on synnin orja, ei hän silloin ole vapaa, hän on omien himojensa ja halujensa vanki, hänen on pakko toteuttaa omia himojaan ja halujaan, hän on siis synnin orja ei hän todellakaan ole vapaa.

Rakastaa kyllä, mutta mitä rakastaa, haluaako rakastaa sitä mitä Jumala tarjoaa vai sitä mitä sielunvihollinen tarjoaa, kenen tahto on sinulle rakas, rakastatko vääryyttä , valhetta ja syntiä jota sielunvihollinen sinulle tarjoaa, vai onko Jumalan tahto sinulle rakas.

Arto T, koen sinun kirjoittelusi Ranneliikkeessä todella vastenmielisenä. Tämä on tarkoitettu keskusteluun eikä oman agendan yksipuoliseen toistamiseen. Mielestäni olet näillä kirjoituksillasi keräilemässä vain taivasbonuspisteitä. Homo kelpaa sinun yksityisen harrastuksesi välineeksi. Sinä välität lähinnä vain itsestäsi. Voisitko lopettaa?

Mitä sinä itse arvelet täällä tekeväsi, kerrot ihmisille Raamatusta omia vesitysteorioitasi ja kerrot ihmisille että he voivat vapaasti luopua Raamatun sanasta, johdat ihmisiä tahallaan harhaan ja vielä mielestäsi olet jonkin sortin uskovainen. Sinä itse olet pukenut päällesi jonkinlaisen "papin kaavun" ja haluat että täällä saa kertoa ihmisille vain sinun hyväksymiäsi mielipiteitä. Kuka välittää ihmisistä enemmän, se joka kertoo näille totuuden vai se joka kertoo ihmisille mitä nämä haluavat kuulla.

Täällä varmasti jokainen lukija tarkistaa mielessään jokaisen esittämäni faktan ja jos esitän asioita väärin joku varmasti oikaisee sen, siksi minä sanon totuuden, vaikka sen kuuleminen ei todellakaan aina ole kivaa. Ei se ole ollut sitä minullekkaan, kyllä minäkin olen elämässäni tehnyt vääriä asioita ja katunut niitä satoja kertoa. Kuitenkaan tämä ei ole sinun yksityinen leikkikenttäsi, jossa saa puhua vain ne jotka ovat samaa mieltä kuin sinä. Eli jos olen puhunut väärin, niin osoita esittämäni asiat vääriksi. Mutta ihmisten aivopeseminen virheellisellä ja väärällä tiedolla raamatusta saa minun mielestäni kyllä loppua nyt.

Arto T kirjoitti:

> "(...) hänen on pakko toteuttaa omia himojaan ja halujaan, hän on siis synnin orja ei hän todellakaan ole vapaa. "

Omien himojen ja halujen toteuttaminen on todella mukavaa ja miellyttävää. Tosin olen huomannut, että joillain on todella sairaita ja mielenvikaisia haluja, esim. itsensä kieltäminen ja mielikuvitusolentoihin uskominen. Jumala-harha on hämmästyttävän yleistä.


> "kenen tahto on sinulle rakas, rakastatko vääryyttä , valhetta ja syntiä jota sielunvihollinen sinulle tarjoaa, vai onko Jumalan tahto sinulle rakas."

Sielunvihollinen, jumala????? Haloo!!! Reality check, please!

Mistä näitä joulupukkiin uskovia aikuisia oikein sikiää?

Darling Arto T, puhuin sanomassani sinun homofobisesta käytöksestäsi, jota pidän sopimattomana, en Raamatun sisällöstä.

Arto T:n käsitys kristillisyydestä dualistisena, immanentin hyvän ja pahan välisenä taisteluna on toki mielenkiintoinen. Minusta tällaiset puheenvuorot ovat siinä mielessä hyviä, että ne polarisoivat näkemyksiä ja saavat monet muuten nihkeän neutraalisti hlbti oikeuksiin suhtautuvat ymmärtämään, missä keskustelun jakolinjat menevät ja miettimään mihin leiriin kannattaa kuulua.

Arto T:n kirjoittaman viestin numero kaksi sisältö on musta tärkeä. Kaikki haluaminen ei ole hyvää, eikä kaikkien halujen toteuttaminen hyväksi, tai oikein. Esimerkiksi otan riippuvuudet, jossa omaa tilaansa näkemätön ihminen omasta mielestään toteuttaa vapauttaan ja "rakkauttaan" jotakin kohtaan, mutta todellisuudessa on kyvytön valitsemaan toisin.

Mulle tulee montakin esimerkkiä mieleen seksuaalisuuden alalta, haluja ja mielitekoja joita voi pitää haitallisina, vaarallisina tai sairaina. Ihmisiä, jotka eivät ole pahoja, mutta joiden halut voivat aiheuttaa pahaa ja olla hallitsemattomia. Uskon että jokaisessa meissä on pimeä puoli, seksuaalisuuden kuin kaiken muunkin suhteen. Jotain, josta täysin vapautettuna voi tulla rumaa ja väärää, itsekästä.

Kysymys on siitä, miten me erotamme pahan hyvästä? Miten voi välttää sairastumasta vaikka riippuvuuteen, jonka keskeinen oire on se, ettei sairastuva tunnista ongelmaansa?

Minusta seksuaalisuuden suhteen ero on himon ja rakkauden välinen ero. Uskon terveen ihmisen omantunnon erottavan nämä motiivit toisistaan. Teolla ei sinällään ole merkitystä, rakkaudesta voidaan tehdä jotain, mikä näyttäytyy muille pöyristyttävänä, toisaalta ihminen voi tehdä jotain täysin normaalina pidettävää silkasta itsekkyydestä ja olla hyvin syntinen. Tekojen määritteleminen hyväksi tai pahaksi on inhimillisyyden kadottamista, uskonnollisen hyväksi tai pahaksi tuomittavuuden kannalta merkittävää on motiivi.

Rakkaus ei satuta. Jos oman "rakkaudellisuuden" toteuttaminen tuottaa jollekin tuskaa, motiivi ei ole pyyteetön vaan itsekäs.

Biologia takaa, että seksuaalisuus koostuu kummastakin näistä, tunteesta ja tarpeesta saada toteuttaa se.

Pora-liike sanoi, että jos avaruuden muukalaiset haluaisivat tuhota ihmiskunnan, he lähettäisivät tänne Raamatun. Hassua. Mä kirjoitin omassa luovan kirjoittamisen ryhmässäni scifi-aiheisen novellin, jossa tehtiin päin vastoin.

Syntyjen syvien juurella:

Ajatellaan, että olisimme nyt tilanteessa, jossa maailman tuhoutuminen on varmaa. Ainut keino pelastaa ihmislaji olisi lähettää muutama lisääntymiskykyinen yksilö raketilla halki avaruuden, toiveena että joskus, ehkä pitkänkin ajan päästä, monen sukupolven vaihduttua, he löytävät paikan jossa elää. Millaisia ohjeita antaisit heille mukaan, jotta mahdollisimman hyvin voisit taata ihmislajin säilymisen?

Ohjeet lisääntymisestä ja hygieniasta. Sopivasta ja sopimattomasta ravinnosta. Lakeja suojaamaan heitä itseltään ja toisiltaan, takaamaan jälkikasvu ja jälkikasvun selviytyminen. Syntyisi lakikokoelma. Ja koska ihmiset ovat ihmisiä, ja aika luo kulttuureja ja ääri-ilmiöitä, lakikokoelmaan liitettäisiin toinenkin osa. Siinä neuvottaisiin, miten laki ei ole tärkein, sillä sen kirjaimen vahtiminenkin voi johtaa tuhoon. Osa, jossa puhuttaisiin anteeksiannosta, yhteisöllisyydestä, tulevaisuudesta, uudesta elämästä ja pelastuksesta. Suuresta suunnitelmasta, ja siitä, miten se saattaa tuhoutua.

Minusta on alkanut tuntua siltä, että Pelsepuupi, jos sellainen olisi olemassa, lähettää homppleleiden kiusaksi määrävälein näitä "sanan saattajia". Heillä oman käsityksensä mukaan on hallussaan se oikea tieto. Näiden tehtäväksi on annettu tunkea tuo tieto homon tajuntaan halusipa tämä sitä eli ei, piittaamatta pätkääkään siitä, miltä kohteesta tuntuu. Siis täydellinen empatia-vaje. Arto T on mielestäni yksi mainio todiste tälle minun pelsepuupi-teorialleni.

Niin kauan kuin nämä pelsepuupin lähettiläät jauhavat sanomaansa näillä keskustelupalstoilla, homma on vain ärsyttävää. Vaaralliseksi meno muuttuu, kun he vaativat ja onnistuvatkin taivuttelemaan esimerkiksi lainsäätäjät omalle kannalleen.

Tämä näkemys, että minulla ja minun yhteisölläni (esim. kirkolla tai uskonlahkolla) on hallussa moraalinen totuus ja että sitä ei pidä noudattaman vain minun itseni ja yhteisöni jäsenten, vaan kaikkien muidenkin, koko yhteiskunnan, ja lain ja erilaisten sanktioiden voimalla, on vallinnut eri aikoina. Suomessa esimerkiksi salavuoteus, esiaviolliset suhteet olivat rangaistavia vielä 1920-luvulle asti, ja haureus, avioliiton ulkopuoliset suhteet, 1940-luvun loppuun (ainakin teoriassa, lain kirjaimen mukaan). Moderneissa, sekulaarisissa yhteiskunnissa kuitenkin moraali jätetään yksilöiden tai yhteisöjen omaksi asiaksi: siihen ei tule valtiovallan puuttua ja erilaisia näkemyksiä on siedettävä.

Jopa katolinen kirkko hyväksyi tämän lähtökohdan Vatikaanin II kirkolliskokouksessa Johannes xxiii johdolla, vaikka myöhemmät paavit vetävätkin eri linjaa. Yhdysvalloissa uskonnon vapauden takaaminen perinteisesti merkitsi myös sekulaarisuutta ja valtiovallan puuttumattomuutta moraaliin, tietyissä rajoissa. Kirkollisten yhteisöjen llinjan muuttuminen on tullut näkyviin mm. Yhdysvalloissa, missä sekä katoliset piispat että paikalliset kirkot, kuten mormonit, ovat lähteneet vaatimaan koko yhteiskunnan alistumista heidän määrittelemäänsä moraaliin ja kampanjoimaan aktiivisesti sen puolesta, esimerkiksi Kalifornian ja muiden osavaltuioiden homoliittoja koskevassa lainsäädännössä, Yhdysvalloissa pelsepuupin lähettettiläät ovat olleet menestyksekkäitä, Euroopassa ehkä käy toisin.

Tuohon toivoisi, että jokainen kirkon jäsen näkisi tuon kristerin vastauksen, selviäisi heti mihin ja minkälaisiin arvoihin liikkeenne oikeasti pyrkii. Loppuisi se turha sumutus millä on yritetty ajaa esim. homoavioliiton hyväksymistä kirkon sisällä, kun nyt tiedettäisiin oikeasti mistä on kysymys.

Nyt ainakin minulla heittää lukemisen ymmärtäminen täyttä volttia (Volttia?). Mitä erityisesti mahtaa Arto T tarkoittaa tuossa Kristerin puheenvuorossa? Eli mihin tämä "liikkeemme" siis oikeasti pyrkii?

Kun kirjoitan omalla nimelläni, esitän omia mielipiteitäni; jos toimin jonkun järjestön, viraston tms. nimissä, ilmoitan sen kyllä. Turha kuvitella, että on mitään yhtenäistä homoliikettä, vaikka esimerkiksi Yhdysvalloissa niin katoliset kuin evankeliset piirit mielellään tekevätkin propagandaa 'homoagendasta', jota ajaa jokin mystinen salaliitto.

Tämän 'homosalaliiton' väitetään vainoavan kristittyjä ja muita uskovaisia ja kaventavan heidän uskonnon vapauttaan. Englannissa katoliset johtajat ovat valittaneet, että uusi ehdotus opettajien käyttäytymiskoodista ei enää anna uskovaisille opettajille mahdollisuutta tuomita homoseksuaaleja yms. oppilaita, mikä rajoitta näiden opettajien uskonvapautta.

Kuitenkin useimmat homoaktivistit, minä mukaan luettuna, haluavat taata uskonvapauden niin hetero- kuin homouskovaisille. Itse olen monissa keskusteluissa puolustanut kristittyjen ja muslimien oikeutta uskoonsa ja sen kunnioittamista. Erilaisuuden ja erilaisten arvojen hyväksyminen ja ihmisten kunnioitus nimen omaan erottaa 'homoliikkeen' äärimuslimein, evankelisen tai katolisten propagandasta.

Niin, viitaten Kesäpojan ajatuksiin viestissä 8, Arto T ja muut homouden vastustajat kai ajattelevat homouden olevan silkkaa himoa ja addiktiota. Ei, kuten itse ajattelen, ovi rakkauteen ja toisen ihmisen syvälliseen kohtaamiseen, mahdollisuus ottaa vastaan ja antaa ihan oikeaa rakkautta ja päästä sillä lailla myös lähemmäs Jumalaa.

En tiedä Arto T:n taustoista. Onko hänellä homomenneisyys? Puhuuko hän itsestään puhuessaan himojen ja halujen vankina olemisesta? Vai tuomitseeko hän asian täysin ulkopuolelta?

Ensinnäkin sanoisin tuohon suvaitsevaisuus ajatukseen, että tuo suvaitsevaisuus ja toisten näkemysten kunnioittaminen tuntuu toimivan tasan tarkkaan siihen pisteeseen asti, kun sillä voidaan itselle vaatia jotain etuisuuksia, mutta kun tullaan tilanteeseen että pitäisi aidosti hyväksyä erilaisuutta, esim. teidän nyt uskovaisten pyrkimystä elää Raamatun sanan mukaan, suvaitsevaisuus loppuu siihen paikkaan. Hyvänä esimerkkinä on nämä juhani v esitykset tällä palstalla joissa hän suureen ääneen tuomitsee toisenlaisen elämänkatsomuksen omaavat ihmiset.

Omalta identiteetiltäni olen ennen kaikkea uskovainen, joka pyrkii omassa elämässään elämään Raamatun sanan mukaan. Minua tässä syytetään homofoobikoksi, mutta minun näkemyksen mukaan se on vain yksi asia monen muun joukossa. Minun näkemykseni mukaan kaikki ihmiset ovat pohjimmiltasan samanlaisia ja syntiin kovasti taipuvaisia. Eli käsitykseni mukaan ihmisen perusluonne on kaikenlaiseen syntiin kovasti taipuvainen , kun se vapaasti saa toteuttaa kaikkia mielitekojaan. Siis jokaisella meistä ihmisistä on kova taipumus olla omien himojen ja halujen orja.

Valitettavasti minä en ole ihan samaa mieltä tuosta rakkaus asiasta, sanoisin että monissakaan tapauksissa tällä seksuaalisella kanssakäymisellä ei ole hirveän paljon tekemistä rakkauden kanssa, vaan paremminkin puhtaan itsekkyyden kanssa, mutta se on minun mielipiteeni. Homoliittojen vastukseni johtuu kuitenkin pyrkimyksestä elää Raamatun sanan mukaan ja Raamatun sanan mukaan ne eivät ole Jumalan tahdon mukainen asia.

Kun krister tässä edellä ottaa yksilön oikeudeksi määritellä omat moraaliarvonsa, niin ihminen nostaa siinä samalla myös itsensä jumalan asemaan, hän katsoo olevansa kuin jumala jolla on oikeus päättää mikä on oikein ja mikä väärin, näin toki ihminen on aina tehnyt, mutta tämä ei ole Jumalan tarkoittama tie, eikä vie ihmistä Jumalan luokse. jumala pyytää meitä luottamaan Hänen arvostelukykyynsä, siihen että hän tietää mikä meille on parasta, mutta tätähän me usko, vaan kuljemme omaa tietämme, joskus myöhemmin ehkä ihmetellen miksi kaikki kuitenkin meni pieleen.

Arto T kirjoitti: "Omalta identiteetiltäni olen ennen kaikkea uskovainen, joka pyrkii omassa elämässään elämään Raamatun sanan mukaan.
---
Homoliittojen vastukseni johtuu kuitenkin pyrkimyksestä elää Raamatun sanan mukaan..."

Arto T, onko joku tällä foorumilla tai muualla vaatimassa sinua menemään homoliittoon?

Hei Arto T,

Olen itse uskova ja lesbo eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että pyrit elämään Raamatun mukaan. Sinulla on siihen täysi oikeus niin kauan kuin et vahingoita muita. Itsekin kunnioitan Raamattua ja pyrin elämään sen ohjeitten mukaan, mutta käsityksemme siitä, mitä tällainen elämä on, varmasti eroavat toisistaan. Kummallakin meillä on oikeus käsityksiimme.

Monissa tapauksissa seksuaalisella kanssakäymisellä ei varmastikaan ole tekemistä rakkauden, vaan pelkkien himojen ja itsekkyyden kanssa. Tämä pätee niin hetero- kuin homosuhteisiin. Monissa tapauksissa seksi ja seksuaalisuus on rakkauden ilmentymää. Tämäkin pätee niin homo- kuin heterosuhteisiin. Omalla kohdallani koen kumppanini Jumalan minulle antamana lahjana ja seksielämämme osaksi tätä rakkautta. Otan oman lesbouteni lahjana Jumalalta: tällaiseksi hän on minut luonut ja tätä kautta hän elämääni tuo sitä kaikkein tärkeintä ja olennaisinta: rakkautta, kuten sitä 1. Korinttolaiskirjeen 13. luvussa kuvataan.

Mutta tämä on minun elämääni ja minun näkökulmani itseeni, rakkauteen ja Jumalaan. Sinulla on omasi. Voin yrittää ymmärtää, ja olen yrittänytkin ymmärtää, ihmisiä, jotka jakavat sinun näkemyksesi, ja jotkut sinun laillasi ajattelevat ovat pyrkineet ymmärtämään minun näkökulmaani. On aina rikastuttavaa ja opettavaista kohdata toinen ihminen ja yrittää ymmärtää ja kuunnella ilman että demonisoi tai vähättelee. Molemmin puolin.

Arto T:lle muutama kysymys ja pohdiskeltava näkökulma, johon toivon vastauksia.

- Tasa-arvon vaatiminen ei ole etuisuuksien vaatimista. Jos vaadittaisiin erioikeuksia, niin asia olisi toinen. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat toivovat itselleen samoja oikeuksia järjestää elämäänsä kuin muillakin on. Ymmärrätkö eron?

- Kukaan ei ole estänyt tai ole estämässä oman elämäsi elämistä ns. Raamatun sanan mukaan. Se, että enemmän tai vähemmän kyseenalaisilla keinoilla vaaditaan kanssaihmisiä elämään ns. Raamatun sanan mukaisesti on eri asia. Ymmärrätkö eron?

- Mihin perustuu mielipiteesi "rakkaus asiassa" ja etenkin siinä kun väität, että "monissakaan tapauksissa tällä seksuaalisella kanssakäymisellä ei ole hirveän paljon tekemistä rakkauden kanssa, vaan paremminkin puhtaan itsekkyyden kanssa"? Tietämättömyyteen? Ennakkoluuloihin?

Ns. Raamatun sanassa ei puhuta homoliitoista tai homoseksuaalisuudestakaan, joten ei ole olemassa suoraa ilmoitusta siitä, ovatko ne Jumalan ns. tahdon mukainen asia. Rakkauden merkityksen korostuminen Raamatussa kuitenkin voisi antaa vihjeitä siihen suuntaan, että kahden samaa sukupuolta olevan välinen rakkaus ja näiden sitoutuminen toisiinsa olisi hyvä asia.

Tässä keskustelussa on valitettavaa se että Suomen kieli tuntee vain yhden rakkaus sanan, ja niin pahasti inflaation kärsimyttä sanaa on muutoin vaikea löytääkään, kun taas esim. Raamatun alkukielissä "kreikka" rakkkaudellekkin oli kolme eri sanaa. Voisi sanoa että se mikä nykyyhteiskunnan käsityksen mukaan on rakkautta (vapaa seksuaalisuus), ei Raamatun maailmassa edes ollut sitä. Vaan paremminkin haureutta jne.

Raamatun kirjoituksissa kahden samaa sukupuolta olevan ihmisen seksuaalinen kanssakäyminen on hyvin jyrkästi tuomittu, esim. Raamatun uuden testamentin Juudaan kirjeen lukemalla voi todeta asian. Yksi syy miksi täällä kirjoitan on se että täällä on annettu ihmisille väärää tietoa siitä mitä Raamattuun on kirjoitettu, Kyse on suojareaktiosta, ihminen ei kestä sitä ajatusta että hänen elämässään olisi jotain vialla ja luonut siksi itselleen valheen illuusion, jotta pystyisi elämään asian kanssa. Eli ihminen on luonut toivekuvan itselleen siitä, että Raamatussa lukisikin jotain sellaista, että minun elämässäni ei sittenkään olisi mitään vikaa, jotta voisi elää asian kanssa tai sitten uskottelee että raamatun sana onkin jo vanhentunut, ettei minun tarvitsisi sitä enää noudattaa.

Siinä kuitenkin vastustan tätä liikeettänne, että te olette tästä suojareaktiosta kehittäneet ajatuksen että Raamattu hyväksyy elämäntapanne, vaikka siellä selvästi toisin lukeekin ja tehneet siitä tavallaan opin, jota on toistettu edestakaisin liikeeen edustajien toimesta, kunnes kaikki ovat alkaneet uskoa ja ajatusta on lähdetty levittämään liikkeen ulkopuolelle esim. mediassa suureen ääneen ja esim. kirkon piirissä. Siten on tultu tilanteeseen että asialla joka ei ole totta, vaaditaan ja käsketään muita ihmisiä ja yhteisöjä muuttamaan omia Raamatun opetuksen periaatteitaan.

Hyvä Arto T, Jeesus ei lukemieni arvioiden mukaan osannut kreikkaa, joten spekulointi kreikan kielen ja suomen kielen eroilla on tässä yhteydessä hedelmätöntä myös sellaisen ihmisen kannalta, joka aidosti haluaa elää Jeesuksen opetusten mukaan.

Minulle on herttaisen yhdentekevää, mitä mieltä joku tavallinen tallaaja, jota mikään uskonto ei edes jumaluudeksi väitä, on ehkä ollut 2000 vuotta sitten omana aikanaan ihmisten välillä vallinneista suhteista. Mutta jos tällaisia mielipiteitä halutaan tuputtaa vaikkapa Suomen valtauskonnon luterilaisuuden perusopinkappaleiksi, joita myös muiden kuin luterilaisten tulisi arkielämässään noudattaa, aletaan olla jo pahasti hakoteillä. Nykyaikana ihmissuhteita arvioidaan nyky-yhteiskunnan, nykyisen tietämyksen ja ihmisten sivistystason mukaisilla mittareilla. Jos joku silti haluaa etsiä elämänohjeita suurennuslasilla ikivanhoista kirjoituksista, hän niin vapaasti tehköön, mutta vain ohjeiden saamiseksi omaa elämäänsä varten, ei muiden.

Mihin muuten perustuu mielipiteesi, että "nykyyhteiskunnan käsityksen mukaan" rakkaus olisi yhtä kuin vapaa seksuaalisuus? Minulla nyky-yhteiskunnan jäsenenä ainakin on rakkaudesta täysin erilainen käsitys.

Mistä mahtaa kummuta suuri ahdistuksesi muiden ihmisten seksikäyttäytymisestä? Päättelen että henkilökohtaisista ongelmista ja tietämättömyydestä sekä kyvyttömyydestä arvioida ennakkoluulottomasti niin pelottavaa mörköä kuin homoseksuaalinen rakkaus.

Toivon, että pääset vielä joskus tasapainoon näiden pelkojesi ja pakkomielteidesi kanssa, opit elämään ja ennen kaikkea antamaan muiden elää.

Ehkäpä kreikan kielen erilaisia "rakkauksia" ilmaisevat sanat keinotekoisesti karsinoivat liikaa? Ehkäpä kreikan kielessäkään ei ollut kylliksi sanoja erilaisille "rakkauksille". Rakkauden tulkitseminen jää mielestäni aika ohueksi jos sen olemusta ja luonnetta yrittää selvittää pelkkien sanojen kautta.

Arto T; Sinulle tuntuu olevan kovin tärkeä pilkkoa "rakkautta" muinaiseen kreikkalaiseen ajatteluun perustuviin muotoihin. Sen sijaan surutta sekoittelet ajatuksia "vapaasta seksuaalisuudesta", "rakkaudesta", "haureudesta" jne. Olet valmis niputtamaan hyvinkin erilaisia asioita yhteen tai erottamaan asioita toisistaan heppoisinkin perustein - ehkä tietämättömyytesi tai ennakkoluulojesi vuoksi?

Intohimo ja "seksuaalinen kanssakäyminen" (kahden samaa sukupuolta olevan ihmisen välillä) on käsittääkseni asia, jota Raamatun teksteihin vedoten kavahdat.

Mutta entä läheisyys ja toiselle omistautumien? Miten suhtaudut näihin kahteen asiaan, jos ne toteutuvat kahden samaa sukupuolta olevan välillä?

Arto T, kuulostaa hieman paranoidiselta tuo ajatus liikkeestä, jossa levitetään valheellista informaatiota ja saadaan näin ihmisiä sumutettua. Ihan piispojakin siis ovat homoliikkeen jäsenet saaneet harhautettua Raamatun sisällön suhteen...luulen, että esim. Kuopion piispa Riekkinen kokisi tällaisen ajatuksen älyään, uskoaan ja teologista oppineisuuttaan vähätteleväksi.

Jos itse seuraisit Raamattua ihan kirjaimellisesti, et istuisi vain täällä kirjoittamassa, vaan tappaisit homoja, kuten myös avionrikkojia ja raiskausten (liian hiljaa huutaneita) uhreja. Raamattuun on meillä jokaisella mahdollisuus tutustua ja tehdä omat päätelmämme siitä, mitä kirjassa sanotaan. Jos haluaa päästä helpommalla, dosentti Kari Kuula on kirjoittanut tutkielman Raamatun viittauksista homoseksuaaliseen käytökseen. Se löytyy osoitteesta http://kotisivukone.fi/files/karikuula.kotisivukone.com/tiedostot/raamattu_ja_homoseksuaalisuus.pdf

Suomen rakkaus-termille on kreikassa enemmän vastineita kuin kolme. 1. Korinttolaiskirjeen kuuluisassa rakkaus-kohdassa käytetään termiä agape, jumalallinen rakkaus. Eros on aistillista ja hurmoksellista rakkautta, fileo sydämellistä, huolehtivaa rakkautta, filanthropia ihmisrakkautta, stergo esim. vanhempien ja lasten välistä rakkautta.

Itse koen, että mikä tahansa rakkauden muoto voi avata sydämemme Jumalalle ja olla jumalallista. Sen lisäksi suurin osa meistä tarvitsee toisen ihmisen syliä, läheisyyttä, hellyyttä ja huolenpitoa ja on aika julmaa kieltää tällainen homoilta. Itseltäänkin.

#Ihan piispojakin siis ovat homoliikkeen jäsenet saaneet harhautettua Raamatun sisällön suhteen#

-Valitettavasti se että ihmisellä on jokin titteli, ei ole takuu oikeista johtopäätöksistä Raamatun sisällöstä. Eli raamattu sanoo näin:

Room. 1
26 Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, 27 ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan.
28 Koska he eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatusten valtaan, tekemään sellaista mikä ei sovi.

-Valitettavasti esim. tässäkin kohdassa hyvin selvästi sanotaan, että kahden samaa sukupuolta olevan ihmisen seksuaalinen kanssakäyminen ei ole Jumalan tahdon mukainen asia ja luulen että Riekkinenkin tietää että tässä lukee näin, mutta hän ei uskalla pitää tästä kohdasta kiinni. Kirkkohan on hinnalla millä hyvänsä halunnut olla kansankirkko, jossa ovet ovat avoimet ja katto korkealla ja se on lähtenyt kompromissien tielle, se on ajatellut että jos Raamatusta tehdään vähän kompromissejä niin kaikki ovat tyytyväisiä ja pysyvät kirkon jäseninä, kuitenkin kopromissi on johtanut hetken päästä taas vain uusiin kompromisseihin ja on tultu nykytilanteeseen, jossa totaalisesti musta on muutettu valkoiseksi ja jopa selvästi Raamatun kirjoitusten mukaan Jumalan tahdon vastaisille asioille julistetaan Jumalan siunausta. Tämä ei ole kuitenkaan ihmisiä tyydyttänyt, vaan ovat eronneet silti kirkosta, mitäpä kirkolla olisi annettavaa kun kaikkeen on jo lupa saatu. Kirkko on siis itsessään toteuttanut Raamatun sanan.

Matt 5
13 "Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa.

#Jos itse seuraisit Raamattua ihan kirjaimellisesti, et istuisi vain täällä kirjoittamassa, vaan tappaisit homoja, kuten myös avionrikkojia ja raiskausten (liian hiljaa huutaneita) uhreja#

-Koska tunnet raamattua noinkin paljon, tiedät varmaankin myös sen että ns. uuden liiton aikaan ei kuulunut Mooseksen lain noudattaminen. Tämä on selvästi raamattuun kirjoitettu eli tuo on tahallista Raamatun sisällöstä tietämättömien ihmisten harhaanjohtamista.

#Itse koen, että mikä tahansa rakkauden muoto voi avata sydämemme Jumalalle ja olla jumalallista. Sen lisäksi suurin osa meistä tarvitsee toisen ihmisen syliä, läheisyyttä, hellyyttä ja huolenpitoa ja on aika julmaa kieltää tällainen homoilta.#

Jos kysytään yksilöiltä, näkevätkö he mitään väärää omassa toiminnassaan, niin aika harva myöntäisi, vankilatkin ovat täynnä ihan syyttömiä ihmisiä. Raamatussa ei ole annettu lupaa haureuden harjoittamiseen, vaikka kuinka hyviä syitä keksisi. Jeesus sanoi syntiselle naiselle, mene äläkä enää syntiä tee.

Arto T, luulin että otat kirjaimellisesti myös Jeesuksen sanat lain noudattamisesta ja toteuttamisesta. "Älkää luulko, että olen tullut lakia ja profeettoja kumoamaan" jne...

No, ilmeisesti sinullakin on Raamatunkohtia, joita et ota kirjaimellisesti.

Siteeraamassasi Roomalaiskirjeessä "häpeälliset himot" samaa sukupuolta kohtaan syntyvät valheen vaihtamisesta totuuteen ja siitä, että hylätään Jumala. Oma elämänkumppania kohtaan tuntemani rakkaus (johon kyllä, kiitos Luojan, liittyy myös seksuaalista halua niin kuin olen käsittänyt myös heteroseksuaalisissa parisuhteissa kumppanien välillä olevan), ei ole kuitenkaan syntynyt mistään tällaisesta. En ole hylännyt Jumalaa enkä vaihtanut totuutta valheeseen.

Väärin olen kyllä tehnyt puheissani ja teoissani monta kertaa elämäni aikana ja tuntenut asiasta syyllisyyttä. Vankiloissa on varmasti paljon ihmisiä, jotka eivät rikoksista kiinni jäätyäänkään kykene tuntemaan syyllisyyttä tai empatiaa. Tällainen tunne-elämän vammaisuus liittyy tiettyihin persoonallisuushäiriöihin, ja vankien keskuudessa ne ovat yleisiä. Turha vetää yhtäläisyyksiä tällaisen ja homouden välille kuitenkaan.

Hyvää pyhäpäivää sinullekin, Arto T.

Arto T, HOOSIANNAAAA sun heiluvillesi!

Muuten Jeesus on saapunut Vantaan Kaivokselan Teboilin huoltoasemalle: Pehmoharjapesu CHRIST.

Arto T 20 / 26
06.03.2009, 14:50 "Tässä keskustelussa on valitettavaa se että Suomen kieli tuntee vain yhden rakkaus sanan, ja niin pahasti inflaation kärsimyttä sanaa on muutoin vaikea löytääkään, kun taas esim. Raamatun alkukielissä "kreikka" rakkkaudellekkin oli kolme eri sanaa."

Tulee periaatteessa sama rajoitus, kuin Koraanin kanssa, jota ei voi ymmärtää ellei osaa arabiaa.
Sen sinun "jumalasi" ei olisi pitänyt mennä sotkemaan ihmisten kieliä Babylonissa kun sen seurauksena on sitten se, ettei kukaan ymmärrä hänen käyttämäänsä kieltä (muuten kuin sellaisten tulkitsijoiden kautta joiden tarkoitusperiä meillä on täysi vapaus kritisoida).

"Voisi sanoa että se mikä nykyyhteiskunnan käsityksen mukaan on rakkautta (vapaa seksuaalisuus), ei Raamatun maailmassa edes ollut sitä. Vaan paremminkin haureutta jne."

Nyt ei kuitenkaan eletä antiikissa.

"Raamatun kirjoituksissa kahden samaa sukupuolta olevan ihmisen seksuaalinen kanssakäyminen on hyvin jyrkästi tuomittu"

Joo, niin on varmasti mielisairaan puheissakin, mutta miksi minun pitäisi välittää toisen mielenterveyden ongelmista muuten kuin huolestuneena lähimmäisenä. Ei pidä mennä harhoihin mukaan.

"täällä on annettu ihmisille väärää tietoa siitä mitä Raamattuun on kirjoitettu, Kyse on suojareaktiosta, ihminen ei kestä sitä ajatusta että hänen elämässään olisi jotain vialla ja luonut siksi itselleen valheen illuusion, jotta pystyisi elämään asian kanssa. Eli ihminen on luonut toivekuvan itselleen siitä, että Raamatussa lukisikin jotain sellaista, että minun elämässäni ei sittenkään olisi mitään vikaa, jotta voisi elää asian kanssa tai sitten uskottelee että raamatun sana onkin jo vanhentunut, ettei minun tarvitsisi sitä enää noudattaa. "

Tai sitten uskottelee, että Raamatun houreilla on jokin todellisuuspohja. Come on, ei auringon kulku pysähdy taivaalla, eivätkä kuolleet lähde käppäilemään muistohaudoista Jerusalemiin näyttäytyen monelle joista kenellkään ei ollut kynää käsillä! Nämä ovat ihan hullun houreita! Ja sinä uskot niihin koska sinä uskot johonkin auktoriteettiin!
Onko sinulle liian rankka pala uskoa, että sinä elät harhoissa ja kuvitelmissa ja että olet hieman vinksahtanut? Se on paljon parempi vaihtoehto kuin että olisit ihan oikeasti lukenut kaikki mielettömyydet Raamatusta ja huijaisit meitä sillä silkkaa pahuuttasi!

Katkaise henkinen napanuora ja myönnä, että jos me emme ole maailmankaikkeudessa yksin ja vastuussa, niin ainakin yliluonnollinen olento on tehnyt hirveän epävakuuttavan työn ilmoittaessaan itsensä Raamatussa!

"kehittäneet ajatuksen että Raamattu hyväksyy elämäntapanne, vaikka siellä selvästi toisin lukeekin ja tehneet siitä tavallaan opin, jota on toistettu edestakaisin liikeeen edustajien toimesta, kunnes kaikki ovat alkaneet uskoa ja ajatusta on lähdetty levittämään liikkeen ulkopuolelle esim. mediassa suureen ääneen ja esim. kirkon piirissä. Siten on tultu tilanteeseen että asialla joka ei ole totta, vaaditaan ja käsketään muita ihmisiä ja yhteisöjä muuttamaan omia Raamatun opetuksen periaatteitaan."

Niin, paljon parempi olisi paljastaa Raamattu hölynpölyksi. Se, että lähdetään keskustelemaan antiikin harhoista on jo myönnytys itsessään.

Uskovaisuus on mielenterveysongelma.

Jukka kirjoitti: "Uskovaisuus on mielenterveysongelma."

No ei uskovaisuus itsessään, mutta jos ottaa Raamatun sadut kirjaimellisina totuuksina niin on mielenterveysongelmainen tai sitten ei ole lukenut Raamattua kokonaan eikä ajatuksen kanssa. Jotkut tosin ratkaisevat asian niin, että uskovat litteään maahan, mitä on aika vaikea perustella jos on ikinä matkustanut lentokoneella.

Minä itse tulin siihen tulokseen, että ainoa tapa, millä Raamattu voi olla totta on litteä maa, jota aurinko kiertää, jolloin lakkasin uskomasta Raamattuun.

SEN SIJAAN esimerkiksi eilisessä Jerry Halloweenissa oli homo, joka esitti että eksistentiaaliset kysymykset muodostavat keskeisen syyn sille, miksi hän on ylipäätään hengissä ja olemassa. Erityisesti hän etsi vastausta kysymykseen miksi "tuntematon jumala" sallii pahuutta. Hänellä on täysin järkevä syy etsinnöilleen ja pohdinnoilleen, ikävä kyllä se pääasiallisin areena missä tällaisia pohdintoja käydään tuppaa olemaan fundamentalististen heteroiden mieheittämä ja omima, heteroiden, joilla on jo entuudestaan elämälle tarkoitus suvun, lasten ja menestyksen muodossa (nämä olivat ainakin Raamatun Jobille tärkeitä).

On siis yksi ryhmittymä, joka harrastaa agressiivista "kirkonvaltausta" vaikka itse on hengellisessä paratiisissa ja yltäkylläisyydessä, pahan orjan tavoin he lyövät orjatovereitaan.

Kehottaisin jättämään sen areenan suosiolla uskovaisille. Järjestäytyneellä uskonnolla ei ole mitään tarjottavaa muuta kuin lämmin tila silloin kun olet elossa ja kylmä sitten kun et ole.

Minua taas huvittaisi tietää, mikä on Arto T:n (ja muitten Raamatun oikean tulkinnan julistajien) tarjoama strategia synnintuntoon heräävälle homolle. No, pitää varmastikin lopettaa se pusikossa tuntemattomien naiminen, jos yksilöllä tällaisia harrastuksia on. Selvä pyy. Pitää lopettaa seksin harrastaminen samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa. Ok. Mutta saako kuitenkin vielä asua yhdessä ja olla ystävä? Saako nukkua samassa sängyssä, vaikkei enää ole seksielämää? Saako halata ja olla muuten toisen fyysisessä läheisyydessä?

No, ehkä tällaisiin kysymyksiin on vaikea yleisellä tasolla vastata, mutta otetaan esimerkki:

Pirkko on elänyt kymmenen vuotta saman naisen kanssa, rekisteröinyt parisuhteensa, saanut jonkun hairahtuneen papinkin siunaamaan suhteensa. Pirkolla ja hänen kumppanillaan on kaksi keinohedelmöityksellä alkunsa saanutta lasta, jotka on yhdessä kasvatettu. Sitten Pirkko tulee uskoon. Siis oikeaan uskoon, jossa tulkitaan Raamattua oikein. Hän lukee Ranneliikkeen palstalta Arto T-nimisen kirjoittajan viestejä, tutkii homoutta käsitteleviä Raamatunkohtia ja tajuaa yhtäkkiä elävänsä Jumalan tahdon vastaista elämää. Miten Pirkon pitää elämänsä järjestää? Saako hän elää kuin ennenkin, vain sillä erotuksella että seksielämää (joka lasten kanssa valvottujen öitten takia on muutenkin niukahkoa) ei enää ole? Vai pitääkö muuttaa erilleen, pysytellä mahdollisimman kaukana syntiin (=seksiin ja sateenkaariperhe-elämään) houkuttelevasta puolisosta, vaikka lapset siitä kärsisivätkin? Millaisia neuvoja Arto T antaisi Pirkolle?

Ja suositteleeko Arto T homoille selibaattia vai heteroseksuaalista suhdetta (asianmukaisten eheytysterapioiden jälkeen)?

Näköjään tämä keskustelu meni nyt aika lailla pilkkaamiseksi ja pelleilyksi, jos kuitenkin joukossa on vakavahenkisempiäkin lukijoita, niin haluan laittaa tähän loppuun nämä Jeesuksen sanat mietittäväksi, jotta ne jotka oikeasti välittävät ymmärtäisivät kuinka vakavasta asiasta tässä on kyse.

Matt. 13
Kylväjä
1 Samana päivänä Jeesus lähti ulos, meni järven rantaan ja asettui istumaan. 2 Hänen ympärilleen kokoontui silloin niin suuri joukko ihmisiä, että hänen oli siirryttävä veneeseen. Hän istui veneessä ja väkijoukko seisoi rannalla, 3 ja hän puhui heille pitkään vertauksin.

Hän sanoi: "Mies lähti kylvämään. 4 Ja kun hän kylvi, osa siemenestä putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät jyvät. 5 Osa putosi kallioiseen paikkaan, missä jyville ei ollut paljon maata. Ne nousivat kohta oraalle, koska maata ei ollut syvälti, 6 mutta auringon noustua oraat helteessä kuivettuivat, koska niillä ei ollut juurta. 7 Osa taas putosi ohdakkeisiin, ja ohdakkeet kasvoivat ja tukahduttivat oraan. 8 Mutta osa jyvistä putosi hyvään maahan ja antoi sadon, mikä sata, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä jyvää. 9 Jolla on korvat, se kuulkoon!"



Kylväjävertauksen selitys
18 "Kuulkaa siis, mitä vertaus kylväjästä tarkoittaa. 19 Aina kun joku kuulee sanoman valtakunnasta eikä ymmärrä sitä, tulee Paholainen ja sieppaa pois sen, mikä hänen sydämeensä on kylvetty. Tätä tarkoittaa tien oheen kylvetty siemen. 20 Kylvö kallioiseen paikkaan kuvaa sitä, joka sanoman kuullessaan heti ottaa sen iloiten vastaan 21 mutta joka kestää vain hetken, koska häneltä puuttuvat juuret. Kun tulee ahdinko tai vaino sanan tähden, hän luopuu kohta. 22 Kylvö ohdakkeisiin tarkoittaa ihmistä, joka kuulee sanan mutta jossa sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden viettelys tukahduttavat sen. 23 Mutta kylvö hyvään maahan kuvaa ihmistä, joka kuulee sanan ja ymmärtää sen. Nämä ihmiset tuottavat satoa: kuka sata, kuka kuusikymmentä, kuka kolmekymmentä jyvää."


Vehnä ja rikkavilja
24 Jeesus esitti heille toisen vertauksen taivasten valtakunnasta: "Mies kylvi peltoonsa hyvää siementä. 25 Mutta kun kaikki nukkuivat, hänen vihamiehensä tuli, kylvi vehnän sekaan rikkaviljaa ja meni pois. 26 Kun vilja nousi oraalle ja alkoi tehdä tähkää, rikkaviljakin tuli näkyviin. 27 Työmiehet menivät silloin isäntänsä luo ja sanoivat hänelle: 'Herra, etkö sinä kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen on tullut rikkaviljaa?' 28 Isäntä sanoi heille: 'Se on vihamieheni työtä.' Miehet kysyivät silloin häneltä: 'Tahdotko, että menemme kitkemään sen pois?' 29 'En', hän vastasi, 'te voitte rikkaviljaa kootessanne nyhtää sen mukana vehnääkin. 30 Antakaa niiden kasvaa yhdessä elonkorjuuseen asti. Kun sen aika tulee, minä sanon korjuuväelle: Kootkaa ensin rikkavilja ja sitokaa se kimpuiksi, että se poltettaisiin. Mutta vehnä korjatkaa aittaani.'"

Ennemmin tämä meni taas siihen, ettei Arto T osallistu keskusteluun kertomalla omin sanoin käsityksiään taikka ota kantaa hänelle esitettyihin kysymyksiin.

Arto T: Koetko olevasi "hyvää viljaa"? Koetko olevasi henkilö, jolla on avain hallussasi määritellä millaista on hyvä vilja? Erotatko vehnän kaikesta muusta?

Arto T. ei vastaa selkeisiin kysymyksiin, vaikka hän esiintyy uskonasioiden asiantuntijana. Näinkö se menee? Kun eteen asetetaan tosielämän tilanteita, silloin ei olekaan vastauksia.

Arto T kirjoitti: "Näköjään tämä keskustelu meni nyt aika lailla pilkkaamiseksi ja pelleilyksi, jos kuitenkin joukossa on vakavahenkisempiäkin lukijoita, niin haluan laittaa tähän loppuun nämä Jeesuksen sanat mietittäväksi".

Jeesus ei ole historiallinen henkilö (*, joten hän ei ole sanonut yhtään mitään.
Sinulla on autistinen tapa jättää huomiotta todisteet ja jatkaa ikään kuin niitä ei olisikaan. Minusta tuntuu, että sinä pyyhit ne mielestäsi, koska sinä syvällä sisimmässäsi tiedät miten asiat oikeasti ovat.

Tämä asia ei ole sen vakavampi kuin Punahilkka. Kun tajuat tämän, sinä olet vapaa ajattelemaan. Kun olet vapaa ajattelemaan, olet utelias ja kun olet utelias, löydät totuuden ja kun löydät totuuden, löydät myös rakkauden. Jos ei ole vapautta, ei ole rakkautta.

Mutta sinä olet niin sadun Neitsyt Marian raiskanneen pyhän hengen peloittelema, ettet uskalla olla utelias.


*) http://mama.indstate.edu/users/nizrael/jesusrefutation.html

Arto T, olen pahoillani, mikäli koit viestini pilkkaamiseksi ja pelleilyksi. Se ei ollut tarkoitus. Käytän joskus huumoria viestieni mausteena, mutta en tarkoittanut loukata. Kysyin sinulta muutamia käytännön kysymyksiä ja toivoisin vilpittömästi, että vastaisit.

Luulen, että vakavampimieliset ihmiset, jotka keskustelua seuraavat, olisivat myös kiitollisia, jos raamatunlausetulvan sijaan kohtaisit homot heidän elämänsä todellisuudesta lähtien. Uskonkysymykset ja moraaliset kysymykset pitää kuitenkin jokaisen nitoa omaan elämäänsä ja siihen todellisuuteen, jossa kukin elää. Tällä tasolla toisen ihmisen kohtaaminen on sitä kuuluisaa lähimmäisenrakkautta.

Jukka kirjoitti: "Uskovaisuus on mielenterveysongelma."

Kesäpoika vastaa: Uskovaisuus ei ole minkäänasteinen ongelma. Suvaitsemattomuus on ongelma. Tekopyhyys on sitä, että haukkuu muita asioista, joita itse toistuvasti tekee, eikä osaa katua.

Jukka on mielenterveydeltään terve. Kiitos siitä Jumalalle!

Tietysti on luokkaavaa leimata toinen mieleltään järkkyneeksi, mutta esimerkiksi raamatunlauseiden jankuttava toistaminen ja kykenemättömyys ymmärtää tai edes kuunnella muiden mielipiteitä houkuttelee vetämään tiettyjä johtopäätöksiä.

Monet haluavat lähettää homot terapiaan parantumaan. Itse näkisin, että esimerkiksi henkilöt, joita vaivaa oman uskonnollisuuden ja seksuaalisuuden välinen ristiriita, tulisi hoitaa enemmin 'uskovaisuuden' suhteen.

Jälleen pääsemme yhden perimmäisen kysymyksen äärelle; Jumalan tai vastaavan korkeamman voiman olemassaolo tai olemattomuus. Uskoa sen olemassaoloon, ei-uskomista vai uskoa siihen ettei sitä ole. Minusta se keskustelu on hieman turha. Kokemus on kuitenkin henkilökohtainen ja perusteet kokemukselle samaten.

Olennaista on se, pyrkiikö tämän uskonsa kautta määrittelemään rajoja muille vai löytyykö sieltä rajat vain itselle. Siitä voi keskustella.

Uskomisen eipäs-juupas on ihan typerää. Uskominen siihen, että Jumalaa ei ole on ihan yhtä uskon asia kuin uskominen siihen, että Jumala on. Todisteleminen on melko tavalla ajanhukkaa. Totuuden etsiminen ei ehkä niinkään.

Minulle ei tuota mitään vaikeuksia ajatella tuntemaamme maailmankaikkeutta alkuräjähdyksestä (tai siihen johtaneista mekanismeista) siihen, että on galakseja, Aurinko, sininen planeettamme, tuntemiamme (ja mahdollisesti meille tuntemattomiakin) elämänmuotoja. Sen verran kuin keskiverrolla käsityskyvyllä varustettu ihminen voi ajatella.

Mutta ettäkö uskoisin, ettei Jumalaa tai vastaavaa korkeampaa voimaa ole? Ehei. Sellaista en usko. En voi väittää erikseen uskovani että tällainen tekijä myöskään olisi. Miksi näin?

Vasta sinä päivänä kun joku minulle tyhjentävästi pystyy selittämään minuuden olemuksen ja minuuden tuntemuksen mekanismin, voin tarkistaa kantaani. Miksi minä olen minä enkä joku kuu? Mikä saa minut joka aamu heräämään minuna. Mitä minulle tapahtuu sitten kun en enää herää. Mikä on minuuden lähde?

Jos pääni sisällä tapahtuvat sähköiset tapahtumat saavat aikaan tämän tuntemuksen, niin OK. En valita. Vähän alakuloa aiheuttava vaihtoehto, jos tämä on tässä sitten kun virta loppuu. Mutta sitten se vaan on niin. Jos se on jotain muuta, niin tämän kaiken jälkeen voi olla lisää jotain kiinnostavaa. Ehkä olen ahne?

Lopulta ne olennaiset kysymykset uskonsa perusteella homoseksuaalisuuden torjuville: Miksi Jumala tai vastaava korkeampi voima haluaisi heitellä kapuloita rattaisiin jos kaksi samaa sukupuolta olevaa ihmistä on löytänyt toisensa. Mitä tämä hyötyisi kahden ihmisen kurjuudesta? Mitä tämä menettäisi jos antaisi näiden kahden ihmisen olla ja elää?

Nämä kaksi ihmistä eivät varmasti menettäisi mitään. Vain ilkeä voisi iloita näiden kahden pahasta mielestä. Vaikka enhän minä tietenkään voi tietää. Kunhan mietin.

Tietelliset tutkimukset elämän synnystä tuntuvat järjestelmällisesti ohittavan kysymyksen, joka minusta on uskonnollisen elämänkatsomukseni vuoksi kaikkein tärkein: milloin, mistä ja miten syntyy tietoisuus, miten se toimii ja katoaako se, onko se yksi iso kokonaisuus vai onko monia yksittäisiä tietoisuuksia.

Aivojen tutkimus ja niiden toiminnan ymmärtäminen on niin lapsenkengissään, että minua tökkii itsevarmat vastaukset siitä, miten niiden suhteen mikäkin on, todellisuudessa emme tiedä asiasta paljoakaan, vaikka joitain viitteitä johonkin suuntaan voikin jo olla. Käytäntö on osoittanut, etteivät vastaukset ole itsestäänselviä, eivätkä tutkimusmenetelmät riittävän tehokkaita: koomapotilaita, joiden ei aivokäyränsä perusteella olisi pitänyt ymmärtää ympäristöstään mitään, on herännyt, ja ovat kertoneet ymmärtäneensä paljonkin. Eikä se ole mikään "ihme", se on vain todiste siitä, että emme mittaa oikeita asioita.

Toivottavasti jokainen uskovainen pyrkii olemaan se Jeesuksen vertauksen "hyvä maa", jossa siemen voi kasvaa ja tuottaa hyvää hedelmää, jaettavaksi muillekin. Käsitykset hyvästä vain vaihtelevat valtavasti.

Mua kiinnostaisi - kovastikin - kuulla Arto T:n pohdintoja käytännön tilanteisiin, joita joku jo kysyi. Ja ajatusta vaikka omaan tilanteeseeni. Olen homo, en ole koskaan tuntenut mitään seksuaalista naista kohtaan. Syvää lämpöä ja ystävyyttä kyllä. Olen ollut vuosia parisuhteessa miehen kanssa ja rakastan häntä. Meillä on huollettavanamme lapsi, jonka hoidon mahdollistamiseksi mieheni on nyt koti-huoltajana. Olemme rekisteröidyssä parisuhteessa. Mitä mun Arto T:n arvojen mukaan kuuluisi tehdä? Riittääkö seksin jättäminen pois? Mihin asti se pitää karsia, kun me molemmat haluamme sitä. Voimmeko masturboida samassa huoneessa vai pitääkö mennä eri huoneisiin? Saako suudella? Mitä maailma hyötyy siitä, jos muutan sängyn toiseen huoneeseen ja masturboimme erillämme oikean seksin sijaan? Mitä maailma hyötyy, jos opettelen tuntemaan häpeää sen onnellisuuden sijaan, jota nyt koen?

Mua kiinnostaisi myös kuulla, mitä Pora-liike ajatteli scifi-tarinani sisällöstä. :)

Kesäpoika, ymmärrän yskän, mutta asian ydin on se, että moinen lakikokoelma on IHMISEN kirjoittama, eikä toivottavasti muuta väitä.
Raamattu taas on kosminen uhkauskirje, joka väittää olevan jumalallista alkuperää. Kaiken kukkuraksi samassa jengissä juoksevat ovat keksineet tuhansia vuosia seliseliä, millä Raamatun todellinen absurdius hämärtyy.

Arto T:n kaltaiset kuvittelevat olevansa Taika-Jimejä, kun he lukevat muutaman virkkeen muinaista uhkauskirjettä, meidän pitäisi uskoa järjettömiin asioihin. Kenties Jumalan Ainoaksijäänyt Erektio eli Pyhä Henki sekoittaa päämme.

Jännä juttu, kun Jumalan erektio-ongelmasta muistuttava rakennus tehtiin maan päälle, hän sekoitti kielet. Siihen ei mitä ilmeisesti käytetty pyhää henkeä, eiväthän pahat ihmiset saa sitä. Mutta apostolien aikaan taas kielet sekoitettiin ja siihen tarvittiin pyhää henkeä. Vain katolilaiset ja ortodoksit tuppaavat muistelemaan Jehovan ainokaista naisseikkailua.

Itse en usko mihinkään korkeampiin voimiin tai henkiolentoihin, mutta olen kiinnostunut sekä pohtimaan että keskustelemaan moraalista ja etiikasta. Erityisen tärkeäksi näen lisäksi keskustelun uskonnon ja kirkkojen roolista yhteiskunnassa.

Sukupuolimoraalin osalta useimpien kirkkojen kanta on aika selvä. Ainakin katolisen ja evankelisten ajattelu palautuu Tuomas Akvinolaiseen: seksuaalisuus on sallittua vain avioliitossa, eikä siitä sielläkään oikeastaan pitäisi nauttia, vaan toteuttaa sitä vain lisääntymisen tähden; ja avioliitto määritellään kirkon siunaamaksi kahden biologisesti eri sukupuoleen kuuluvan väliseksi liitoksi. Siis paitsi 'syrjähypyt' myös esiaviollinen seksi on kiellettyä, ja masturbointi, koska se ei palvele lisääntymistä eikä avioliittoa. Luonnollisesti kaikki homoseksi on väärin; sehän ei määritelmän mukaan voi olla seksiä avioliitossa. Teologisesta perustasta on perusteellisesti kirjoittanut esimerkiksi hyvin tunnettu luonnonoikeusteoreetikko John Finnish (esim. Am. J. Juris. 42 97-134, 1997).

Tällaisen ajattelun lähtökohdat ovat tietysti selkeät. Koska ihmisen ei ylipäätään pitäisi tavoitella elämässään nautintoja, vaan orientoitua vain uskonsa mukaan suhteessa ikuisuuteen, on kaikenlainen seksi suuren nautinnollisuutensa tähden epäilyttävää. Tulkinta on yleisteologinen ja sopii erityisen hyvin raamatussa esitettyihin Paavalin näkemyksiin. Erikseen voidaan seksuaalisuuden erilaisia toteuttamistapoja vastustaa valituilla raamatunsitaateilla. Minusta muinaisiin teksteihin vetoajat voisivat kulkea tiensä loppuun asti ja vaatia Mooseksen lain mukaisesti, että ”Jos mies makaa miehen kanssa … heidät on surmattava”. Silloinpa ainakin tiedettäisiin, millaisten ihmisten kanssa keskustellaan.

Tästä linjasta jotkut kirkot ovat viime vuosina luopuneet, nähdäkseni eivät niinkään opillisista syistä, vaan koska yhä suurempi joukko kannattajista ei oppia noudata eikä jäsenistöä haluta menettää. Kuitenkin käsittääkseni edelleen myös Suomen luterilainen kirkko pitää ainakin tavoiteltavana ihanteena sitä, että seksiä harjoitettaisiin vain miehen ja naisen välisessä avioliitossa.

Minulle on sinällään yhdentekevää, millaisen moraalisen koodin mukaan monet kristityt haluavat elää ja heillä on tietysti kaikki oikeudet saarnata julkisestikin omaa käsitystään synnistä. Uskonnollinen yhteisö voi myös päättää ketkä hyväksyy jäsenikseen. Ei ole minun asiani vaatia vaikkapa Suomalaisia kirkkoja muuttamaan opillisia käsityksiään, ei vaikka kuinka tiedän, että se voi aiheuttaa kärsimystä joillekin niiden jäsenille. Uskovaisen homon on itse löydettävä oma tiensä ja oma kirkkonsa.

Tämä ei toki estä minua arvostelemasta teologisia ’totuuksia’ ja pitämästä monia saarnamiehiä vähintäänkin hupsuina kaikessa epäloogisuudessaan, eikä vastustamasta kirkkojen halua kasvattaa tai saada takaisin poliittista valtaansa tai niiden harjoittamaa avointa huijausta.

Jokainen uskonnollinen teos on ihmisen kirjoittama. Ja aina niitä tulkitsee ihminen.

Kesäpoika: vastaan sinulle kun ehdin, nyt joudun lähtemään työasioita hoitamaan, mutta palaan asiaan.

Kiitos. :)

Minusta Pora-liikkeen käyttämä termi uhkauskirje on kiinnostava. Siksi, että ne syy-seuraus-suhteet joista Raamattu mun tulkintojeni mukaan puhuu, ovat loogisia, tosia, ja tosia siitä huolimatta että ne eivät aina ole kivoja.

Se, että maailma tuhoutuu, kun ihmisistä tulee itsekkäitä ja ahneita, on faktaa, joka on käymässä selvemmäksi joka päivä. Jotkut asiat vain ovat niin kuin ovat. Raamattu on kokoelma neuvoja, miten elää maailmassa joka on juuri tällainen kuin se on. Kaikki ei ole kivaa, mutta se vain on niin, eikä kyse ole uhkailusta vaan kylmistä faktoista. Me kaikki olemme samaa kokonaisuutta, eikä mikään teko tai tekemättä jättäminen ole merkityksetön.

Pora-liike, suurin ero, jonka huomaan sinun keskustelunaloitusviestisi ja mun scifi-tarinani asenteessa on se, etää koet Jumalan ulkopuoliseksi, kutsut Häntä nimellä Muukalainen. Mun mieleeni taas on piirtynyt kuva kokonaisuudesta ja siitä, miten Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, siitä miten kaikki lopulta palaa siksi mitä on ollut.

#Mua kiinnostaisi - kovastikin - kuulla Arto T:n pohdintoja käytännön tilanteisiin, joita joku jo kysyi. Ja ajatusta vaikka omaan tilanteeseeni. Olen homo, en ole koskaan tuntenut mitään seksuaalista naista kohtaan. Syvää lämpöä ja ystävyyttä kyllä. Olen ollut vuosia parisuhteessa miehen kanssa ja rakastan häntä. Meillä on huollettavanamme lapsi, jonka hoidon mahdollistamiseksi mieheni on nyt koti-huoltajana. Olemme rekisteröidyssä parisuhteessa. Mitä mun Arto T:n arvojen mukaan kuuluisi tehdä? Riittääkö seksin jättäminen pois? Mihin asti se pitää karsia, kun me molemmat haluamme sitä. Voimmeko masturboida samassa huoneessa vai pitääkö mennä eri huoneisiin? Saako suudella? Mitä maailma hyötyy siitä, jos muutan sängyn toiseen huoneeseen ja masturboimme erillämme oikean seksin sijaan? Mitä maailma hyötyy, jos opettelen tuntemaan häpeää sen onnellisuuden sijaan, jota nyt koen?#

Niin varmaan itsekkin tiedät sen, ettei näin vaikeisiin kysymyksiin ole mitään hokkuspokkus vastauksia olemassa, kuitenkin lähtisin liikkeelle siitä, mikä on sinun oma Jumala suhteesi, rakastatko sinä Jumalaa koko sydämestäsi, haluatko sinä antaa oman elämäsi hänen käsiinsä, tahdotko lähteä seuramaan häntä.

Raamatun näkemys on minusta niin selvä, että ei ainakaan kannata elää siinä valheessa että siellä lukisi jotain muuta kuin lukee ja selvästi. Taas jos ajattelet että tiedät totuuden paremmin kuin mitä raamattuun on kirjoitettu, niin kannattaa olla hyvin varovainen, koska me olemme oikeastaan hyvin sokeita omille synneillemme, ja vasta jos tulemme ns. herätyksen tilaan ja näemme itsemme ikäänkuin Jumalan silmillä, niin silloin ihmisen käsitys itsestä muuttuu toisenlaiseksi.

Omana mielipiteenäni en pidä homoutta ainakaan kaikkien nimikkeen alla olevien ihmisten osalta geneettisenä ominaisuutena, vaan monien eri osatekijöiden summana, ainakin joidenkin ihmisten osalta omana valintana, kuitenkin se että ihmisellä on taipumus tai mieltymys johonkin, ei sinällään anna oikeutta harjoittaa tätä taipumusta, onhan ihmisellä kova taipumus esim. myös väkivaltaankin.

Kuitenkin jokainen ihminen tykkäsi nyt sitten tytöistä taikka pojista tahtoo kovasti olla omien himojensa ja halujensa vanki ja varmasti jokainen ihminen joka on rehellinen itselleen joutuu tuon myöntämään. Myös minä itse olen nuorena uskovaisena aikanaan joutunut kipuilemaan näiden asioiden edessä, tiennyt tekeväni väärin,, mutta kuitenkin ollut synnin himojen vallassa, eikä niistä omin voimin tahdo irti päästäkkään. Ainakin silloin tuntui että on mahdotonta vapautua näistä synnin tavoista ja niitä rukouksessa paljon olen Jumalalle kantanut. Kuitenkin vuosien päästä huomasi että sain voiman Jumalalta päästä irti noista vääristä tavoista. Itselle se oli mahdotonta, mutta Jumala antoi voiman irtautua niistä.

Niin jos ihminen todella tulisi synnin tuntoon, katuisi vanhoja valintojaan, tulisi uskoon ja aloittaisi uuden elämän, niin varmaan kannattaisi olla aika varovainen siinä ettei palaisi takaisin vanhoihin tapoihin. Ainakin minä olen itse toisessa asiassa jäänyt kiinni Jumalan edessä salatuista synneistä ja silloin jos on tavallaan kerran jo polttanut siipensä, niin haluaa olla erittäin varovainen, ettei ainakaan tuohon samaan virheeseen palaa uudestaan. Eli toisin sanoen kiertää mahdollisimman kaukaa ne tilanteet jossa voisi sortua uudestaan.

Ehkä tämä vastaus ei ollut sellainen kuin toivoit, mutta nämä asiat vain tuli mieleen nyt tällä hetkellä.

Arto T:n näkemystä voi ymmärtää hänen ihmiskuvansa valossa. Tämä nyt ei vain ole kovinkaan kestävällä pohjalla jos sitä vertaa psykologian näkemykseen ihmisen seksuaalisuuden rakenteesta, tai lukaisee läpi ketjun "yhteiskunta"-osiosta jossa useampikin miettii kuinka päästä eteenopäin heteronormatiivisessa ympäristössä, jossa oma poikkeava seksuaalisuus aiheuttaa musertavia ongelmia.

Minusta on hyvä että Arto T:n mielipiteen perusteet tulivat ilmi. Hän ei omasta mielestään vaadi mitään mahdottomia ihmiseltä, joka "valinnut" homoseksuaalisuuden.

Silmiinpistävää näissä ns. fundisten jutuissa on aina se, että he tietävät tarkalleen, mitä Raamattuun on muka selvästi kirjoitettu. Sitten tarkemmin kysyttäessä he esittävät jonkun kohdan jossa lukee jotain, ja SELITTÄVÄT, mitä se heidän mielestään nykypäivänä tarkoittaa. Siis loppujen lopuksi kysymys on aina kuitenkin vain mielipiteestä.

Tällä erolla on luonnollisesti merkitystä vain sellaiselle, joka syystä tai toisesta haluaisi noudattaa kirjaimellisesti Raamatun tekstejä.

Ja Arto T:n henkilöhistorian kautta (joka on ollut arvattavissa hänen kirjoituksistaan) on myös selvää, että hänen on jatkuvasti pyrittävä vakuuttelemaan itselleen ja muille, että hänen aikanaan tekemänsä ratkaisu oli oikea ja perusteltu, ja suositeltava myös muille. Itse näkisin kyllä suurempana lähimmäisenrakkauden ja kristillisyyden osoituksena tuon ratkaisun jättämisen jokaisen oman vapaan harkinnan varaan. Niitä tulkintoja "selvistä" raamatunkohdista saattaa nimittäin olla ja onkin myös muunlaisia kuin Arto T:n tulkinta.

Public eye:lle tarkentaisin vielä omaa vastaustani, ettei jää väärää käsitystä. Vastauksessani en tarkoittanut sitä että minun taisteluni syntiä vastaan olisi tarkoittanut tässä kohden taistelua homoseksuaalista taipumusta vastaan.

Toiseksi sanoisin, että on hyvin selvää mitä Raamatussa lukee, ongelma on vain se että se mitä siellä lukee ei kelpaa ihmisille.

Niin, olenpa melkoisen varma siitä, että Raamatussa lukee paljon myös sellaista, mikä ei kelpaa Arto T:lle.

Arto T kirjoitti:

> "Toiseksi sanoisin, että on hyvin selvää mitä Raamatussa lukee, ongelma on vain se että se mitä siellä lukee ei kelpaa ihmisille."

Eihän se ole mikään ongelma. Omien aivojen käyttö on sallittua - jopa suositeltavaa.