Homojen suvaitsevaisuus
Olen seurannut Ranneliikkeessä käytyjä keskusteluja yli vuoden ja hämmästynyt siitä, miten monet keskustelut törmäävätkään aina samaan ongelmaan; monimuotoisuutta tahdotaan edistää estämällä monimuotoisuus. Olen kirjoittanut tästä niin monta viestiä niin moneen keskusteluun, että on aika avata aiheesta oma keskustelunsa. Vähän suvaitsevaisuutta, homot!
Homot ovat erilaisia. Siitä kaikki lienevät samaa mieltä. On ymmärrettävää, hyväksyttävää ja jopa suositeltavaa, että jokainen homolajike, ihmistyyppi ja homouden pikku elämäntapalohko saa oman siivunsa julkisuudesta ja ansaitsemansa huomion. Siitäkin lienemme kaikki samaa mieltä. Sitten tullaankin itse aiheeseen: kun haluaa huomiota omalle asialleen, se tapahtuu pitämällä yllä keskustelua omasta asiastaan, ei estämällä muita pitämästä yllä keskustelua omastaan. Monenlaiselle keskustelulle on tilaa yhtä aikaa!
Homojen masennuksesta on hyvä puhua, se on tärkeä aihe, monia koskettava ongelma, elämiä tuhoava ja pahimmillaan tappava. Siitä huolimatta Pridemarssi voidaan järjestää joka vuosi. Ihminen voi olla vaikka masentunut ja osallistua Prideen yhtä aikaa.
Jotakuta voi hävettää oma homous, homovastainen propaganda on ehkä syöpynyt syvälle mielen syövereihin ja ihminen tuntee itsensä auttamattoman perverssiksi ja tuhoon tuomituksi. Siitä huolimatta joku voi adoptoida kotia tarvitsevan lapsen.
Joku voi olla työtön, asosiaalinen, vakavasti mielenterveysongelmainen ja kaiken lisäksi fyysisesti vammainen. Siitä huolimatta kaksi miestä, tai kaksi naista, voivat rakastua toisiinsa ja haluta naimisiin samoin laillisin oikeuksin kuin heteroparit.
Ymmärtänette näkökulmani?
Kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia. Jotain suvaitsuvaisuudesta on kuitenkin jäänyt ymmärtämättä, kun kuvitellaan, että ratkaisu stereotypioinnin poistamiseen on vähin äänin haudata stereotyyppiset ihmiset.
Sellaista on havaittavissa. On monia, joiden mielestä ei ole oikein syrjiä homoja, mutta on kaikkien oikeus halveksia neitimäisiä miehiä. Aivan kuin sukupuolisuuden ilmaisuaste sitten olisi valittu ominaisuus. Syrjintä on syrjintää, silloinkin kun se tapahtuu vähemmistön sisällä.
Niinpä, puhut asiaa! Minäkin olen jonkin aikaa yrittänyt täällä seurata keskusteluja, mutta liian usein jo otsikon nähtyäni päättänyt jättää liiemmälti perehtymättä. Samoja vanhoja "pieruja" ja kalkkeutuneita mielipiteitä. Helvetinmoista suvaitsemattomuutta....
Miksi minunlaiseni pitäisi kaikkien muiden hyväksyä jos minä en itse ole valmis hyväksymään erilaisia ihmsiä...
En ymmärrä mistä puhutte. Nimenomaan täällä Ranneliikkeessä käsitellään homouta ja sen ympärillä olevia ilmiöitä monipuolisesti. Missään muualla ei suomenkielellä ole sellaista kirjoa. Viimeksi on ollut laajasti esillä nahkahomot, sitä ennen uskovaiset ja eheyttäjät, sitä ennen queer ja sukupuolen moninaisuus, väkivallan kohteeksi joutuneet ja puistokulttuuri, maksullinen seksi ja kulttuurihomot. Ja aiheina ovat olleet autoharrastajat ,junaharrastajat, hyvässä asemassa olevat, työttömät, aktivistit, vanhat, nuoret, dragit, gayshame, reggae, Madonnan ystävät, jne, jne. Jos haluaa laajan kuvan homoista ja lesboista, niin tervetuloa ranneliikkeen sivuille.
Mutta ärtymyksen yhtenä aiheena taitavat olla ne muutamat "pierut", jotka aktiivisesti luovat keskustelua - minä mukaan luettuna. Vaikka olen yrittämällä yrittänyt virittää keskustelua moninaisuudesta, käyttää aikuista kieltä ja välttää kärkeviä kannaottoja, lunta on tullut tupaan ja motiiveja on ihmetelty. Olisikohan se "aikuisuus" tässä se asia joka kivistää? Setan keskustelufoorumi voisi silloin olla hyvä vaihtoehto.
"Helvetinmoista suvaitsemattomuutta". Antsa, annapa esimerkki.
En ymmärrä minäkään. Tsekkailin hiukan kesäpojan mainitsemaa masennuskeskustelua, ja sieltä tosin löytyy railakasta kielenkäyttöä, vastakkaisia mielipiteitä ja pari epäasiallista keskustelijaa, mutta en sanoisi sitä suvatsemattomuudeksi. Onko eri mieltä oleminen suvaitsemattomuutta? Ovatko kärkevät mielipiteet suvaitsemattomuutta? Tai omassa kannassaan pysyminen? (vaikka kasa hyviä argumenteja esitettäisiinkin sitä vastaan) Minusta mainittu keskustelu oli hyvä ja kiinnostava.
G
Rakas Vaeltaja, ethän sotke toisiinsa minun ja Antsan ärtymyksenkohteita, sillä ne taitavat ainakin osin olla erilaiset. Keskustelunaloituksessani ei puhuttu mitään "vanhoista pieruista", eikä edes viitattu mihinkään sellaiseen. Ei minun kirjoituksellani ollut mitään tekemistä kenenkään aktiivisuuden kanssa. Mielestäni olet tehnyt arvokasta vapaaehtoistyötä keräämällä ja jakamalla uutisia. Ihailen viitseliäisyyttäsi, se jää varmaksi osaksi hlbt-ihmisten historiaa.
Mun sanomani oli oikeastaan ihan päinvastainen. Ranneliikkeen pienoismaailmaan sovellettuna se menee niin, ettei kenenkään aktiivisuus voi olla yksipuolisuuden todellinen syy. Ongelma on kirjoittajien määrän puutteessa.
Ranneliikeessä käsitellään aiheita monipuolisesti. Täällä äänensä saavat kuuluviin monet sellaisetkin, jotka muualla yhteiskunnassa eivät saa, ja hyvä niin. Virallinen homokulttuuri suosii nuoria bilettäjiä, stereotypioita ja pintakiiltoa, eivätkä kaikki tunne sitä omakseen. Liian usein virallisen homokulttuurin ulkopuolelle jäävät kuitenkin kohdistavat energiansa, eivät omanlaisensa kulttuurin luomiseen, vaan jo olemassa olevan kulttuurin ja sen edustajien inhoamiseen. Syitä etsitään ihmisistä, joissa se ei - minun mielestäni - ole ollenkaan.
Monimuotoisuutta tarvitaan. Tarvitaan paljon julkista(kin) keskustelua ja ainut tapa luoda sitä on aloittaa keskustelu. Ei ongelma ole jo olemassa olevassa kulttuurissa, vaan sen kapeudessa. Pitää luoda lisää, ei tuhota sitä, mikä on jo rakennettu. Erilaisuudelle on tilaa ja mittasuhteet hahmottuvat uudestaan, kun koko kirjo on nähtävillä.
Jos koko ikänsä salaa euroviisuja kuunnellut, taiteellinen ja kaunis maalaispoika muuttaa Helsinkiin ja löytää oman lokeronsa elämästä ja kaltaisiaan ihmisiä Detmin tansilattialta, niin se ei ole keneltäkään mitään pois. Jotkut meistä ovat stereotyyppisiä. Jos syvänmerensukellusta ja extremelajeja harrastava sporttikundi ei löydä omaa lokeroaan, se on sääli ja suuri menetys, mutta se ei ole maalaispojan, eikä yhdenkään hänen kaltaisensa syy.
Asioita pitää kehittää ja rakentaa uutta. Ei vastustaa, ei etsiä vihollisia. Pride ja häpeä mahtuvat samaan maailmaan. Ilman toisiaan ne ovat vajaita.
Antsan kommentti on vitsi, eikö vain olekin?
Geshwitz, mä poimin esimerkin masennuskeskustelusta pohjautuen sen yhdessä viestissä olleeseen viittaukseen: "Samalla tavoin voidaan kysyä, onkos masennus kielletty. Kirjan mukaan Pride-kulttuuri pyrkii kieltämään sen tosiasian, että useimmat meistä oikeasti tuntevat häpeää homoseksuaalisuudesta." Kukin voi itse tarkistaa mistä kirjasta tässä puhutaan, sillä ei oikeastaan ole merkitystä sen kanssa, mitä mä halusin tuoda esille; että ns. Pridekulttuuri nähdään jollain tapaa hallitsevana ja määräävänä, vaikka niin ei tarvitsisi olla, vastakkainasetteluja ei tarvitsisi tehdä. Yhden kultturin osa-alueen edustamaksi koettu arvomaailma ei kontrolloi koko homokulttuuria. Se voi olla olemassa ja sen rinnalla voi yhä olla muutakin.
Viisaita ajatuksia, kesäpoika! Kyllä jokaisen pitäisi saada olla ilman kyseenalaistamista juuri itsensä näköinen homo/lesbo. Toisaalta luulisi juuri meidän homojen ja lesbojen pystyvän ymmärtämään tavallista paremmin erilaisuutta ja monimuotoisuutta, kun olemme itse valtaväestön silmissä erilaisia. Mutta eihän se aina niin mene.
Se, mihin jo aikoja on törmännyt, on osoittautunut ihan umpikujaksi.
Ajoittain tänne kirjoittelevien "sateenkaari-ihmisten ja heidän ystäviensä" mielestähän
tämä on hyvä foorumi, ja maailmakin ihan hyvä paikka, kunhan sentään
a) "neidit"
b) "seksihullut"
c) parisuhdeintoilijat
d) "vanhat pierut"
e) naistutkijat
f) queer-tutkijat
g) heteronormatiiviset
h) kaappihomot
i) bi-seksuaalit
pysyisivät poissa täältä tai olisivat ainakin hiljaa, ja katukuvasta sivussa mielellään myös.
...Taisin unohtaa tuosta "pikku" listasta vielä ainakin
- uskovat homot
- ateistit
- setaa puolustavat
- setaa kritisoivat
- ja kaikki jotka erehtyvät sanomaan jotain Tampereen Mixeistä
...
Mahtaisiko miestutkijoilla olla nais- ja queer-tutkijoita parempi vastaanotto? ;) Naistutkimuksen sisällä kun on sellainenkin haara kuin miestutkimus. Ken käy tulevana lauantaina (6.10.2007) Turussa, voi tulla vaikka klo 10-13 Abo Akademiin seuraamaan miestutkimusta ja queer-tutkimusta käsitteleviä sessioita. Kyseessä on 5.-6.10. järjestettävä vuosittainen queer-tutkimuskonferenssi, jonka teemana on tällä kertaa "Pervot pojat ja poikatytöt". Paikalla tulee olemaan lauantaina esim. Arto Jokinen aiheella "Pervot pojat. Miestutkimus ja queer". Tarkempi ohjelma täältä:
http://sqshome.wordpress.com/2007/06/15/pervot-pojat-ja-poikatytot-konferenssi-turussa-5-6102007/Jees. Nähdään siellä siis.
(Ja voihan nainen olla homo. Eikö lesbo ole naispuolisen homon toinen kutstmanimi/synonyymi/lempinimi -?
Vaikkei tosin niin kauhean yleisessä käytössä olekaan.)
Ei muuten kommenttini ollut mikään vitsi! Kuinka sen joku voisi vitsiksi ajatella?
No joo olen miettinyt noista blogeista Vermillionin elämäntarinaa. Mielenkiintoista, että, jos on MRSA niin ei piittaa siitä ollenkaan ja boyfrendi saa saman vaivan ja sitten valittaa, että se jättää eikä näe oman piittaamattomuudensa seurauksia. Mitäs tästä?
Mä mietin silloin nuorena koko ajan omaa vastuutani seksissä. Yritin noudattaa turvaseksin sääntöjä. Ei ole vaan hiv , mikä voi välittyä. Se unohdetaan usein.
Onhan se niin, ettei nuorena mieti MITÄÄN. Pää tyhjänä menee ja BAILAA. PARTY PARTY PARTY is LIFE. You should PARTYPARTY, yeeHEE oHoo!YeIeeyeeIjyee!
Kenestä kirjoitat?