Avioliitto kuuluu miehelle ja naiselle?

Minulle tuli tänään sanomalehti ja satuin lukemaan yleisöltä tulleita kirjoituksia.
Silmääni pisti otsikko jossa luki: Avioliitto kuuluu miehelle ja naiselle! Kirjoittaja oli kirjoittanut pitkän tekstin siitä, kuinka homo- ja lesbosuhteet ovat väärin ja raamatussa kielletään sellaiset. "Nyt on mies ja mies, samoin nainen ja nainen, liittoja, mutta Jumalan pelko ja kunnioitus on sen sijaan tuntematon käsite." kirjoittaja kirjoitti.
Minulle tuli paha olo tästä kirjoituksesta.
Raamatussa sanotaan että syntiä on kaikki se, mikä erottaa meidät Jumalasta ja tekee pahaa lähimmäiselle. Mielestäni vähemmistöseksuaalisuus ei millään tapaa erota ihmistä Jumalasta eikä vahingoita lähimmäistä.
Miksi vieläkin löytyy ihmisiä, jotka vastustavat näin kovasti samaa sukupuolta olevien ihmisten suhteita?

Onko tuo niin kovin yllättävää? Juutalais-kristinusko-islam -saralta nyt ei paljoa ole ymmärrystä homoille historian aikana löytynyt.

GLTBI-porukan nykyinen suhteellisen hyvä asema Länsi-Euroopassa on syntynyt vain siksi, että kristinusko on menettänyt täällä asemiaan. Jos paavi saisi vallan (tai uskovaiset muuten), niin tilannehan olisi täällä ihan sama kuin jossain Iranissa.

Minusta on vain aika kornia, että kristityt mieltävät uskontonsa rakkauden uskonnoksi. Voiko epärehellisempää markkinointikeinoa olla? :D

Luultavasti nuo ihmiset, jotka innolla vastustavat taikka tuomitsevat meikäläisiä ovat oman seksuaalisuutensa kanssa ongelmissa. Jos asiat ovat omalla kohdalla kunnossa, ei ole tarvetta ryhtyä muita tuomitsemaan. Heillä on siis paha olla ja sen pahan olon he onnistuivat kaatamaan sinun niskaasi.
Äläpä sellaiseen suostu. Kuvittele heidät jotenkin pieniksi ja hassuiksi hahmoiksi, jotka inisevät mitättömällä äänellään ajatuksiaan ja saavat sinut lähinnä vain huvittumaan.

Kertomastasi kirjoituksesta sain naurettavan mielikuvan pikkuruisesta, mustaan tyköistuvaan leninkiin puetusta nukesta, jonka tukka on kammattu niin tiukalle nutturalle, että otsanahka on revetä. Se osaa rääkyä vain yhtä lausetta: "Homot joutuu helvettiin!" Heitin tuon tarpeettoman nuken talon roskasäiliöön kaatopaikalle kuljetettavaksi.

Heteroseksuaaliset uskovaiset, jotka kovasti valittavat tätä vääryyttä ovat minusta valikoivia, koska koko ajan tulee tietoa, että avioliittoja hajoaa, heterosuhteissa ei ole uskollisuutta, eletään avoliitossa, yli 40-vuotiaiden sukupuolitartunnat ovat lisääntyneet hälyttävästi ( ei käytetä kondomia , koska vain homot saavat hivin ), eronneita, myös uskovia eronneita, vihitään jne jne, mitkä kaikki ovat kiellettyjä perinteisessä kristinuskon tulkinnassa, mutta sen sijaan homoseksuaalien tekemisiä katsotaan suurennuslasilla ja paukutetaan rumpua, joka peittää alleen tekopyhyyden. Helpompaa on demonisoida homseksuaaleja kuin naapuria , sukulaisia tai seurakunnan pappia, joka on mennyt uusiin naimisiin.

Pois sexuaality uskonnosta ja politiikasta. Mielestani jata ne kotiin, ala tuo niita tyomaalle.

nivaii kysyy: "Miksi vieläkin löytyy ihmisiä, jotka vastustavat näin kovasti samaa sukupuolta olevien ihmisten suhteita?"

Ehkä he ovat itse eläneet elämäänsä vain tehden niin kuin isossa kirjassa on käsketty. Yhtäkkiä sitten he näkevätkin että on olemassa ihmisiä jotka aidosti ja syvästi rakastavat toisiaan, ja ovat vielä onnellisia. Ja jos se rakkaus ja onnellisuus on sitten tehty ihan "omin avuin", ilman ison kirjan sääntöjä, niin kai siinä vähemmästäkin herneet menee nenään.

Toinen, todennäköisempi vastaus on kyllä että (joillakin?) ihmisillä tuntuu olevan jokin kummallinen tarve arvostella toisten ihmisien tekemisiä ja koittaa kokea olevansa jotenkin itse parempi kuin muut. Homot ovat siinä kohdassa mainio kohderyhmä, meitä kun on perinteisesti totuttu pitämään muita huonompina. Ei siis tarvitse mennä merta edemmäs kalaan keksimään uusia paheksuttavia ryhmiä.

En mä usko homoja kohtaan koettujen ennakkoluulojen olevan sen kummempia kuin muutkaan ennakkoluulot. Eivät ennakkoluuloiset ihmiset ole välttämättä sen kieroutuneempia kuin muutkaan. Ne vainn eivät ymmärrä, mitä ovat tuomitsemassa.

Aika moni uskova kuvittelee homoutta tuomitessaan tuomitsevansa jotain ihan muuta kuin sen, mitä homous oikeasti on. He liittävät homouteen muita negatiivisia ominaisuuksia. Mä oon aina ollut sitä mieltä, että pitää osta eritellä, mitä todella vastustaa. Monet eivät sitä osaa. Mutta eivät sitä osaa uskonnonvastustajatkaan. Hekin liittävät suureen asiaan ja isoon ihmisryhmään muita negatiivisia ominaisuuksia.

Musta olisi toivottavaa, että puolin ja toisin eriteltäisiin kunnolla vastustettavat asiat. Miksi vastustaa uskonnollisuutta, jos voi vastustaa syrjintää, osua suoraan maaliin ja vain siihen. Miksi vastustaa homoutta, kun voi vastustaa hedonismia, nautintokeskeistä elämää tai yleistä individualismia, osua suoraan maaliin, ja vain siihen.

Kristityt aivan oikein ymmärtävät, että heidän uskonnostaan on romahtanut sisältö jo vuosisatoja sitten, mutta kulissi on pakko pitää pystyssä. He myös näkevät, että tietyt poliittiset tahot haluavat käyttää tätä homokysymystä nuijiakseen kristinuskon maan rakoon ekologisen fasismin tieltä. Juutalaiskristillinen ajatus maan täyttämisestä lisääntymällä kun on pahasti ristiriidassa ekologian kanssa. Meikäläiset eivät pahemmin lisäänny vaikka hedelmöityshoidot sallitaankin.

Vahvasti valtapolitiikkaan kytköksissä oleva virallinen homoliike on oiva kätyri valtaeliitille.

Olen huomannut, että kiihkeä kristillinen fasisti, jota yhteiskunta potkii päähän ja joka on yhteiskunnassa vallitsevia arvoja vastaan on läheisempi aatetoveri kuin eliittiin kuuluva kerskakulutushomo, joka nielee yhteiskunnassa vallitsevat arvot kyseenalaistamatta.

Pora-liike kirjoitti: "Kristityt aivan oikein ymmärtävät, että heidän uskonnostaan on romahtanut sisältö jo vuosisatoja sitten"

Eivät kaikki ymmärrä näin. Muistatko millä lailla itse ajattelit, kun olit ns. oikea(ssa oleva) kristitty?

Poris jatkaa: "Meikäläiset eivät pahemmin lisäänny vaikka hedelmöityshoidot sallitaankin."

Jotkut kristityt eivät salli - kenellekään! Tiedän uskovaisen pariskunnan, joka kärsi lapsettomuudesta aikansa (vuosikausia), mutta he eivät halunneet mennä edes tutkimuksiin asian tiimoilta. Eivät siis koskaan saaneet tietää, kuinka pienestä tai suuresta tai hoidettavissa olevasta ongelmasta oli kyse, kun halusivat alistua Jumalan tahtoon. Samantyyppiset uskikset ovat arvostelleet lasten rokottamista, kivunlievitystä synnytyksessä... you name it. Toisaalla toiset kieltävät minkäänlaisen ehkäisyn kristinuskon Totuuteen vedoten ja lisääntyvät kuin puput, vaikkei lapsille olisi edes ruokaa (nälkään kuoleminenkin on varmaan jumalan tahto?).

Kaikki tämä Kaikkivaltiaan nimessä, ihan tosissaan. Onko edes kovin outoa, ettei tällaisella ajattelutavalla tahdota hyväksyä homoseksuaalisia parisuhteita??? Minusta ei.

He eivät ole tästä maailmasta...

Bit kirjoitti: "Muistatko millä lailla itse ajattelit, kun olit ns. oikea(ssa oleva) kristitty?"

Ajattelin, että samantekevää mikä oppirakennelma on tämän takana - hyvä hedelmä on todiste siitä, että puu on hyvä.
Kiivailleissani vanhurskauden puolesta seurakunnassa huomasin, ettei kristinuskon hedelmä ole kovin hyvä, vaan että vastakkaiset todisteet on aktiivisesti pimitetty.Tämä on ilmeistä jokaiselle, joka on aito ja puhdassydäminen kristitty - törmää yhteen järjestäytyneen kristillisyyden kanssa.

Bitin kertoma esimerkki ajattelusta on musta käsittämätön. Miksi Raamatussa olisi kertomus hyvästä samarialaisesta, jos auttaminen olisi vastoin Jumalan tahtoa. Sitäpaitsi Jeesushan paransi sairaita.

Musta on selvää, että ehkäisy suojaa niiltä tilanteilta, joiden vuoksi pieniä lapsia on kautta aikojen tapettu (tapahtuipa se ennen tai jälkeen syntymän) ja hylätty ja myyty. Liekö tuollaisen logiikan mukaan hylätyn lapsen adoptointi ja lastensuojelukin puuttumista luonnon kiertokulkuun?

Asioihin puuttumattomuus vaikuttaa hyvältä perusteelta evoluutiotutkijalle, luonnossa vahvat selviytyvät ja heikkojen selviytymisen tukeminen johtaa lajin huononemiseen, mutta ei se kyllä kristitylle kuulosta. Toisaalta ihmiset ovat aina olleet taitavia perustelemaan oman näkemyksensä juuri Yhteisenä Hyvänä. Kaikki kunnia ihmisille, jotka taas todella miettivät yhteistä hyvää ja luovat mielipiteitä sen pohjalta. Usein on vaikea erottaa, kummin päin on omat mielipiteensä rakentanut.

Kyseessä on mielestäni näkemisen ja siitä johtuvan ymmärtämisen ongelma. Olen tietoinen näiden - näkemisen ja ymmärtämisen - rajattomista mahdollisuuksista. Kaikki mahdollisuudet eivät ole lähimmäiselle hyödyksi. Ihmiset kuitenkin erehtyvät tässä suhteessa - emme ole kaikissa ratkaisuissamme täydellisiä. Kun kristittynä kulkee eheytymisen tiellä, niin tuon tien voi nähdä yksioikoisena, mutta yleispätevänä normaaliuden vaatimuksena. Kaikkialla muualla omissa silmissä siintävän tien ulkopuolella näkyy sitten vain rikkinäisyyttä. Joku yksittäinen Raamatun kohta antaa mielekkäältä kuulostavan tuomion ja PAM - ymmärrys on syntynyt.
Uskovan täydellisyys on (jo) Jeesuksessa Kristuksessa. Siihen ei tarvita armo-tonta lakia. (Huom! Silti pyrkimys vastuuseen ei poistu.)
Nähkäämme lähimmäisemme ja tehkäämme hyvää - fundamentalisteille ja julkihomoille!

P.S. Pahempaako on etsiä rakkautta kuin tehdä vastoin oikeana pitämäänsä?