- 1 / 5
- JuhaniV
- 5.8.2007 22:06
Joskus tuntuu siltä, että homous ja uskonnollisuus/uskovaisuus ovat kuin toisiinsa epämiellyttävästi kiinni kasvaneet siamilaiset kaksoset. Kumpikaan ei pääse toisistaan irti halusi sitä tai ei.
Omaa ajatteluani tässä kohden arvioin niin, että uskonnon varjolla erityisesti homomiehille on tehty aikojen kuluessa paljon pahaa. Joiltakin kirkollisilta tahoilta tuo uhka on edelleen arkipäivää. Esimerkkeinä vaikkapa katolinen kirkko ja mormoonit. Homolle ja lesbolle on oltava aivan samat oikeudet myös kirkoissa, kuin kaikille muille ihmisille. Aion työskennellä edelleen siihen suuntaan, että kaikki tuo joskus toteutuisi. Samalla aion pitää silmällä ja tuoda näkyviäksi niitä uskonnollisia tahoja, jotka jatkavat homojen ja lesbojen sortamista.
Kirkoissa toimii jo paljon ihmisiä, jotka hyväksyvät sateenkaari-ihmiset ja ovat valmiita toimimaan tukien ja kannustaen. He ymmärtävät sateenkaari-ihmisten tarpeen uskonnolliseen elämään ja ajatteluun. Heidän kanssaan yhteistyö on tärkeää. Kirkkojen pitää antaa ehdoitta siunauksensa niille sateenkaari-ihmsille, jotka kokevat sen tarpeelliseksi ja sitä toivovat.
Teen tämän kaiken siitäkin huolimatta, että pidän itseäni pakanana, enkä kuulu edelleenkään kirkkoon, vaikka sellaista vakavasti harkitsinkin. Ei se ole ollut tähän asti mikään este. Joskus voi tulla jopa myönteisiä yllätyksiä. Olin kerran eettisiä kysymyksiä pohtivassa paneelissa nuoren luterilaisen papin kanssa. Arvelin etukäteen, että olisimme oitis tukkanuottasilla. Olimme todellisuudessa yhtä mieltä lähes kaikesta muusta, paitsi jälleensyntymästä. Saatoimme puhua hyvin suoraan ja avoimesti käsityksistämme.
Omaa ajatteluani tässä kohden arvioin niin, että uskonnon varjolla erityisesti homomiehille on tehty aikojen kuluessa paljon pahaa. Joiltakin kirkollisilta tahoilta tuo uhka on edelleen arkipäivää. Esimerkkeinä vaikkapa katolinen kirkko ja mormoonit. Homolle ja lesbolle on oltava aivan samat oikeudet myös kirkoissa, kuin kaikille muille ihmisille. Aion työskennellä edelleen siihen suuntaan, että kaikki tuo joskus toteutuisi. Samalla aion pitää silmällä ja tuoda näkyviäksi niitä uskonnollisia tahoja, jotka jatkavat homojen ja lesbojen sortamista.
Kirkoissa toimii jo paljon ihmisiä, jotka hyväksyvät sateenkaari-ihmiset ja ovat valmiita toimimaan tukien ja kannustaen. He ymmärtävät sateenkaari-ihmisten tarpeen uskonnolliseen elämään ja ajatteluun. Heidän kanssaan yhteistyö on tärkeää. Kirkkojen pitää antaa ehdoitta siunauksensa niille sateenkaari-ihmsille, jotka kokevat sen tarpeelliseksi ja sitä toivovat.
Teen tämän kaiken siitäkin huolimatta, että pidän itseäni pakanana, enkä kuulu edelleenkään kirkkoon, vaikka sellaista vakavasti harkitsinkin. Ei se ole ollut tähän asti mikään este. Joskus voi tulla jopa myönteisiä yllätyksiä. Olin kerran eettisiä kysymyksiä pohtivassa paneelissa nuoren luterilaisen papin kanssa. Arvelin etukäteen, että olisimme oitis tukkanuottasilla. Olimme todellisuudessa yhtä mieltä lähes kaikesta muusta, paitsi jälleensyntymästä. Saatoimme puhua hyvin suoraan ja avoimesti käsityksistämme.