Aamun Koitto -lehti: "Homoseksuaalisuus jakaa [ortodoksien] mielipiteitä"

Suomen ortodoksit jatkavat nyt vuoden takaista keskustelua homoseksuaalisuudesta. TT Hannu Pöyhönen on julkaissut tänä syksynä kirjan Homoseksuaalisuus ortodoksisen perinteen valossa. Kirjassaan Pöyhönen ottaa tiukan kielteisen kannan homoseksuaalisuuteen. Hänen mukaansa "ortodoksisen kirkon opetus pitää homoseksuaalisuutta yksiselitteisesti syntinä – ja erittäin raskaana sellaisena."

– Omalle paikalliskirkollemme tämä aihe on elämän ja kuoleman kysymys. Jos nyt tietoisesti eroamme yleisortodoksisesta perinteestä tässä kohden, me todennäköisesti eroamme siitä jo huomenna jossakin toisessa keskeisessä asiassa.

Pöyhönen on lähettänyt kirjansa kaikille ortodoksipapeille.

Arkkipiispa Leo toteaa, että kirkko on varovainen.
– Hannu Pöyhönen on vapaa lähettämään kirjansa kenelle haluaa. Papistomme jäsenet ovat koulutettuja, itsenäisesti ajattelevia ja elämää nähneitä miehiä. Olen vakuuttunut, että he osaavat tutkia Pöyhösenkin kirjaa avoimin silmin.

Nimettömänä pysyvä ortodoksipappi
– Ehkä kauhistuttavin tapa kohdata synnintunnustukselle tuleva ihminen on ”lain lukeminen kirjasta” -periaate. Se tarkoittaa sitä, ettei nähdä ihmistä vaan ainoastaan laki ja siitä seuraava rangaistus, joka ikään kuin oikeutettuna lankeaa tietyistä rikkomuksista.

Ortodoksi homomies toteaa kysymykseen keskustelusta ortodoksikirkossa:
– Rehellisyyttä, uskallusta ja kaikkien ääripäiden maltillisuutta. Seksuaalisuudesta ei saisi tehdä näin isoa kysymystä. Seksuaalisuus on enemmän pastoraalinen ja eettinen kysymys kuin dogmien tai kanonien asia – niiden valossahan nykyinen elämäntapamme on monessa muussakin suhteessa "väärä". Ja mitä Kristus sanoikaan homoista? Ei yhtään mitään!

Koko juttu Aamun Koitto -lehden verkkosivulla osoitteessa:

http://www.aamunkoitto.fi/pages/kirkon-kentaellae.php

Hannu Pöyhösen kirja on saanut jatkokeskustelua aikaan (AK 1/09), vaikkakin melkoisella viipeellä. En tiedä kuuluuko hitailu ortodoksiseen perinteeseen, vai johtuuko se seurakunnan sisäisistä tapahtumista. ;-)

Kaksi kirjoitusta ovat erilaisia, mutta kiinnostavia ilmentymiä kirjoittajien ajatusmaailmasta.

Isä Timo Soisalo väittää: "Seksuaalivähemmistöt ovat tuoneet yhteiskunnassa käymänsä taistelun kirkkoon."

Tästä väitteestä voidaan olla toistakin mieltä, ainakin minä olen.

http://www.aamunkoitto.fi/pages/keskustelua.php

Sain yksityisesti kommentin, jonka mukaan varsin harva jakaa kirkossa Hannu Pöyhösen julkistaman linjan.

Samaan aiheeseen toisellaista lähestymistapaa:

Ortodoksien piiristä (Ilmeisesti Yhdysvalloista) on tulossa vuoden 2010 aikana kirja "Homosexuality in the Orthodox Church". Se tulee olemaan antologia, jossa ortodoksikristityt ilmaisevat huoltaan uskovien homoseksuaalien kirkkoon hyväksymisen puolesta. Justin A. Cannon on kirjan toimittaja.

Kirjaan voi lähettää esseitä tarjolle heinäkuuhun 2009 asti. Siihen voivat kirjoittaa homoseksuaaliset ortodoksit, perheenjäsenet, heterotuttavat ja ortodoksiksen kirkon työntekijät. Kirjoittaa voi koko nimellään, vain etunimellä tai vain nimikirjaimilla. Olisi hienoa, jos joku Suomestakin aktivoituisi mukaan tuohon kirjahankkeeseen!

Täältä voi lukea kirjahankkeesta lisää:

http://gay-religion.blogspot.com/2009/01/forthcoming-book-homosexuality-in.html

Minusta täällä on myös joskus keskusteltu suomalaisen ortodoksipapin artikkelista, jossa hän toteaa, että samaa sukupuolta olevien kihlautumiselle ei löydy vasta-aiheita raamatusta.

Piispa Arseni toteaa blogissaan seuraavaa:

http://ortodoksi.net/ortodoksi/blogi/arseni/

Kaksi kirjaa

Kirjoittanut: Piispa Arseni

Sain hiljattain käsiini kaksi toisiinsa nivoutuvaa kirjaa. Toinen niistä on luterilaisen piispainkokouksen nimissä laadittu ”Rakkauden lahja. Piispojen puheenvuoro perheestä, avioliitosta ja seksuaalisuudesta”. Toinen puolestaan TT Hannu Pöyhösen eri aikakausien hengellisten auktoriteettien opetuksista kokoama ”Homoseksuaalisuus ortodoksisen perinteen valossa” -kirja. Ensin mainittua julkaisua on ehditty ruotia jo useissa tiedotusvälineissä. Pöyhösen kirjaa sen sijaan vain kirkkokahveilla käydyissä keskusteluissa. Erityistä huomiota luterilaisten piispojen kirja on saanut siitä, että Kuopion piispa Wille Riekkinen irtisanoutui teoksesta jo viime marraskuussa ja Turun arkkihiippakunnan piispa Kari Mäkinen juuri ennen sen julkaisemista.

Molemmat allekirjoittamisesta kieltäytyneet piispat pitivät teoksen julkistamisajankohtaa huonona. Luterilainen piispainkokous on asettanut työryhmän selvittämään parisuhdelain seurauksia kirkon kannalta. Riekkinen pelkää, että nyt julkaistu puheenvuoro vaimentaa luterilaisessa kirkossa käytävää keskustelua homoseksuaalisuudesta. Hän myös vierasti joitain kirjan muotoiluja, joissa vedotaan perinteiseen perhemalliin. Riekkisen mielestä teoksessa ei oteta perheiden todellisia olosuhteita riittävän todesta. Hän myös toivoi, että luterilaisessa kirkossa tehtäisiin selkeä ja myönteinen ratkaisu samaa sukupuolta olevien parisuhteen siunaamiselle. Mäkinen puolestaan olisi kaivannut perheeseen, lasten kasvuympäristöön ja lähisuhteisiin vaikuttavien muutosten selvittämistä. Hänen mukaansa on luonnollista, että piispat eivät esiinny ihmisten lähisuhteiden kaltaisten herkkien asioiden yhteydessä yksiäänisesti. Luterilainen kirkko on Mäkisen mielestä aidosti moniääninen.

Sekä kirja että sen ympärillä käyty keskustelu herättävät monenlaisia ajatuksia. Piispojen puheenvuoron aiheet ovat vaikeita monestakin syystä. Tämän päivän elämän todellisuus ei monelta osin vastaa Raamatun, kirkon opetuksen ja perinteen mukaisia ihanteita, vaan on pikemminkin ristiriidassa niihin. Kirkon tehtävä ei kuitenkaan ole muuttaa kristillisen elämän ihanteita toisiksi yhteiskunnan muutoksen vuoksi. Piispojen ja pappien tehtävä on sen sijaan tulkita perinnettä ja opastaa ihmisiä löytämään sopivia ratkaisuja ongelmiin. Kirkon opetusta ei kuitenkaan ole tarpeen muuttaa sen vuoksi, etteivät jäsenet pysty elämään kaikilta osin sen mukaan. Ihanteiden ja todellisuuden välillä on usein ristiriita, mutta ihanteet ovat tarpeellisia innostamaan meitä edes vajavaiseen päämäärien saavuttamiseen.

Vastikään ilmestynyt TT Hannu Pöyhösen kokoama kirja eri aikakausien hengellisten auktoriteettien homoseksuaalisuutta koskevista opetuksista jakaa lukijat arvattavasti kahteen leiriin. Tekijää voi kiittää rohkeudesta ottaa valtakirkkoa puhuttava aihe myös meidän oman kirkkomme keskusteluun, eikä ainoastaan kirjoittajan omana subjektiivisena mielipiteenä, mitä edustavat hänen tekstien selitykset, vaan myös Raamatun, pyhien isien ja oman aikamme hengellisten opettajien opetuksina. Joillekin kirja on arvattavasti ”punainen vaate” ja sen kokoaja nähdään fundamentalistina. Ortodoksisen kirkon näkökulmasta yhteiskunnan liberalisoituminen ei kuitenkaan muuta Raamatun, kanonien tai pyhien isien opetuksien sisältöä miksikään. Fundamentalismin ja liberalismin ääripäät kohtaavat jossain toisensa, ja se lienee kipeä leikkauspiste, jossa yksilön pastoraalisia ongelmia ratkaistaan. Piispat eivät voi olla vastausautomaatteja joilta saadaan yksiselitteiset ohjeet kaikkiin vaikeisiin eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin. Oman papistonsa tukijoita ja kannustajia heidän kuitenkin tulisi olla. Pappien puolestaan on etsittävä hengellisissä keskusteluissa ratkaisuja kaikkien seurakuntalaistensa ongelmiin, ja se ei ole helppo eikä julkinen asia.

"Kirkon tehtävä ei kuitenkaan ole muuttaa kristillisen elämän ihanteita toisiksi yhteiskunnan muutoksen vuoksi."

-Tuo on kyllä minusta ihan hyvä lause.

- oikeastaan harmi jatkaa tästä noin laajan puheenvuoron jälkeen, mutta itse jäin kuitenkin tässä ihmettelemään tätä aikaisempaa puheenvuoroa/ lainausta jossa kaivataan rehellisyyttä, sitten kuitenkin heti perään jatketaan antamalla ihmisille väärää tietoa asiasta tähän tapaan.

"Ja mitä Kristus sanoikaan homoista? Ei yhtään mitään!"

Tässä esitetään taas julkisuuteen virheellinen tieto Jeesuksen sanomisista ja opetuksista, jolla johdetaan ihmisiä väärään tietoon ja vääriin johtopäätöksiin, että Jeesuksella ei muka ollut näkemystä tähän ko. asiaan. Itse asiassa oli ja hyvin selväkin. mm. Jeesus määritteli avioliiton miehen ja naisen väliseksi asiaksi ja seksuaalinen kanssakäyminen oli Jeesuksen aikana hyväksytty ainoastaan avioliitossa. Kaikki muut seksuaalisuuden muodot avioliiton ulkopuolinen seksi yms. oli haureutta ja siveettömyyttä, josta Jeesus mainitsee näin.

Mark. 7:
. 21 Juuri ihmisen sisältä, sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, ja niiden mukana siveettömyys, varkaudet, murhat, 22 aviorikokset, ahneus, häijyys, vilppi, irstaus, pahansuopuus, herjaus, ylpeys ja uhmamieli. 23 Kaikki tämä paha tulee ihmisen sisältä ja saastuttaa hänet."

Eli Jeesus selvästi tuomitsee siveettömyyden, vanhan käännöksen mukaan haureuden. Tässä kuitenkaan ensisijainen tarkoitus ei ole hakata Raamatulla päähän, vaan haluan kysyä miksi tämä homoseksuaalinen liike ajaa omaa asiaansa antamalla ihmisille väärää tietoa asioista esimerkiksi siitä mitä Raamattuun on kirjoitettu, jos kerran heidän ideologiansa on niin ylivertainen ja oikea, niin miksi ei voi sanoa totuutta ääneen ja myöntää tosiasioita, että Raamatun kirjoitusten mukaan heidän elämäntapansa ei ole Jumalan tahdon mukainen. Nyt te omalla toiminnallanne juuri vahvistatte Raamatun kirjoitukset oikeiksi, kun turvaudutte väärän tiedon antamiseen ja taas itse suureen ääneen tuomitsette ne jotka eivät siunaa elämäntapaanne.

Hyvä Arto,

sanailet käsittääkseni näin: Jeeus tuomitsee haureuden ja homoseksuaalisuus on haureutta, siis homous on tuomittu. Siteraamassasi evankeliumin kohdassa ei mitenkään mainita homoutta, ja jotta syllogismi pätisi, niin vielä pitäisi evankeliumeista löytää se Jeesuksen sanoma, että homous on haureutta. Tietysti Paavali ja kirkkoisät ovat kaikenlaista sanoneet, mutta onko ne tulkittava Jeesuksen sanoiksi?

Tietysti minun on turhaa uskovaisille raamattua selittää, sieltä löytyy sopivasti tulkiten määräyksiä joka lähtöön, mutta kuitenkin jos pyritään vuoropuheluun etiikasta, niin yhteinen vaatimus kaikille osapuolille on johdonmukaisuus ja lähteiden ja faktojen oikeellisuus, tai sen myöntäminen, että niiden tulkinta ei ole yksiselitteistä.

Mistäköhän johtuu, että kristillistä moraalia saarnaavat tuntuvat aina ensin valitsevan ne asiat, jotka haluavat tuomita, ja vasta sitten tähän näkemykseen sopivan uskontokunnan ja raamatun tulkinnan?

eli otetaan tieteellinen määritelmä , jos et muuten usko

"Haureus tarkoittaa epäsiveellistä tai yleistä seksuaalimoraalia loukkaavaa toimintaa. Usein haureudella tarkoitetaan aviorikosta tai avioliiton ulkopuolista seksuaalista aktia. Sana on käytössä myös lainopillisena terminä, esimerkiksi lapseen kohdistuva haureus."

Haureus sanalla tarkoitetaan siis esimerkiksi avioliiton ulkopuolista seksuaalista aktia ja minusta on ihmeellistä jos homoseksuaalisuuden käytännön harjoittaminen ei mahdu tämän nimikkeen alle. Siis minä en tahallaan halua kiusata ketään nostamalla näitä asioita esille, mutta on se ihmeellistä jos ihminen ei voi tunnustaa että tässä kohtaa Raamatussa sanotaan haureuden/siveettömyyden olevan väärin ja että haureus tarkoittaa avioliiton ulkopuolista seksuaalista kanssakäymistä, siis myös homoseksuaalista aktia.

Ennenkuin siirrytään käyttämään kreikan tai hebrean sanakirjoja voisi pohtia mitä tässä haureuden määritelmässä tarkoitetaan 'yleisellä seksuaalimoraalilla' ja 'avioliiton ulkopuolisella.'

Yleinen moraali varmaan tarkoittaa jotakin yleisesti ja laajasti, ehkäpä yhteisön enmmistön hyväksymää käsitystä: luulen, että nyky Suomessa homoseksi ei ole yleisen moraalin vastaista, tuskinpa edes suomalaisten kristittyjen. Joissakin maissa tunnustetaan homojen avioliitot ja meidän rekisteröity parisuhde on siihen juridisesti täysin rinnastettava käsite: siis vain rekkarisuhteen ulkopuolinen seksi olisi haureutta.

Voi tietysti väittää, että viittaus tarkoittaa vain kristillisen kirkon suorittamaa avioliittoon vihkimistä. Kuitenkaan Jeesuksen ajalla ei tietenkään ollut mitään kirkkoja, vaan viittaus Markuksen evankeliumissa tarkoittanee juutalaisen yhteisön, Mooseksen lain, mukaista avioliittoa. Mutta eivät meidän nykyaikaiset valtioiden tai kirkkojen tunnustamat avioliitot mitenkään vastaa Palestiinassa vähän ennen ajanlaskun alkua tunnustettuja avioliittoja muodoltaan tai sisällöltään.

Muutenkin lainaamassasi evankeliumin kohdassa puhutaan korestetusti ihmisen motiiveista ja moraalista, sydämestä, eikä laki- tai sanakirjoista.

Tietysti myönnän, että valtaosa maailman kristillisistä kirkoista, tai ainakin niiden johtajat, tuomitsevat homoseksuaalisuuden. Heille ei myöskään riitä sen tuomitseminen synniksi, vaan he halauavat valtioden maallisten lakien tuomitsevan homouden rikolliseksi tai tekevän homojen elämän mahdollisimman hankalaksi.

Valitettavasti en yhtään ihmettelisi, vaikka enemmistö sitä mieltä olisikin..., kuitenkin tässä oli kyse Jeesuksen opetuksesta ja siis Raamatun kirjoituksista.

Ei tässä nyt ole kyse pääsääntöisesti mistään tuomitsemisesta, vaan lähtökohdasta mitä Raamatussa lukee, jos täysin selvää tekstiäkin pitää alkaa vääntämään ja kääntämään ja muuttamaan mustaa valkoiseksi, niin se on minusta ihmeellistä, jos ei pysty edes tuon vertaa olemaan rehellinen itselleen ja myöntämään että tässä lukee nyt näin.

Siis Jeesus määritteli avioliiton miehen ja naisen väliseksi asiaksi ja avioliiton ulkopuolinen seksuaalinen kanssakäyminen on haureutta ja Jeesuksen mukaan haureuden harjoittaminen saastuttaa ihmisen, haureuden lajista riippumatta. Siis tämä on jokaisen luettavissa oleva tosiasia Raamatun kirjoituksista, jos tätä ei voi itselle tunnustaa tosiasiaksi, niin silloin kyllä on aika epärehellinen itselleen.

Pointti ei ole tuomitsemisessa, vaan siinä että te väitätte ettette ole tehneet mitään väärää ja kaikkien pitää siunata elämäntapanne, tämä ei kuitenkaan Raamatun kirjoitusten mukaan pidä paikkaansa. Vaan kirjoitusten mukaan teidänkin pitää katua syntejänne ja tehdä parannus jotta pelastuisitte. Tämä on Raamatun sanoma teille.

Arto T kirjoitti: " Tämä on Raamatun sanoma teille."

Viestisi on tullut perille, useampaan kertaan! Pidän kirjoitteluasi henkisenä runkkauksena. Koen sen todella vastenmielisenä. Nyt toivon sinun lopettavan tuon jankutuksesi täällä.

Olen samaa mieltä, Arto voisi poistua takavasemmalle.....
Huh että olen kyllä tyytyväinen että aivot toimi aikanaan ja ymmärsin mitä hevonkukkua raamattu tarjoaa... Siinä skeidassa on pelastus kaukana.

Myönnän, Juhani, että tosi uskisten kanssa keskustelemisen yrittäminen lähestyy jonkinlaista henkistä masokismia. Ainakin se on sikäli turhauttavaa, että se ei ole keskustelua, koska vastaukset ovat linjaa 'minä olen aina oikeassa'. Joskus harvoin siihen ryhdyn, vaikka yleensä heidät on toki parasta jättää raamatunlauseineen omiin liemiinsä muhimaan. Toisaalta, jos haluamme elää moniarvoisessa yhteiskunnassa ala Rawls, täytynee keskustelua aina joskus kokeilla. Ja vaikka mielestäni esimerkiksi Arto T:n väitteet eivät kestä edes teologista kritiikkiä, niin sellaisiakin mielipiteitä saa esittää, mutta niiden ei saa antaa saada valtaa yhteiskunnassa; periaatteella 'tunne vihollisesi'.

Muhin omissa liemissäni. No, joo.

#Viestisi on tullut perille, useampaan kertaan! Pidän kirjoitteluasi henkisenä runkkauksena. Koen sen todella vastenmielisenä. Nyt toivon sinun lopettavan tuon jankutuksesi täällä. #

Keskustelu lähti näemmä asiattomuuksiin. Kun tätä kirjoitteluanne katselee, niin aina vain enemmän tulee vaikutelma että tästä liikkeestä on tullut teille eräänlainen uususkonto, (kyllä uskovainen uskonnon tuntee). Juhani v haluaa minut pois kommentoimasta kirjoituksiaan, kukapa pappikaan haluaisi, että joku kesken saarnan oikoisi faktoja.

Kuten jo alunperinkin sanoin, yksi suurin syy miksi tänne tulin kirjoittamaan oli se että täällä on ihmisille annettu väärää tietoa siitä, mitä Raamattuun on kirjoitettu. Ymmärrän että se on inhimillistä, te haluatte nähdä totuuden niin että se sopisi elämänkatsomukseenne. Jokainen tekee omat päätöksensä itse, mutta tahallaan väärää tietoa ei saa antaa.

Jeesus siis tuomitsi haureuden, teistä se on typerää, mutta haureus on yksi syy siihen että tälläkin hetkellä niin monella ihmisellä tässä maassa on todella suuria vaikeuksia, monet suhteet ovatkin tuottaneet vain pettymyksiä, ihmiset tuntevat itsensä katkeriksi ja petetyiksi ja harkitsevat itsemurhaa, monet perheet ovat hajonneet haureuden takia, kun ruoho onkin näyttänyt vihreämmältä aidan toisella puolen. Haureuden takia monet nuoretkin ihmiset ovat joutuneet hankalaan tilanteeseen kun ovat tulleet vahingossa raskaaksi tahtomattaan tai pahimmassa tapauksessa saaneet jonkin taudin kumppaniltaan.

Homosuhteissa onkin se hyvä puoli, ettei tule raskaaksi tahtomattaan.

Jos joku käyttää puheenvuoroja vain siksi, että tietää varmuudella mikä on totuus, niin keskustelu lienee aika turhaa. Minua ovat aina ihmetyttäneet ne ihmiset, jotka kokevat jonkin jumalan ilmoittaneen juuri heille lopullisen totuuden milloin mistäkin asiasta. Tähän voisi joku kaivaa hyviä raamatunlauseita siitä, miten itseään profeettoina pitäviin tulee suhtautua!

Toisessa keskustelussa olen jo näin uskonnottomana ihmetellyt, miten maailmasta löytyykin niin monenlaisia mielipiteitä, joita markkinoidaan kristillisen moraalin mukaisina totuuksina.